Uukuniemen Martat juhlivat 70 toimintavuottaan

Uukuniemen Martat juhlivat sunnuntaina 70-vuotisjuhlapäivää Uukuniemen seurakuntatalolla.
Jäseniä yhdistyksessä on viisikymmentä.

Marttayhdistyksen juuret ovat syvällä Uukuniemeläisessä maaseutukulttuurissa.
Toiminta oli vilkasta jo 1930-luvun lopussa. Yhdistyksiä oli perustettu jo seitsemän, niistä ensimmäinen Latvasyrjän Marttayhdistys v.1929. Kipinä syttyi myös Uukuniemen kirkonkylällä.

Palatkaamme ajassa 70 v taaksepäin.

Uukuniemi on yli 6000 asukkaan mahtipitäjä ja sen kirkonkylä vilkas kunnan keskustaajama. Kyliä on 15, kirkonkylältä löytyvät kaikki palvelut; kunnantoimisto, kirkkoherra, kappalainen nimismies, lääkäri ja apteekki. Sivukyliltä tullaan kirkolle asioimaan, jos on asiaa suureen maailmaan, linja-autolla pääsee päivittäin Sortavalaan 3 ja Viipuriinkin, 2 kertaa.

Uukuniemen pääelinkeinoja ovat maanviljely ja kalastus. Kesällä uurastetaan pelloilla ja hevonen hirnahtelee lähes jokaisen talon pihalla. Talvella elannon antaa Pyhäjärvi. Revon, Ahokkaan ja Melasen taloista käydään nuotalla ja muikkua viedään kauemmaksikin.

Isännät käyvät pussihousuissaan ja saappaissaan Uukuniemen osuuskaupasta tai Molariuksen kaupasta ostamassa kahvia, sokeria ja suolaa. Saha toimii Siikalahdessa, jossa on myös meijeri. Ylimääräiset markat maidosta ja metsätulot viedään visusti Uuden Hovin kamarissa toimivaan Uukuniemen Säästöpankkiin.

Salmisaaressa kunnanlääkäri Walle hoitaa pienet vaivat, miksei suremmatkin. Apteekkari Lindeqvistiltä saa kanferitipat ja hotapulverit. ”Kirkonkylältä löytyvät myös kirjakauppa, limonaaditehdas, räätäli, suutari ja lottakahvila. Kylätiellä ajaa muutama autokin.
Pyhäpäivisin kirkko täyttyy ihmisistä ja kirkonmäki hevosista. Monille jää joulukirkkomatkalta mieleen apteekin ikkunassa loistava suuri joulukuusi,” muistelevat yhdistyksen jäsenet Anna-Liisa Liuha ja Hannes Tiainen.

On postipäivä ja kylän väkeä on kokoontunut Ratilan talon pihaan odottamaan Niko Revon hevosella tuomaa postia Nivan asemalta. Säkissä onkin kirje Laatokan Karjalan marttapiiriliitolta ja kutsu saapua kirkonkylän koululle.31.3.39. Kirkonkylän koululle saapuukin 15 rouvashenkilöä kuulemaan marttakonsulentti Kanasta Sortavalasta.
Tässä kokouksessa perustetetaan Uukuniemen kirkonkylän marttayhdistys ry.

Pöytäkirjoissa ilmenee, että ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat
rouva Miina Manula, opettaja Kerttu Mujunen, rouva Aili Ketolainen, opettaja Hilma Repo, rouva Aura Tiainen ja rouva Helli Berg. Varajäseninä rouva Helmi Kunnala, diakonissa Tyyne Äikäs ja rouva Siiri Taivainen.
Jäseninä rouva Lahja Härkänen, rouva Miina Taivainen, rouva Impi Schröder ja rouva Anna Rautio.

Vuonna -39 elettiin epätietoisuuden aikaa. Samana syksynä alkoivat raskaat sotavuodet.
Toisena toimintavuonna sotatoimet kiihtyivät eikä toistuvien hälytysten ja jatkuvien pimennysten vuoksi kyetty kokoontumaan säännöllisesti.

