Helena Hannonen
Uusi kotikaupunkini on pieni Laie, Oahu saaren pohjoispuolella 56 kilometrin päässä Honolulusta. Sen asukasluku on noin 7000 ja suurin osa, 69%. asukkaista saa elantonsa Brigham Younging yliopiston, Polyneesian kulttuurikeskuksen ja Hawaii Reserves yrityksen palveluksessa. Yliopistossa on noin 2500 opiskelijaa ja puolet heistä tulee Yhdystaltojen ulkopuolesta. Polyneesian kulttuurikeskus perustettiin, jotta opiskelijoilla olisi mahdollisuus saada yliopisto tutkinto. He työskentelevät keskuksen eri kylissä ja saavat kokemusta ja maksavat lukukausi, asunto ja muut kustannukset työllään. Kerron enemmän yliopistosta ja kulttuurikeskuksesta tulevissa artikkeleissa.
Suullisen perinteen mukaan, kaupunki on saanut nimensä kahdesta hawaiin kielen sanasta: lai tarkoittaa puun lehteä ja ie tulee leei kasvista, joka kiipeää ylös puitten runkoja ja on erittäin yleinen Laien kaupunkia ympäröivillä kummuilla ja vuorilla.
Kasvi on pyhä eri alkuasukkaitten muinoin palvelemille maan, elämän ja metsän jumalille.
Kautta aikojen Laie on ollut tunnettu turvapaikkana. Kun alkuasukasheimot taistelivat, ne jotka pääsivät Laien sisäpuolle, olivat turvassa. Valkoisilla lipuilla varustetut keihäät oli pystytetty kaupungin rajoille ja ne joka tulivat rajojen sisäpuolelle, olivat aina turvassa. Paikalliset papit tappoivat soturit, jotka yrittivät ottaa pakolaiset kiinni Laien sisäpuolella. Pakolaiset voivat olla kaupungissa pari viikkoa tai monta vuotta. Jos he jäivät pitemmäksi aikaa, heidän tuli palvella ja auttaa pappeja ja paikallisia asukkaita. Jos he halusivat pala kaupungin ulkopuolelle, kukaan ei saanut häiritä heitä turva-ajan päätyttyä. Tämä traditio lakkautettiin vuonna 1819, mutta kaikki Laien kaupunkiin tulevat, sanovat, että he tuntevat olevansa turvassa ja ihmeellisen rauhan ympäröiminä, kun he ovat tällä alueella.
Alkuaikoina maa oli kuninkaan ja hänen heimopäälliköiden omistuksessa. Maapalstat oli jaettu kolmion muotoisiin alueisiin. Kärkiosa oli vuoria, keskiosa tasaista maata ja levein osa oli merenrantaa. Tärkeä makea vesi tuli vuorilta alas puroina ja virtoina ja sitä tarvittiin maanviljelyyn. Maata sai omistaa ainoastaan siniveriset ja muut maksoivat kallista veroa. Kun yksi päälliköistä meni naimisiin korkeammassa arvossa olevan naisen kanssa, koko maanjako systeemi meni ylösalaisin ja se oli kumottava. Sen jälkeen maan omistus oli kuninkaan ja valtion hallinnassa. Monet asukkaat, joilla oli oikeus omistaa maapalsta, jolla he olivat asuneet, eivät osanneet lukea pientä tekstiä ilmoituksessa, eivätkä menneet lunastamaan maataan ja niin se meni joko kuninkaalle tai valtiolle.
Vuonna 1865 Myöhempien Aikojen Pyhien kirkko osti suuren plantaasin tältä alueelta. Lähetystyö oli alkanut voileipä saarilla, kuten Hawaiin saaria kutsuttiin 1800 luvulla, jo vuonna 1850. Vuonna 1979 kirkon jäsenet aloittivat sokeriruoko viljelyksen. Seuraavina vuosina rakennettiin kouluja ja kirkkoja alueelle. Temppeli rakennettiin vuonna 1919. Yliopisto perustettiin vuonna 1954. Polyneesian kulttuurikeskus avattiin 17 joulukuuta 1958. Kirkolla on ollut suuri vaikutus alueeseen ja auttanut viemärin, vedenpuhdistuksen ja kaupungin kehityksessä.
