Pääsiäismunat ovat olennainen osa kristillistä ja varsinkin ortodoksista pääsiäisperinnettä, symbolisoihan muna ylösnousemusta ja uutta elämää. Upeasti koristellut Fabergé-munat ovat myös suosittu ja arvokas keräilykohde. Suklaisten yllätysmunien juuret ovat Tsaarin hovissa.
Suomeen pääsiäismunaperinne saapui ortodoksisen uskonnon myötä 1800-luvun lopulla. Ensimmäiseksi pääsiäismunien maalaus tunnettiin Etelä-Karjalassa, mutta kanankasvatuksen levitessä perinne rantautui myös muualle maahan.
Perimätiedon mukaan Maria Magdalena antoi keisari Tiberiukselle munan uhriveren merkkinä. Pääsiäismunat ovat kuvanneet ihmisen henkistä kasvua ja elämän jatkumista – kuoren sisällä on elämä. Maalattujen ja koristeellisten munien antaminen ystäville pääsiäisyönä on ortodoksinen perinne, joka levisi kristinuskon mukana Bysantista Venäjälle. Lahjoitettavat munat olivat joko aitoja kananmunia tai puusta veistettyjä symboleita. Pääsiäisyönä vaihdettiin munia ja kolme suudelmaa.
Ensimmäisen kuuluisan posliinimunan loi Keisarillisen posliinitehtaan Dmitri Vinogradov vuonna 1749. Ominaista munille oli materiaalista ja ulkonäöstä riippumatta teksti XB Hristos Voskrese – Kristus nousi kuolleista.
MA-N
