Hiljaisen viikon tilaisuudet Uukuniemen kirkossa
Su 5.4. messu klo 12 Uukuniemen seurakuntatalolla saarna Reino Letonsaari, titurgi Antti Vasari, kanttori Väinö Vanhanen, Umenat. Messun jälkeen kirkkokahvit.
Kiirastorstain ehtoolliskirkko 9.4. klo 19,toimittaa Antti Vasari, kanttori Seppo Julku, avustaa Maija Pesonen ja Ulla Tuomola.
Pitkäperjantaina 10.4.sanajumalanpalvelus klo 12.
Ehtoollinen kiirastorstaina9.4. klo 13 Uukuniemen palvelutalolla, Antti Vasari ja Väinö Vanhanen.
Palmusunnuntai ja virpominen Karjalassa
Virvon, varvon
tuoreeks, terveeks
tulevaks vuodeks
sulle vitsa
mulle palkka.
Palmusunnuntai on Karjalassa nimeltään virposunnuntai.
Virvonta on vanha palmusunnuntaihin liittyvä tapa, jonka kirkolliset juuret ulottuvat Vapahtajan viimeiseen saapumiseen Jerusalemiin, jossa kansa tervehti tulijaa palmunoksin. Palmu oli jo antiikista lähtien tunnettu voiton symboli. Suomessa paju on korvannut palmun ja pajunoksat siunattiin kirkollisissa menoissa niin katolisessa kuin ortodoksisessakin perinteessä.
Pajunoksien kerääminen maljakkoon on säilynyt pääsiäiseen liittyvänä tapana ja uuden elämän versona aina tähän päivään asti.
Virpominen tunnetaan erityisesti Karjalasta, jossa se liittyi ortodoksien monivivahteiseen pääsiäisperinteeseen. Ortodoksien välityksellä virpominen yleistyi koko Karjalassa, myös luterilaisten keskuudessa. Varhain sunnuntaiaamuna perheenäiti virpoi siunatuilla oksilla karjan ja lapset kasvun varmistamiseksi. Isännän tehtäväksi jäi hevosen virpominen. Lapset virpoivat koristeellisilla oksilla sukulaiset, kummit ja naapurit, joita muistettiin hauskoin virpomisluvuin.
Karjalassa virvottiin 1920-luvulla myös seuraavin sanoin:
Uuden vuoden, uuden varvan
sulle virpovitsan annan
enkä suurta palkkaa vaadi
enkä velkakirjaa laadi.
Virpomisvitsa jätettiin virvottavalle ja virpomispalkka noudettiin pääsiäislauantaina. Nykyään palkka maksetaan heti.Palkan, olipa se pääsiäismuna tai muu lahja, saaminen on keskeinen osa virpomisperinnettä. Sen arvellaan olevan myös syy, miksi virpominen on tänäkin päivänä suosittua.
Lähde: Uusi ajantieto (1991) ja Vuotuinen ajantieto (1983) MA-N
