Rajankäyntiä Karjalassa /Uukuniemeläinen identiteetti

Toimittaja Markku Paakkinen pohtii kolumnissaan 2. helmikuuta ilmestyneessä Karjala-Lehdessä suunnitteilla olevaa kuntakarttaa. Etelä-Karjalan rajat ovat taas jälleen muutosuhan alaiset, jo historiakin sen on näyttänyt. Etelä-Karjalassa samoin kuten Savossakin vallitsee vahvoja identiteetteja, kuten Uukuniemellä. Uukuniemeläisestä identiteetistä Paakkinen kirjoittaa seuraavasti:
”Kun kerran käy Uukuniemi-juhlilla, huomaa paradoksaalisesti, että identiteetti on Uukuniemi, joka on osa Parikkalaa. Näillä seuduilla ei tarvitse pohtia asukkaiden identiteettiä, joka on puhtaasti vahvimmillaan siellä, jossa kuntaa ei enää ole ja kun se oli, siitä menetettiin iso osa sodan seurauksena.”
Lue alla koko Markku Paakkisen kolumni:

Rajankäyntiä Karjalassa /Markku Paakkinen
Etelä-Karjalan, entisen Viipurin läntisen vaalipiirin rajat uhkaavat jälleen muuttua. Jos vireillä olevat kuntaliitossuunnitelmat toteutuvat, maakunnan pinta-ala pienenee ja väki vähenee.
Lännestä Etelä-Karjala pienenee, kun kartalla sarven muotoinen, harvaan asuttu Suomenniemi liitetään Mikkeliin. Noin 800 asukkaan kunnan siirtyminen osaksi Etelä-Savoa ei merkitse Etelä-Karjalalle paljoakaan, mutta historiallisesti se on merkittävä muutos, joka mullistaa yli 500 vuotta jatkuneen rakenteen.
Suomenniemi on aina ollut seurakuntahallinnollisesti osa Lappeen seutua, joskus osa myös Taipalsaaren ja Savitaipaleen seurakuntaa. Väestön identiteetti on aina ollut eteläsavolainen; kirjailija Kaiho Nieminen arvelee, että ,mukana on myös Mäntyharjun suunnasta tullutta hämäläisperäistä väkeä.
Suomenniemellä sanotaan ”miä”, Lappeella ”mie”. Haarapääskynkin suomenniemeläinen lausuu perisavolaisittain. Murre on selvästi savolainen, kun idempänä Savitaipaleella, Lemillä ja Taipalsaarella puhutaan läntistä kaakkoismurretta.
Suomenniemen kunnan savolaistamisen myötä asukkaiden identiteetin ja kunnan hallinnollisen aseman välinen ristiriita päättyy. Silti Suomenniemen siirtyminen osaksi Etelä-Savoa on menetys Etelä-Karjalan maakunnalle.
Etelä-Karjalan loppuu kartalla koillisessa samanlaiseen sarveen kuin lännessäkin. Sen muodostaa entinen karjalainen. Se on vahva. Kun kerran käy Uukuniemi-juhlilla, huomaa paradoksaalisesti, että identiteetti on Uukuniemi, joka on osa Parikkalaa. Näillä seuduilla ei tarvitse pohtia asukkaiden identiteettiä, joka on puhtaasti vahvimmillaan siellä, jossa kuntaa ei enää ole ja kun se oli, siitä menetettiin iso osa sodan seurauksena.
Suomen Kuvalehden paljastamassa kuntaliitoskaavailussa Parikkalaa on tarjottu osaksi Savonlinnaa. Näin ei käyne, mutta Parikkalan liittäminen Etelä-Savoon olisi Etelä-Karjalalle suurempi menetys kuin Suomenniemen kuntaliitos.
Kuntaliitoskeskustelua käydään myös Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan rajalla. Parikkalan naapuri Kesälahti on taloudellisessa ahdingossa, joten tuttua lääkettä suositellaan. Suunnaksi on väläytelty vuorotellen Etelä-Savoa ja Etelä-Karjalaa, Parikkalaa ja sitä kautta Imatran seutua.
Kesälahti osana Etelä-Karjalaa vahvistaisi sen heimoidenteettiä pohjoiskarjalaisuudella. Siitä on hyvänä esimerkkinä Sari Kaasinen, jonka positiivinen olemus tervehtii meitä Lappeenrannassa linja-auton kyljessä olevassa mainoksessa.
Jos kuntaliitokset toteutuvat pohjoisessa, Etelä-Karjala menettää osan itärajaansa. Rajan kirot ovat edelleen olemassa, mutta elinkeinoelämälle raja on myös siunaus. Etelä-Savon kannattaa haluta rajamaakunnaksi.
Jos kuntaliitokset toteutuvat, Etelä-Karjala on entistä lyhyempi ja pienempi. Maakunta syntyi vasta sotien jälkeen, Viipurin läntisen vaalipiirin pohjalta. Etelä-Karjalan identiteettiä pidetään usein heikompana kuin Pohjois-Karjalan.
Ei tullut Lappeenrannasta Viipurin perillistä, vaan Lahdesta, sanotaan usein. Lappeenrantaa syytetään usein penseydestä, kun Viipurin yrittäjät jatkoivat evakkotaivaltaan kohti Hämettä eivätkä jatkaneet toimintaansa rajan pinnassa. Lappeenrannan penseys ei kuitenkaan ollut perimmäinen syy, vaan pitkät rauhanneuvottelut ja epätietoisuus rajan kulusta. Pariisin rauhansopimus allekirjoitettiin vasta 10.2. 1947. Siihen saakka pelättiin Suomessa, että Stalin vedätyttää rajan Kymijoelle. Viipurilaisen yrityksen oli turvallisempaa siirtyä Lahteen saakka.

Sah

Jaa juttu Facebookissa:

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>