Hyvää Suomen itsenäisyyspäivää

Suomen itsenäisyys. Aihe on ajankohtainen erityisesti kahdestakin syystä,
joista keskeisin ja läheisin on joulukuun 6. päivä vietettävä itsenäisen Suomen 92.syntymäpäivä, jolloin siniristiliput kohoavat lippusalkoihin, kymmenet tuhannet kynttilät syttyvät sankarihaudoilla ja kodeissa juhlistamaan muistuttamaan meitä raskaitakin uhreja ja menetyksiä vaatineista kansallisen itsenäisyytemme vuosikymmenistä.

Toisena kansallisen itsenäisyytemme tulevaisuuteen liittyvänä asiana näkisin erityisesti vaikeitten sotavuosien jälkeen viimeisten vuosikymmenien aikana tapahtuneen maamme eri elämänaloja koskettavan kansainvälisyyden lisääntymisen, joka luo vakautta meidän jokapäiväiseen elämänmenoon erityisesti taloudellisella ja sivistyksellisellä osa-alueella.

Lukuisten muiden valtiosopimusten lisäksi erityisesti maamme talouselämää ja elinkeinorakennetta osittain säätelevänä keskeisenä asiana on nähtävä Suomen jäsenyys Euroopan Unionissa ja yhteisessä rahaliitossa.

Hyvät ystävät. Päädyin tuomaan esille maamme itsenäisyyden vuosikymmenien keskeisiä asioita.

Suomen itsenäistyminen

Lähtökohdan Suomen autonomisen suur-ruhtinaskunnan itsenäistymispyrkimyksille antoi keväällä 1917 Venäjän vallankumous ja keisarivallan kaatuminen, sekä sitä seurannut Venäjän väliaikaishallituksen kaatuminen marraskuussa 1917.
Joulukuun 4.päivä silloinen Suomen senaatti antoi eduskunnalle itsenäisyysjulistuksen, jonka eduskunta hyväksyi 6. päivä joulukuuta 1917. Näin ollen Suomen kansalliseksi itsenäisyyspäiväksi vakiintui joulukunn 6. päivä. Ensimmäisenä Suomen itsenäisyyden tunnusti Leninin johtama Neuvosto-Venäjä, Ruotsi, Ranska ja Saksa 4.1.1918.
Tässä yhteydessä on syytä mainita, että ennen kansallista itsenäisyyttä Suomi kuului yli 600 vuotta Ruotsin valtaan ja vasta 1700-luvun sodissa Suomi joutui Venäjän alaisuuteen autonomisena itsehallinnollisena suuriruhtinaskuntana. Autonomian aikana
Suomi sain oman rahayksikön markan ja Venäjän armeijaan kuuluvan suomalaisen joukko-osaston. Tänä aikana Suomen kieli, kulttuuri ja elikeinoelämä vahvistuivat Suomessa. Tämän seurauksena 1900- luvun alussa venäläisten vallanpitäjinen ja suomalaisten välit kiristyivät vallanpitäjien aloitettua venäläistämispolitiikan Suomessa.

Nuoren itsenäisen Suomen alkutaipaleet eivät sujuneet ongelmitta. Taloudellinen epävarmuus, entisen vallanpitäjän poliittiset tavoitteet ja nuoren kansakunnan kahtia jakaantuminen oikeistoon ja vasemmistoon johtivat alkuvuodesta 1918 suomalaista itsetuntoa kolhivaan katkeraan sisällissotaan joka päättyi keväällä 1918. Tärkeää oli että, joka tapauksessa Suomi säilyi itsenäisenä valtiona, jota johtaa Tasavallan Presidentti yhdessä maan hallituksen ja lakeja säätelevän eduskunnan kanssa.

Talvi ja jatkosota

Puuttumatta sen enempää toisen maailmansodan syihin ja syntyyn toteaisin vain, että Suomi joutui Euroopan uusjaossa Neuvostoliiton vaikutusalueeseen, jota se halusi käyttää alueellisesti omien tarkoitusperiensä toteuttamisessa.

Tähän Suomi ei suostunut ja näin ollen Venäjä aloitti yksipuolisesti 30.11.1939 kaikkien tunteman ja myöskin tämänkin sukupolven kokeman talvisodan. Talvisodan päätyttyä välirauhaan 13.3.1940 Neuvostoliiton aluevaatimukset ja painostus Suomea kohtaan jatkuivatja johtivat 1941-1944 käytyyn jatkosotaan, jossa Suomen vähälukuinen armeija yhdessä kotirintaman kanssa taistelivat maamme itsenäisyyden puolesta Neuvostoliiton suur-armeijaa vastaan.

Talvi- ja jatkosota vaativat Suomelta mittaamattoman raskaan uhrin niin alueellisesti, taloudellisesti kuin erityisesti kymmenien tuhansien rintamilla kaatuneiden miesten ja naisten muodossa. Joukossamme elää vielä sotiemme arvista kärsivia sotainvaliideja ja sotaveteraaneja jotka ovat olleet käytännöllisesti puolustamassa henkeen ja vereen maamme itsenäisyyttä meille ja tuleville sukupolville. Kiitos ja kunnia heille.

Suomi uudessa Euroopassa

Itsenäisyyden vuosikymmenet Suomen osalta ovat tunnetusti olleet vakaan taloudellisen kehityksen vuosikymmeiä, joskin suurelta osin kansainvälisistä suhdanteista johtuen myöskin jonkin asteisilta lamakausiltakaan emme ole välttyneet. Meidän on kuitenkin tunnustettava, että emme voi yksin täällä pohjolassa hoitaa asioitamme ja hyvinvointiamme. Yhteistyötä tarvitaan ja tässä suhteessa maailma on pienentynyt entisestään. Globalisaatiosta on tullut varsinainen tavaramerkki: Meidän tulee ottaa vastuuta muista ja muiden tulee ottaa vastuuta meistä.

Tämän päivän itsenäinen Suomi tarjoaa meille ja tuleville sukupolville vankan ja turvallisen kasvupohjan tulevaisuuteen. Meillä ovat itsenäisen maan perusasiat kunnossa niin hallinnolliset, taloudelliset, sosiaaliset, sivistykselliset kuin turvallisuusnäkökohdatkin hallinnassa. Kansainvälisyys ja yhteistyö eri elämän alueilla ovat tehneet Suomesta tunnetun dynaamisen sivistysvaltion.

Lopuksi lainaan tunnetun edesmenneen kenraali Aadolf Ehrnroothin kuuluisaa toteamista ”Itsenäinen Suomi on paras maa meille suomalaisille”.

Asko Kemppinen
Alustus Suomen itsenäisyys Uukuniemen seurakuntakeskuksessa 25.11.2009‏

Jaa juttu Facebookissa:

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>