Kelloja siirretään jälleen sunnuntaiaamuna kesäaikaan eli tunnilla eteenpäin. Suomen oikea aika sattuu osumaan Uukuniemen kohdalle, josta monet muistanevatkin takavuosien almanakkojen sivuilla ollutta mainintaa: Suomen oikea aika kulkee 30 pituuspiirin mukaisesti Lieksan, Pyhäselän ja Uukuniemen kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen aikavyöhyke lasketaan tämän linjan mukaan ja siten myös aurinko on tällä linjalla tarkalleen etelässä kellon ollessa talviaikana 12.00 ja kesäaikana 13.00.
Kesäaika
Kellojen siirtäminen kesäisin tunnin edelle normaaliaikaa. Kesäaika on nykyisin käytössä useimmissa maissa. Perusteluna kesäajalle on energian säästö, koska ihmisten valveillaoloaika saadaan paremmin osutettua yhteen valoisan ajan kanssa. Tätä kuvaa kesäajan englanninkielinen nimi daylight saving time (DST).
Meillä kesäaikaa kokeiltiin ensimmäisen kerran jo 1942, mutta silloin siitä ei katsottu olevan juuri hyötyä; meillä on tarpeeksi valoisaa muutenkin. Suomen olosuhteissa kesäajan käytöstä on hyötyä lähinnä vain lyhyenä ajanjaksona keväisin ja syksyisin. Siitä huolimatta kesäaika otettiin uudestaan käyttöön 1981. Hankaluutena kesäajan käytössä eri maiden erilaisten kesäajan alkamis- ja päättymispäivien aiheuttamien sekaannusten lisäksi on se, että kesällä virallinen aika poikkeaa todellisesta aurinkoajasta vielä tunnin verran edellä esitettyä enemmän.
Suomessa kesäaika alkaa maaliskuun viimeisenä viikonloppuna lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, jolloin kello 3 kelloja siirretään tunti eteenpäin. Vuoteen 1995 saakka kesäaika päättyi syyskuun viimeisenä viikonloppuna, jolloin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kelloja siirrettiin kello 4 tunti taaksepäin. Vuodesta 1996 alkaen kesäaika on jatkunut lokakuun viimeiseen viikonloppuun, jotta käytäntö olisi yhtenäinen muiden Euroopan maiden kanssa
Vyöhykeaika
Aurinkoaika on paikallista aikaa, joka riippuu havaintopaikan pituusasteesta. Aikoinaan kullakin paikkakunnalla oli oma paikallisaikansa, mutta liikenneyhteyksien nopeutuessa tämä alkoi aiheuttaa ongelmia.
Maapallo jaettiinkin 1800-luvun lopulla 24 vyöhykkeeseen, joiden jokaisen aika eroaa viereisten vyöhykkeiden ajasta yhden kokonaisen tunnin. Maapallon pinnalla yhden tunnin eroa vastaa 15 asteen pituusero, ja siksi vyöhykkeiden keskiajan määräävät meridiaanit ovat 0, 15, 30, …, 345 astetta. Suomea lähinnä oleva tällainen meridiaani on 30 astetta itäistä pituutta, ja se kulkee itärajan lähistöllä noin 5 astetta Helsingin itäpuolella. Tätä eroa vastaa aikamitoissa 20 min, ja siksi Aurinko on Helsingistä katsoen etelässä keskimäärin 20 minuuttia kellon osoittaman puolenpäivän jälkeen. Kansainvälisenä yleisaikana pidetään Greenwichin kautta kulkevan nollameridiaanin aikaa. Suomen aika on siitä 2 h edellä. Suurin osa Keski-Eurooppaa noudattaa aikaa, joka on tunnin edellä yleisaikaa ja tunnin jäljessä Suomen ajasta.
Monissa maissa on käytössä erityinen kesäaika, jolloin kelloja siirretään tunnin verran eteenpäin. Tällöin valveillaoloaika sattuu paremmin yhteen Auringon liikkeen kanssa, ja esimerkiksi illalla säästyy sähköä, kun ihmiset menevät tuntia aikaisemmin nukkumaan.
Lisää aiheesta osoitteessa: http://www.astro.utu.fi/zubi/astro.htm
Teidän olisi syytä tarkistaa väitteenne Auringon etelässä oloajasta Aurinko ei ole aina etelässä puolenpäivän aikaan millään paikkakunnalla.
Auringon näennäinen nopeus taivaalla ei ole vakio, vaan se vaihtelee johtuen Maan elliptisestä radasta Auringon ympäri. Tästä johtuen myös todellisen aurinkoajan ja kelloajan välillä on jatkuvasti muuttuva ero. Tämä ero vaihtelee maksimi noin +16 min ja minimi noin -14 min välillä. Joten Aurinko ei ole aina etelässä Uukuniemellä kesäaikaan klo 13 ja talviaikaan klo 12. Aurinko voi olla noin etelässä mainittuihin aikoihin vain neljä kertaa vuodessa. Katsokaa http://www.astro.utu.fi/zubi/time/solartim.htm
Seuraavan kerran Aurinko on melkein etelässä pituuspiirillä 30° 00’ 00” klo 13:00 2.9.2018. (ats. 180° 4’)