Yhdistyksen pitkäaikainen sihteeri Hilja Lemetyinen muisteli vuonna 1964 yhdistyksen 25-vuotis historiikissa
”- ei varmaan nämä perustajat aavistaneet, että samana syksynä alkoivat raskaat ajat ,sotavuodet. Pian keskeytyi marttatyö, jonka he olivat innolla alkuun panneet. Keväällä -40 jouduttiin siirtolaisiksi pois kodeistaan. Varmaan oli suru ja murhe jokaisella, josko päästäänkään enää tänne rakkaille kotikonnuille. Näin ikävästi ei kuitenkaan käynyt, vaan kirkonkylän asukkaat saivat palata takaisin koteihinsa ja niin marttatyökin pääsi jälleen alkuun. Kokoonnuttiin Kirkonkylän kansakoululla ja päätettiin aloittaa ompeluiltojen pito joka toinen viikko. Kudottiin innolla sukkia ja kintaita rintamamiehille. Kursseja ei pidetty näinä sotavuosina, mutta sankarihautojen kunnostamiseen ottivat martat osaa. Vielä sodan päätyttyäkin v 1945 marttatyö oli laimeata, kävijöitä illoissa oli vähän. Vasta v -46 pidettiin ensimmäiset kutomakurssit, siitä pikkuhiljaa toiminta vilkastui. V-47 innostus marttatyötä kohtaan alkoi kasvaa.”

Vuosikymmenen loppuosa oli vilkasta jälleenrakentamista. Sota vaikutti vielä pitkälle arkeen ja marttojen päällimmäisenä tehtävänä neuvonnan lisäksi oli toimia mielialan kohottajana.

Uukuniemelle saatiin sähköt vasta 1954.
Silti 50-luvulla martat järjestivät kutoma-, ompelu-, tuholaistorjunta-, värjäys- ja vuodevaatekursseja. Kodin sisustukseen, ruokiin, mansikan istutusta, hatun, puvun ja puseron ompelemista.

Sodanjälkeiset suuret ikäpolvet olivat lähteneet leivän ja opintojen perään kaupunkeihin. Jäljelle jäävä väestö ylläpiti marttatoimintaa, se koettiin tärkeäksi yhteydenpidoksi ja tiedon välittäjäksi Retkille ehdittiin ja kursseja järjestettiin. Kursseilla paneuduttiin terveellisiin elämäntapoihin ja ruokapöytään ilmestyivätkin salaatit, vihannekset ja marjat.

Viime vuosina taas jäsenmäärä on runsaasti kasvanut ja toiminta
monipuolistunut. Kirkonkylän martat muuttivat nimensä Uukuniemen martat ry:ksi vuonna 2007.

Perusperiaatteet eivät ole muuttuneet. Marttatoiminta on tänä päivänä kotitalousneuvontaa, kotiin liittyvää toimintaa sekä henkilökohtaisen terveyden huomiota. Marttojen mama-toiminta kampanjoi rintasyövän varhaistoteamisen puolesta. Taitomerkkitoiminta tuo rikkautta ryhmätoimintaan, omaan
kasvuun ja kehittymiseen.

Tänä päivänä marttoja haastavat yhteiskunnalliset asiat. Kuntaliitoksen yhteydessä martat tekivät vaakunaehdotuksen. Papinniemen haravoinnin kuului marttojen kevättalkoisiin monena vuonna.
Martat ovat järjestäneet läpi vuosikymmenten hautainhoitopäivän kahvituksen ja huolehtineet Uukuniemen pitäjäjuhlien muonituksesta.

Martat ovat kautta aikojen virkistäytyneet matkoilla ja tapahtumissa.

– Marttalaulu puhuttelee yhä meitä. Marttapaita kertoo, että tiedämme mihin joukkoon kuulumme, sanoo puheenjohtaja Armi Käppi.
– Parikkalan seurakunnalle suurkiitos mahdollisuudesta käyttää kesäkotia ja seurakuntalon tiloja.

Uukuniemeltä on aina lyötynyt innokkaita ja aktiivisia marttoja vetämään yhdistystä.
Puheenjohtajina ovat olleet Miina Manula, Miina Taivainen, Anna Rautio, Bertta Valtonen, Josefina Hirvonen, Aune Toiviainen, Lahja Härkönen, Auno Kokko, Hilkka Kontiokorpi ja Armi Käppi.

Sihteereinä Kerttu Mujunen, Lahja Härkänen, Hilja Manula, Suoma Tuominen, Bertta Pirhonen, Hilja Lemetyinen, Hilkka Kontiokorpi, Ritva Heikkinen ja Eeva-Liisa Hämäläinen.

Rahastonhoitajina Helli Berg, Sirkka Hirvonen, Saima Ahokas, Vieno Pitkänen, Terttu Laamanen, Terttu Halmeniemi ja Eija Kemppinen.

”Katsoessamme taaksemme elämämme kauniimpiin päiviin, huomaamme että onnellisimpia olivat hetket, jotka vietimme ystävien kanssa yhdessä.”

Marttahistoriikki: Maija Ala-Nikkola, Eeva-Liisa Hämäläinen ja Armi Käppi

Jaa juttu Facebookissa:

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>