Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula esittää päivän Maaseudun tulevaisuudessa haasteen niin päättäjille, opettajille kuin vanhemmille. Aulan mielestä kouluverkkoasioissa pitää selvittää lasten mielipiteet. Useimmissa kunnissa järjestetään kouluverkkoasioista kuulemisia vanhemmille. Aula painottaa kunnaille pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta kouluasioissa. “Tempoilevat, äkilliset päätökset ovat jo kansanvallankin kannalta ongelmallisia”, Aula sanoo.
Aula muistuttaa kuntia YK:n lasten oikeuksien sopimuksesta, oma perustuslakimme ja nuorisolaki edellyttävät lasten mielipiteiden kuulemista päätöksenteon perustaksi.
Vuosittainen Suomen Lasten Parlamentin istunto pidetään huomenna torstaina ja perjantaina Helsingissä. Siellä on mukana lasten edustus useasta Suomen kunnasta, valitettavasti Parikkalan lasten/aikuisten edustusta ei tältäkään parlamentin ilmoittautumislistalta näy. Mukana näyttävät olevan läheltä Kesälahti ja Kitee.
Suomen Lasten Parlamentti haastoi keväällä muun muassa kaikki kansanedustajat tekemään Kättä päälle -sopimukset lapsen hyväksi YK:n Lapsen oikeuksien 20-vuotisjuhlavuoden 2009 aikana.
Lasten parlamentti on virallinen lasten toimielin kunnassa. Lasten ääni koulussa ja koulusta kuntaan. Oppilaskuntatoiminnan kuntaulottuvuus, lasten ja aikuisten päättäjien välisen vuorovaikutuksen rakenne, käytäntö ja kunnan lapsinäkökulma päätöksiin. Se on käytännössä lasten näkökulman esiin nostamista “aivan, näinhän asioita voi myös katsoa” -aikuisten oivaltamista sekä lasten toivomusten ja lasten näkökulman keräämistä.
Aloite Parikkalankin kunnan osallistumiseen Lasten parlamenttiin voisi lähteä vanhemmilta, kunnan nuorten vaikuttajaryhmältä tai kenen tahansa kuntalaisen toimesta, joka kokee asian tärkeäksi.
Suomen Lasten Parlamentti perustettiin avajaisistunnossa Tampereella 9.11.2007, jolloin valittiin lapsista koostuva hallitus sekä valiokunnat, ja jaettiin parlamentin jäsenille tietoa periaatteista ja toimintamalleista. Nyt valittu lasten valtakunnallinen parlamentti jatkaa kaksivuotisen kautensa ajan toimintaa ohjatusti verkossa. http://www.lastenparlamentti.fi/
Lapsiasiavaltuutettu tuo esille, että nuorisolain mukaan kuntien pitää kuulla lapsia ja nuoria, kun heitä koskevia päätöksiä tehdään.Hänen mukaansa sekä perustuslaki että nuorisolaki ei aseta ikärajaa lasten kuulemiselle.
Miten lasten mielipiteitä on hyvä selvittää, kysyy Aula. “Oma tuttu opettaja tai rehtori ovat parhaita keskustelemaan lasten kanssa ja keräämään heidän näkökulmansa päättäjille.” Lasten kanssa kannattaa miettia asiaa laajemmin.
” Mitä hyviä puolia on omassa koulussa? Mitä parantamisen varaa on omassa koulussa? Mitä ajatuksia uuteen kouluun siirtyminen herättää? Millainen on hyvä koulu? Pienimmät voivat ottaa kantaa piirtäen. Aula tähdentää, että tärkeintä on käydä asiaa tutun opettajan kanssa.
Aulan mukaan lasten näkökulmia ovat päätöksenteossa kaverisuhteiden jatkuvuus, luokkakoko, ruuan laatu, ruokailun järjestelyt, kuljetusten sujuvuus, koulun piha-alue ja koulun tilojen mukavuus. Kiusaamisen huolet olisi hyvä käsitellä avoimesti.
Viimeisenä Aula muistuttaa lapsen oikeudesta lepoon, leikkiin ja virkistykseen, joita ei pidä vaarantaa liian pitkillä koulumatkoilla. “Joskus nopeat säästöt voivat huveta pidemmällä aikavälillä, jos suuressa yksikössä ei pystytä huolehtimaan lasten hyvinvoinnista.”
Lähde: Maaseudun tulevaisuus 18.11.2009
Maija Ala-Nikkola
