Suomalaiset toivovat maaseudulta, että luomu- ja lähiruokaa saisi entistä paremmin. Maaseutuun yhdistetään virkistys ja luonnon kohtaaminen, ilmenee Sitran teettämästä selvityksestä.
Vastaukset käyvät ilmi Sitran teettämästä barometrista, jonka avulla seurataan suomalaisten suhdetta maaseutuun. MTT:n taloustutkimuksen laatimaan ja Taloustutkimus Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi runsaat 1600 suomalaista helmikuussa 2011.
Kyselyyn vastanneet olivat laajasti myös sitä mieltä, että maaseutu on kaikkia varten ja että sitä tulisi kehittää kaikkien suomalaisten tarpeisiin.
Suomalaiset odottavat maaseudulta ennen kaikkea tilaa ja rauhaa sekä latautumista ja virkistymistä. Erityisesti nuoret arvioivat nämä tulevaisuudessa tärkeiksi itselleen.
Palvelujen uusien toteutustapojen kehittämistä pidetään polttavana kehityskohteena.
Yli puolet suomalaisista toivoo myös, että maaseudulla olisi paljon uutta vihreän talouden liiketoimintaa. Sen sijaan maatalouden tehostuminen ei viehätä kyselyyn vastanneita.
Puoluekannasta riippumatta maaseudulle toivotaan muun muassa uusia asukkaita ja parempia tietoliikenneyhteyksiä. Yli puoluerajojen puolestaan vastustetaan yhdyskuntarakenteen tiivistämistä.
Luottamuksen kasvusta kertoo myös se, että entistä harvempi uskoo maaseudun autioitumiseen. Vielä kaksi vuotta sitten lähes 70 prosenttia uskoi, että maaseutu autioituu. Nyt näin ajattelee enää vain vajaa kolmannes.
Suomalaisten identiteetti on edelleen vahvasti maalainen. Barometrin mukaan itsensä yhtä aikaa sekä maalaiseksi että kaupunkilaiseksi kokevia on 40 prosenttia eli yhtä paljon kuin itsensä pelkästään kaupunkilaisiksi kokevia. Itseään pelkästään maalaisina pitävien osuus on hieman kasvanut.
On erittäin myönteistä, että eniten maaseutuun uskovia on 2544 -vuotiaissa.
SITRA: www.sitra.fi/fi/
MA-N
