Vanhan kansan viisaus opettaa: Kun Marianpäivänä tuo sisälle koivunoksia veteen, voi ennustaa niiden avulla kevättä.
“Niin monta päivää kuin menee, että hiirenkorvat oksiin ilmestyy, yhtä monta viikkoa menee kevään alkuun.”
Kevätpäivän tasauskin oli torstaina, valoa saadaan lisää.
Vuotuinen ajantieto, tuo Kustaa Vilkunan mainio entisajan sääenteiden ja muun elämänmenon perusteos, tietää jo kirkkoisä Augustinuksen kertoneen, että enkelin käynti Neitsyt Marian luona tapahtui maaliskuussa yhdeksän kuukautta ennen joulua. Marian ilmestyspäivä edustaakin kevätpäivän tasauksen tienoota. Kevätpäivän tasaus meni jo, joten kevät on voitolla, vaikka talvi miten pyristelisi.
Maaliskuu maata näyttää.
Mitä lunta Mariana katoilla, sen verran vappuna pelloilla.
Marjalta kala kudulla, lintu soitimella.
Mitä ennen Mariaa lämmittää, sen jälkeen pakastaa.
Maaliskuun odotettiin ennen vanhaan näyttävän maata eli merkkejä keväästä. Varisten saapuminen maaliskuussa oli varma kevään merkki.
Pääsiäistä edeltävä paastonaika oli rauhallista työn teon aikaa, jolloin ei vietetty juurikaan juhlia.
Kevättalvi on myös kinkereiden aikaa
Kinkerit, lukukinkerit, lukuset eli kirkon pitämät kristinopin taidon kuulustelut olivat yleisiä vielä muutama vuosikymmen sitten. Uukuniemellä käydään yhä kinkereillä keväisin.
Tänä vuonna kinkerit pidettiin Kummussa ja Niukkalassa.
Kinkereiden ohjelmaan kuului vuorolukuna ääneen Markuksen evankeliumin lukeminen, ja sen jälkeen sai kysyä tai keskustella seurakunnan työntekijöiden kanssa. Kanttori opetti virsiä. Tarjoilut ovat edelleen tärkeä osa kinkereitä, entisaikoina kinkereillä syötiin ajan kanssa. Tuula Lantta oli loishtunut herkullisen täytekakun ja Maire Pirhonen maistuvat karjalanpiirakat.
Nykyään kinkereiden merkitys lienee kyläläisten yhteisessä kokoontumisessa pitkän talven jälkeen.
Kuvassa diakoni Marianne Holopainen, pastori Merja Tiainen ja v.kanttori Jouni Kärki Niukkalassa kinkereitä pitämässä.
Lukukinkereitten pitäminen kirjattiin vuoden 1686 kirkkolakiin: “Vanhempain, isäntäin, palkollisten ja muun työväen sekä lukuiässä olevien lasten tuli lukupiireittäin kokoontua.”
Ennen oppivelvollisuuden voimaantuloa lukukinkereillä oli lukutaidon ja katekismuksen tuntemisen kuulustelutilaisuuksina erittäin huomattava kansansivistyksellinen tehtävä.
MA
