доброе утро Latvasyrjä? Isän ja pojan moottoripyörämatka Uukuniemen Latvasyrjään osa 2.

… Projekti jatkuu, siitä huolimatta.

Aluksi kiitän siitä palautteesta, jota alkoi tulla hetimiten tämän matkakertomuksen ensimmäisen osan jälkeen, myöskin enemmän Venäjän asioita tuntevalta taholta. Kiitos hyvistä neuvoista.

Osittain niiden ansiosta olemme nyt laatimassa ‘selviytymispakkausta’ mahdollisten ongelmatilanteiden selvittämiseksi. Mitä tarvitaan? Kaapelinkorjaussarja, vaijerin korjausvälineet, miten rengaspuolen korjaus, entä sähköviat? Paljon on mahdollisia ongelmia, joihin on löydettävä apu mieluummin paikan päällä. ‘Metsään’ kun ollaan menossa. Se on riivatun raskasta työntää 180 – kiloista moottoripyörää ihmisten ilmoille, varsinkin ylämäissä.

Naapurin Vesku piti matkaa extremenä, sanoi että ei kannattaisi lähteä. On siinä meillä sanoja, kun itse lähti eilen sateessa ajamaan kohti Italiaa moottoripyörällä. Se reissu kestää 10 päivää ja vauhdit on välillä varmasti aika kovat. Eilen säätila Euroopassa oli myrskyinen, paikoitellen tuuli 100 km/t. Jos siinä säässä painaa kahtasataa vastatuuleen, niin se on extremeä se.
Sellaistakin kannustusta.

Läntisessä maailmassa majapaikan löytää aika kivuttomasti. Hetken näytti siltä, että Sortavalasta ei löydy kesäsesongin aikana huoneita lainkaan. Aloitin hotellihuoneen kyselyn omasta mielestäni jo hyvissä ajoin, kolme viikkoa sitten. Ajattelin tehdä sen itselleni helpoksi ja kysyä kalleimmista hotelleista ensin. Sinne ei varmaan ole tunkua. Kävijäthän ovat säästäväisiä suomalaisia.

Lähetin sähköpostilla kyselyn hotelliin nimeltä Kaunis, uusi hotelli rannassa: Nämä yöt, kaksi henkeä, onko mahdollista?. Kysyin ensin suomeksi. Varmuuden vuoksi laitoin saman englanniksi ‘If You prefer english …’

Parin päivän kuluttua tuli tyhjän näköinen vastausviesti. Ajattelin, että sattuuhan niitä vahinkoja sähköpostissakin ja matkaan lähtee tyhjä kuori. Normaalistihan vastausviestit sisältävät ainakin sen ‘Kiitos yhteydenotostanne jne’. Nyt ei mitään.
Tuijotin ruutua hetken kuin tämä tunnettu tuntematon H. Moilanen ja se alkoi elää. Toisessa alakulmassa oli kaksi pientä kirjainta: ei. Pienin kirjaimin ilman vastaajan nimeä. Joillakin tuntuu olevan hallussa tuo tiivistetty ilmaisu.
Seurahuoneelta tuli kyllä ei useampisanaisena.

Uusi yritys, lähetin hotelli Piipun Pihaan samanlaisen kyselyn vähän kysymysmerkkinä. Saas nähdä mitä sieltä, jos nyt mitään? Alexander Alexandrovski vastasi ymmärrettävällä suomella, että valitettavasti ei ole kahdeksi yöksi, mutta jos haluan hän voi kysellä muista hotelleista. Ystävällisin terveisin jne. Ihan sivistyneen oloisesti. Totesin pojalleni Akille, että täytyyhän miehen olla sivistynyt, kun ymmärtää suomeakin.
Alexander hoiti sitten yöpymispaikat ja valitteli, että syntyy vaivaa, kun joutuu vaihtamaan hotellia kesken matkan. Hän hoiti myös kutsut viisumianomuksen liitteiksi sähköpostilla hotellivouchereiden kera. Poika keräsi monta pistettä. Maksun halusi kyllä heti luottokortilla. Parempi euro pivossa kuin kymmenen ruplaa oksalla. Tämä on muuten ihan totta jo valuuttakurssienkin valossa.

Kulkulupapuolelta tuli palautetta puhelimella.
Suomalainen rajavartija Niiralasta soitti ja kertoi, että anomuksemme oli hylätty.
Näin olivat naapurin kolleegat yhteisessä palaverissa kertoneet.
Olivat kertoneet myös, että anomus oli oikein täytetty.
Tämähän meni sitten melkein putkeen:
Anomus oli löytänyt käsitteleville virkamiehille
Vastaus tuli parissa viikossa, niin kuin oli luvattu
Ja propuska oli oikein täytetty
mutta ANOMUS OLI HYLÄTTY!

