Lehdistä leikattua

Maaseudun tulevaisuudessa viikonloppuna asiaa kyläkoulujen lakkautusvimmasta

Kuntaliiton asiantuntija Anneli Kangasvieri varoittaa kouluverkkojen rapautumisesta. Hänen mukaansa perusopetus on jäänyt liian vahvasti kuntien verotulojen varaan.
Kangasvierin mukaan kuntia ei pidä jättää yksin.
”Peruskoulu on oppilaan tulevan elämän ja koko kansakunnan pärjäämisen perusta.”
Kangasvieri kritisoi kuntien ja valtion välistä rahoitusmallia, joka kohtelee kuntia epäoikeudenmukaisesti. Rahoitusjärjestelmä kohtelee Kangasvierin mukaan näin etenkin vanhusvoittoisia kuntia.
Kunnat ovat parinkymmenen vuoden aikana lakkauttaneet jo valtaosan alle 50 oppilaan kouluista. Vuoden 2008 lopussa nittä oli jäljellä 792.(Kuntaliiton tilasto)
”Harvaanasutulla alueella on hyvä katsoa tilannetta yli kuntarajojen. Kunnat voisivat säilyttää kouluja yhdessä, jolloin turvattaisiin kuntien elinvoimaisuutta.”

Kouvolan kaupungista tuli viime vuonna maamme suurin maaseutukaupunki.Kuntaliitos päätti pistää koulut säästökuurille ja lakkauttaa yli 50 koulua. Tähän ei todennäköisesti päädytä.Kaupunki palkkasi kolme tutkijaa tutkimaan Kouvolan kouluverkkoselvitystä.

Koulutus- ja kehittämiskeskuksen suunnittelija Sami Tantarimäki tekee tutkimusta kyläkoulujen lakkauttamisesta.Tantarimäen mukaan ennusteiden ja tilastojen lisäksi raporttiin kaivataan tekijöiden avauksia ja koulujen sekä kylien näkemyksiä eli osallistuvaa suunnittelua. Osallistuva suunnittelu ottaa huomioon eri vaihtoehtoja.
”Onko kukaan ehtinyt hahmottaa arjen kulkua ja kokonaiskuvaa kouluverkosta?
Tantarimäki kysyy.

Kasvatustieteiden tohtori Taina Peltosen mukaan levottomuus ja aggressiivisuus vähenevät yhdysluokilla.
”Lasten yhteistyö, hienotunteisuus ja hoivaamisen tarve vahvistuvat.”
”Jokaisen koulun vahvuudet ja heikkoudet sekä koulun rooli kylän toiminnassa ja oppimiskeskuksena tulisi punnita huolella ennenkuin lakkautuspäätöstä tehdään.”

Kasvatustieteiden professori Eira Korpinen Jyväskylän yliopistosta muistuttaa, että koulukiusaaminen keskittyy suuriin kouluihin. Korpisen mukaan pienten koulujen työrauhaa arvostetaan muissa maissa enemmän kuin meillä Suomessa.
”Tällaista pienten koulujen hävittämisvimmaa ole minun tietääkseni muualla kuin Suomessa.”
”Kuntaliitosten säästökuuri tulisi aloittaa sivistystoimen sijaan muilta sektoreilta, hallintobyrokratiaa on varaa karsia.”

Kauhajoen kolmen ala-asteen oppilaat olivat koululakossa viime torstaina ja perjantaina vastalauseena koulujen sulkemispäätökselle. Päätös sai oppilaiden vanhemmat suuttumaan. Vanhemmat olivat sitä mieltä, ettei heitä kuultu riittävästi koulupäätöstä valmisteltaessa. ”Luvut ovat könttäsummia, ja on mahdotonta erottaa, mikä on kunkin koulun osuus.” Kauhajoella on syntynyt asian ympärille kansanliike.”Haluamme tutkia laskelmat kunnolla ja saada tietoa vaihtoehdoista.”, kyläaktiivi Sami Yli-Rahnasto kertoo.

Suomen Kylätoiminta ry:n mielestä pienten koulujen turvaamiseksi olisi otettava käyttöön lähikoulutakuu. Se varmistaisi, ettei koulumatkoihin käytetty aika ylitä lain sallimaa rajaa, joka saa odotuksieen kestää 2,5 tuntia. 13 vuotias vuotta täyttäneen oppilaan koulumatkaa saa kestää enintään kolme tuntia. Valtion osuusjärjestelmää tulee rakentaa tukemaan ja kehittämään kouluverkkoa, jossa pienet koulut saisivat erityislisää.
Suomen Kylätoiminta kannattaa yksityiskoulujen perustamista paikkaamaan julkisen kouluverkon aukkoja ja tarjoamaan vaihtoehtoja.
MA-N

Jaa juttu Facebookissa:

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>