Suomalaiset melkein hollantilaisia

Suomalaiset ovat osoittautuneet omalaatuiseksi joukoksi eurooppalaisella geneettisellä kartalla. STT

Geenimme kertovat suurista eroista keskieurooppalaisten ja myös itäisten naapuriemme kanssa.

Tiistaina julkistettu Suomalainen geeniatlas kertoo professori Olli Kallioniemen mukaan yllättäviä tuloksia, jotka muuttavat käsityksiä suomalaisten alkuperästä. Suomalaiset eroavat perimältään muista eurooppalaisista niin paljon, ettei esimerkiksi muualla tehtyjen lääketieteellisten tutkimusten tuloksia voi suoralta kädeltä soveltaa suomalaisiin.

Geeniatlas perustuu isoon joukkoon suomalaisia. Yli 40 000:n terveystutkimuksiin osallistuneen vapaaehtoisen suomalaisen yhteensä 12 miljardia geenimerkkiä on koottu edesmenneen akateemikko Leena Peltonen-Palotien ohjauksessa.

Kielisukulaisuus ei paina paljoa

Mahtavaa tietovarantoa voidaan käyttää tulevaisuudessa terveystutkimuksiin ja suomalaisiin kansantauteihin liittyvien tekijöiden etsinnässä. Kuitenkin aluksi sen avulla on pyritty selvittämään, mistä suomalaiset ovat kotoisin, sanoo vanhempi tutkija Samuli Ripatti Suomen Molekyylilääketieteen Instituutista.

– Eurooppalaisia olemme, mutta hyvin omalaatuinen joukko Euroopassa. Geneettinen linkki Eurooppaan kulkee Ruotsin kautta Varsinais-Suomeen ja Viron kautta Itä-Suomeen, sanoo Ripatti.

Kielisukulaisuus ei paina Ripatin mukaan paljoa alkuperämme selvittämisessä. Geneettisesti suomalaiset ovat lähempänä hollantilaisia ja jopa Moskovan itäpuoleisen Muromin alueen venäläisiä kuin unkarilaisia. Kieli näyttää kulkeneen omia polkujaan tai sitten monen vallan alla olleet unkarilaiset ovat sekoittuneet tehokkaasti muihin kansoihin.

Mikä tekee suomalaisesta suomalaisen

Vielä on selvittämättä tarkemmin, mikä tekee suomalaisesta omalaatuisen. Tämä on keskeinen kysymys, jota selvitetään jatkotutkimuksissa.

Suomalaisia keski-eurooppalaisista erottavia geenejä on paljon ympäri perimää. ”Sisu-geeni” on varmaan siellä, kun uskaliaat suomalaiset ovat tulleet tänne maata asuttamaan. Lisäksi on tarvittu geenejä, jotka ovat auttaneet pysymään hengissä, silloinkin kun rasvaa ei ole paljon saatavilla. Osa näistä ovat sitten parempina aikoina saattaneet muuttua haitallisiksi geeneiksi.

Suomen sisällä geneettisesti kauimpana Länsi-Euroopasta ovat kuusamolaiset. Eriytymistä selittää pitkät välimatkat: vaimo on haettu useimmiten aika läheltä, sanoo Ripatti.

Toisaalta rannikkoalueilla elävien suomenruotsalaisten kielellinen yhteys ruotsalaisiin näkyy myös geenien suurempana samankaltaisuutena verrattuna suomea puhuviin.

Syöpätestit jo parin vuoden kuluttua

Kaiken kaikkiaan molekyylilääketiede on nyt kuuma tutkimusalue. Kymmenen-viidentoista vuoden aikana molekyylibiologia on kehittynyt niin valtavalla vauhdilla, toteaa Molekyylilääketieteen Instituutissa nykyisin työskentelevä professori Jonathan Knowles .

Knowles on erityisen kiinnostunut syövästä, joka sekin on tavallaan geneettinen tauti, vaikka ei olisikaan perinnöllinen.

– Olen varma, että jo kahden tai kolmen vuoden kuluttua tulee veritestejä, joilla voidaan tunnistaa, onko ihmisellä syöpä, missä se on, ja jopa hahmotella, mikä on siihen paras hoito, sanoo Knowles.

MA-N

Jaa juttu Facebookissa:

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>