Hätäinen alkaisi tällä kohtaa ihmetellä ja ajatella syytä. Ei pidä ajatella, ihmettelyssäkin on kyllin.
Syy hylkäämiseen oli: Lomake tulee täyttää kyrillisin kirjaimin!
Voihan erään maan keisari! Miten voidaan todeta, että lomake on oikein täytetty, jos sen sisältöä ei ole ymmärretty. Mie vaan kysyn! Se oli siis ymmärretty.
Syy on tietenkin sikäläisissä säännöissä jotka sanoo(ko?): Lomake on täytettävä kyrillisin kirjaimin!
Rajan takana ihmetellään varmaan samaa asiaa, koska skandinaavit merkit ja englanti ovat hallussa.
Uskotaan näin, uskotaanhan: Hylkääminen siellä harmittaa yhtä paljon kuin täällä, kun taas tehtiin turhaa työtä.

Ei silti syytä masennukseen. Täytimme lomakkeet uudelleen kyrillisin kirjaimin venäjänkielisin sanoin (Tuntui oudolta kirjoittaa englantia kyrillisin kirjaimin, siksi mutka sanakirjan kautta.)
Länsimaisia merkkejä jäi seuraaviin kenttiin:
Nimi, sehän laitetaan viisumianomukseenkin samassa muodossa kuin mitä se on passissa.
Rekisterinumero, jos sen kääntää, ei se näytä enää samalta
Ajoneuvon merkki ja malli, edellisestä syystä
VIN (vehicle identification number), koska se terminä jo on englanninkielinen)
Saapas nähdä miten nyt suut pannaan. Suomipoika haluaa sitkeästi noudattaa naapurimaan lakia vaikka omat olisivat paljon mukavampia.
Jos käännöksessä tuli vakavia kielioppivirheitä, joutuuko kielikurssille vuorten taa?

Pienenä sivujuonteena tähän sattuu mukavasti sähkömies, joka kävi eilen viimeistelemässä keittiömme sähkövedot remontin lopuksi. Hän kertoi menevänsä lomalle Kuusamoon, omalle mökilleen joka on 200 metriä rajasta, ei lupa-anomuksia. Jos oikein mittoja ymmärrän, 200m on vähemmän kuin 30km.

Meitä piti lähteä Latvasyrjään alkujaan kolme. Se olisi ollut troikka . Nyt lähtee vain kaksi, se on parivaljakko, Aki ja minä. Kaikille kolmelle ehdokkaalle sopivaa ajankohtaa ei tältä kesältä löytynyt. Se pois jäävä on veljeni, tämä BMW-Funduro – mies. Hän on matkamme aikana Volgan risteilyllä, sama maa kuitenkin.
Sanoin kyllä hänelle, että jättäisi ne Volgan lautturit jo rauhaan, kun näyttävät siinä Ilja Repinin 1 maalauksessa jo kovin rasittuneilta. Ei se auttanut.
Nämä taulun henkilöt on korvattu saksalaisilla dieseleillä saksalaisen risteilyaluksen konehuoneessa. Liekö lautturit irtisanottu taloudellisin ja tuotannollisin perustein kapitalistiseen tapaan? Entä ne YT – neuvottelut? Irtisanomiskorvaukset?

Volga muuttuu mutta projekti etenee:
-Viisumit (виза) tulivat jo.
-Hotellihuoneet (гостиница комната) on varattu ja maksettu .
-Intercom (интерцом) kypärästä kypärään on hankittu
-Kulkulupa (пропуска) seilaa Volgaa vastavirtaan.

Viittaus:
1 Paljastui vast’ikää minulle(kinko), että Ilja Repin asui Suomessa 30 vuotta. Hän ei muuttanut takaisin Neuvostoliittoon vaikka Lenin sitä pyysi. Syynä eivät olleet oudot kirjaimet, mies kun oli alkujaan Ukrainasta.
Hänen töitään kannattaa käydä katsomassa livenä. Ne ovat tosi hyviä.

Hannu Arvinpoika Härkönen
Mäntsälä (МЭНТСЭЛЭ)
Hannu Härkönen
+358400126500 hannu.t.harkonen@gmail.com

***
Artikkelisarjan ensimmäinen osa luettavissa täällä:
http://www.uukuniemi.info/artikkelit/?id=321

Jaa juttu Facebookissa:

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>