Pearl Harbor on ollut Yhdysvaltojen tukikohtana saaren etelä puolella. Sotilaskeskuksia on myös itä- ja länsirannikolla. Kun sotilaat tulivat lomalle toisen maailman sodan taisteluista eri puolelta maailmaa, monet tulivat Hawaiille. Turismi alkoi kasvaa. Samaan aikanaan paikallinen väestö yritti kerätä rahaa kappelien rakentamiseen. Tästä tuli ajatus vuonna 1947: matkustajat tarvitsivat ruokaa. Niinpä Hukilaun rantaa alettiin tehdä viikottaisia luau juhlia, joissa matkustajat saivat hyvää ruokaa, ohjelmaa hawailaiseen tyyliin ja paikallisasukkaat saivat tuloja. Hukilau on nyt yksi kuuluisimpia rantoja ja erittäin suosittu paikka sekä turistien että paikallisen väestön lomapaikkana.
Hukilau tarkoittaa kalastusta ja nimi tulee sanasta vetää köyttä. Kalastajat antoivat paikallisten asukkaiden tulla verkkojen nostoon. Verkot heitettiin mereen ja osa asukkaista pärski verkkojen ulkopuolella johtaen kalat verkkoon. Toiset seisoivat rannalla ja alkoivat vetää puolikuun muotoista verkkoa kohti rantaa. Asukkaat saivat kerätä kaloja verkosta. Tämä ajatus viehätti turisteja, jotka myös osallistuivat kalastukseen. Kun kappelin rahat oli saatu, luaut lopetettiin, mutta turistit pyysivät, että verkkokalastus pidettäisiin traditiona, johon saarella vierailevat voisivat osallistua. Tämä traditio jatkui kunnes lait muuttuivat ja kalastus lopetettiin noin vuonna 1970.
Laie, kuten monet pienet kaupungit, kärsii tänä päivänä maailman talouden lamakaudesta. Turistien määrä on laskenut, mutta yritykset mukautuvat muutoksiin. Louvuus ja uudet ideat tulevat esille ja käytäntöön. Uudet tuulet puhaltavat ja tuovat mukanaan matkustajia maailman eri alueilta. Asukkaat ottavat myös oppia paikkakunnilta, jotka ovat tehneet jotain menestyksellisesti oman paikkakunnan elvyttämiseksi. Tämä vuorovaikutus on maailman laajuista. Opiskelijat tuovat ajatuksia, turistit tekevät ehdotuksia ja yhteiskunta kokoontuu pohtimaan, kuinka omaa asuinaluetta voidaan kehittää, jotta perheillä olisi mahdollisuus kasvattaa lapset hyvässä elinympäristössä, ansainta elanto ja elää turvallisessa yhteiskunnassa. Kysymykset kansakoulusta omalla paikkakunnalla, opetuksen tehokkuus, terveyshuollon varmistaminen ja tärkeiden toimintojen säilyttäminen ja työpaikkojen sekä asuntojen lisääminen ovat tärkeitä puheenaiheita paikkakunnalla. Asukkaat haluavat säilyttää oman kulttuurinsa ja taata tulevaisuutensa itselleen ja seuraaville sukupolville.
Jos tämä kuulostaa tutulta, Uukuniemi oli pohtimassa samoja asioita 10 vuotta sitten. Uukuniemi voi auttaa esimerkillään Laien kaupunkia maailman toisella puolella. Toivonkin, että tapaaminen kahden eri kulttuurin sillalla antaa ideoita ja innoittaa uukuniemeläisiä missäpäin maailmaa he ovatkin. Juuremme ovat Karjalan mullassa, mutta voimme tuottaa hyvää satoa siellä mihin meidät on istutettu kasvamaan.
Seuraavassa on australialaisen opiskelijan tekemä kävelyretki Laien maisemiin. Vaikka se onkin vuodelta 2001, muutokset ovat hyvin pieniä kun ajelen näillä alueilla. Hyvää virtuaalista lenkkeilyä.
http://colton.byuh.edu/byutour/slide/m432.htm
