Helmikuun 24. päivä, Talvi-Mattina, talven selkä taittuu. Silloin Karhu kääntää kylkeä pesässään ja huokaa: Yö puolessa, pikipalli peräsuolessa. Sitten se alkaa taas imeä käpäläänsä ja nukahtaa.
Nukahtaako karhu tänä talvena se jää nähtäväksi. Meillä suomalaisilla on aina ollut erityislaatuinen suhde karhuun. Pöppö, Mesikämmen, Lehmän syöjä ja Iso Metsä suomen kielestä tunnetaan yhtä monta nimeä karhulle kuin on vuodessa päiviä. Entisaikaan karhua ei saanut sanoa karhuksi, sillä muutoin karhu kuuli sen ja tuli sanojan päälle tai osasi kiertää metsästäjänsä ja näiden asettamat ansat. Suomen kansalliseläin esiintyy myös lukuisissa paikannimissä, mikä kertoo karhuun, karhunkaatoon ja karhukulttiin liittyvistä merkityksellisistä paikoista sekä karhun ja ihmisen rinnakkaiselosta. Nykyisin Suomessa elää arviolta 9001 400 ruskeakarhua.
Metsämuseo Luston Karhun vuosi -näyttely vie museokävijän karhumetsään. Karhu tulee tutuksi myyttisenä metsän kuninkaana, muinaisten suomalaisten palvomana jumalana ja esi-isänä. Myyttisen karhun rinnalla kulkee vahva tietopaketti karhusta. Luontokuvaajan Antti Leinosen upeat karhukuvat värittävät matkaa ja täytetyt karhut antavat tuntumaa metsän kuninkaan kohtaamiseen.
Tampereen museokeskus Vapriikin tuottamaan näyttelyyn tuo elämyksellisen lisänsä Lustossa oleva Karhunpesä, jossa karhuemo nukkuu talviuntaan kahden poikasensa kanssa. Näyttelyssä ovat tavattavissa myös hellyttävät karhupennut ja suurikokoinen, lähes kaksimetrinen naaraskarhu. Karhu kaadettiin 2009 Savonlinnassa ja se oli tuolloin Suomen suurin siihen mennessä kaadettu naaraskarhu. Karhu painoi 210 kiloa.
Karhun vuosi -näyttely on esillä Lustossa 12.1.2014 saakka
Lisää: http://www.lusto.fi/nayttelyt_ja_tapahtumat.html
Museo avoinna päivittäin klo 1017.
Aikuiset 10
Eläkeläiset 8
Opiskelijat 8
Lapset (415 v.) 5
Perhelippu (2 aik. + lapset 415 v.) 25
MA
.
