Pääsiäinen on juhlien juhla

Pääsiäinen on juhlien juhla

Pääsiäinen on kristillisistä juhlista tärkein ja vanhin — 300-luvulla eläneen kirkkoisä Gregorios Nyssalaisen sanoin ”päivien kuningatar” tai ”juhlien juhla”, kuten paavi Leo Suuri 400-luvulla sitä kuvaili. Pääsiäisen sanomassa tiivistyy kristinuskon ydin: Kristus on ylösnoussut ja kuolemallaan voittanut kuoleman.

Suomen kielen sana ”pääsiäinen” on uudissana, jota käytettiin jo ennen Agricolaa. Alun perin se on tarkoittanut pitkästä ja raskaasta paastosta pääsemistä. Se tuo mieleen juutalaisten pääsemisen vapauteen Egyptin orjuudesta.

Legenda kertoo, että Magdalan Maria vei keisari Tiberiukselle lahjaksi kananmunia ja kertoi Jeesuksen ylösnousemuksesta. Keisari vastasi, että kuolleista nouseminen on yhtä mahdotonta kuin valkoisten munien muuttuminen punaisiksi. Samalla hetkellä Marian tuomat munat muuttuivat punaisiksi.
Koristeltujen munien lahjoittaminen pääsiäisyönä on vanha ortodoksinen perinne. Suomeen perinne tuli 1800-luvulla.

Pääsiäismuna symboloi uutta elämää ja ylösnousemusta. Munan kuori kuvaa Kristuksen hautaa, josta hän ylösnousemuksessa murtautui ulos. Suklaamunat kertovat samaa: munasta löytyvä yllätys muistuttaa pääsiäisaamun iloisesta yllätyksestä.

Pääsiäisperinteistä myös munasta kuoriutuva keltainen poikanen liittyy munan merkityksiin: kevääseen ja uuteen elämään. Pääsiäiskoristeissa ja pääsiäiskorteissa tiput ovat pitkään olleet suosittu aihe. Pääsiäispupu puolestaan peritytyy jäniksestä, jota on monissa kulttuureissa pidetty hedelmällisyyden vertauskuvana.

Suklaisia pääsiäismunia on ollut Suomessa myynnissä 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. Ensimmäinen pääsiäiskortti puolestaan on postitettu Suomessa v. 1871.

Rairuohon kasvatus on uudehko pääsiäistapa. Varhaisimpia tietoja siitä on Kotilieden pääsiäisnumerossa vuodelta 1936, jossa lehti esittelee ”pääsiäisniityn pöydänsomisteena”. Tapa on yleistynyt Suomessa vasta sotien jälkeen 1960-luvulla.

Vanhempia, yhä käytettyjä pääsiäispöydän koristeita ovat pajunkissat ja koivunoksat, jotka maljakossa alkavat pian työntää hiirenkorvaa. Narsissit ja vihreä ruoho edustavat nekin kevään kasvuvoimaa ja uutta elämää.

Lähde: Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS

Jaa juttu Facebookissa:

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>