Tänä syksynä tätä rotevaa ja karvaista ötökkää on enemmän kuin vuosiin. Sen ovat jo nahoissaan tunteneet sienestäjät ja marjastajat.
Hirvikärpänen erehtyy luulemaan ihmistä hirveksi Ötökkä ei anna periksi vaikka tajuaakin valinneensa väärän isännän. Kömpelönä lentäjänä se ei osaa vaihtaa maisemaa vaan tarraa kiinni ihmiseen entistä tiukemmin. Se nousee selästä niskaan ja sieltä sitä saa metsästellä illallakin. Nyt on kuitenkin satanut niin paljon, jotta luulisi lentävien ötököiden vaikea liikkua.
Hirvikärpänen luetaan tulokaslajeihin, sillä se on levittäytynyt viimeisten 50 vuoden aikana Karjalan kannakselta maahamme.
Uusimman tutkimuksen mukaan myyrät ja päästäiset syövät hirvikärpäsen koteloita.
Asiasta saatiin todisteita Itä-Suomen yliopiston tutkijan Sirpa Kauniston ja kahden muun ylipiston tutkijoiden tutkimuksessa.
Tutkijoiden yllätykseksi kotelot kelpasivat ravinnoksi myös peltomyyrälle, joka tavallisesti syö kasvisravintoa. Jo aiemmin on käynyt ilmi, että linnut syövät hirvikärpästen koteloita erityisesti talvisin.
Tiedote tutkimuksesta:
Itä-Suomen yliopiston Biologian laitoksen tutkija Sirpa Kaunisto on selvittänyt yhdessä Jyväskylän ja Oulun yliopistojen tutkijoiden kanssa hirvikärpäsen kotelovaiheeseen kohdistuvaa saalistusta yleisesti. Aiemmassa, viime talvena julkaistussa työssä osoitettiin, että linnut syövät hirvikärpäsen koteloita erityisesti talvisin. Uudessa tutkimuksessa selvitettiin, käyttävätkö myös yleiset pikkunisäkkäät, kuten myyrät ja päästäiset, hirvikärpäsen koteloita ravintonaan, ja arvioitiin kuinka laajamittaista tämä saalistus voisi olla. Asiaa tutkittiin kokeellisesti asettamalla pikkunisäkkäille tarjolle hirvikärpäsen koteloita, jonka jälkeen koteloiden hävikkiä, sekä pikkunisäkkäiden ruokailukäyttäytymistä tarkkailtiin.
Tuloksista ilmeni, että kaikki tutkimuksessa mukana olleet pikkunisäkäslajit (peltomyyrä, metsämyyrä ja metsäpäästäinen) söivät vaihtelevasti hirvikärpäsen koteloita, vaikka myös muuta ravintoa oli tarjolla. Myös kasvisravintoa pääasiallisesti hyödyntävä peltomyyrä näytti syövän hirvikärpäsen koteloita, erityisesti kun muuta ravintoa oli niukasti saatavilla, mikä oli tutkijoille yllätys.
Kauniston ja hänen yhteistyökumppaneidensa tulokset julkaistiin hiljattain ilmestyneessä Canadian Journal of Zoology -tiedesarjassa. (KAUNISTO, S., KORTET, R., HÄRKÖNEN, S., KAITALA, A., LAAKSONEN, S. & YLÖNEN, H. 2012: Do small mammals prey upon an invasive ectoparasite of cervids? Canadian Journal of Zoology, 90: 1044-1050.)
MA
