Uukuniemen rautatiehistoriaa

1877 Myös Uukuniemelle toivottiin rautatietä
Rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan valmistui vuonna 1862. Laajentuminen jatkui seuraavaksi Riihimäeltä Pietariin ja Hyvinkäältä Hankoon. Vuonna 1876 Suomen rataverkko ulottui myös Tampereelle sekä Toijalasta Turkuun. Laajenemisvauhti oli voimakasta ja rautatietä toivottiin omalle kylälle lähes kaikkialla ja sen eteen oltiin valmiita tekemään panostuksia. Myös Uukuniemellä ajettiin rata-asiaa ja vuonna 1877 Uukuniemen kunta teki yksimielisen päätöksen metsämaiden luovuttamisesta korvauksetta rautateiden tarpeisiin, mikäli ratalinja kulkisi Uukuniemen kautta.

Uuguniemi kommun har vid den 21 sistl. januari hållen stämma enhälligt beslutit, att till den jernväg, för hvilken sistlidne sommar linie uppgriks genom Uuguniemi socken, kostnadsfritt afträda all den för jernvägen behöfliga skosgmark.
Östra Finland no 38 4.4.1877

Tämä porkkana ei kuitenkaan tuottanut tulosta, vaikka Karjalan rataa Viipurista Joensuuhun suunniteltiinkin linjattavaksi myös Uukuniemen kautta. Itäisempi ratavaihtoehto kuitenkin voitti ja Antrean ja Sortavalan välinen osuus valmistui 1893. Lähelle tämä rata kuitenkin tuli, Karjalankartat.fi-palvelun kartassa rata kulki lähimillään noin 150 metrin päässä Uukuniemen kunnanrajasta.

Lähin asema tuli Jaakkiman Nivaan ja se oli pienoinen lottovoitto Uukuniemelle. Kun rautateitä aikoinaan 1800-luvulla alettiin Suomeen suunnittelemaan ja rakentamaan, pistivät vesi- ja hevosliikennöitsijät vastaan, olihan rautahepo merkittävä kilpailija. Rautateille kuljetukset siirtyivätkin siellä minne rata rakennettiin. Pyhäjärven ympäristössä oli vain tämä itäpuolen rata, joten vesikuljetuksia tarvittiin edelleen. Rautatie toi ja vei tavaraa myös Pyhäjärven ympäristöstä. Järven ranta oli rautatieasemaa lähinnä Uukuniemellä. Siirtokuljetukset rannan ja Nivan aseman välillä olivat merkittävä työllistäjä ja tulonlähde uukuniemeläisille hevosmiehille. Tätä yhteyttä kutsuttiinkin hevosrautatieksi.

1895 Rautatie Savonlinnasta Uukuniemen kautta Nivaan tai Kuokkaniemeen?
1800-luvun lopulla alkoi yhdysradan suunnittelu Savonradalta Karjalan radalle Savonlinnan kautta. Rata tehtiin lopulta Parikkalan kautta Elisenvaaraan, mutta myös toisenlaisia linjauksia harkittiin. Uukuniemen kuntakokous pähkäili keväällä 1895 Uukuniemen kautta kulkevan ratalinjan Nivan tai Kuokkaniemen asemalle. Reittihahmotelma oli Wiipuri-lehden nro 36/1985 uutisen mukaan jotakuinkin seuraavanlainen:

Punkasalmesta tai Putikosta Parikkalan Kirjavalan kylään, Rautjärven pohjoispuolitse Tarnalaan, mistä Kuorejärven eteläpuolitse Korpi- ja Matrinjärven välitse Ristlahden päitse Mensuvaaran kylän kautta Kuokkaniemen tai Nivan asemalle. Linjausta perusteltiin mm. tiheästi asuttujen kylien kautta kulkemisella sekä yhdysradan lyhimmällä pituudella Laatokan satamaan Sortavalassa.

Sota-aika ja evakkomatkat
Sota-aikaan monen uukuniemeläissotilaan matka kasarmilta rintamalle tapahtui ainakin osittain junalla. Evakkoon lähtijät joutuivat kulkemaan monenmoisella kulkupelillä. Kauemmaksi asutettujen matka taittui pääosin niin, että ensin tavalla jos toisella radanvarteen mistä junalla kohti uutta päämäärää. Välirauhan aikaan suurin osa evakoista palasi takaisin, kunnes toinen evakkomatka koitti. Myös näillä matkoilla hyödynnettiin junia ja rautateiden kuljetuskapasiteetti oli kovalla koetuksella.

Sodanjälkeiset alueluovutukset etäännyttivät Uukuniemen rautateistä
Sodan jälken suurin osa Uukuniemestä jäi Neuvostoliiton puolelle, samoin jäi Uukuniemen itäpuolella kulkenut Karjalan rata. Lisäksi Suomen puolen rataverkosta tuli katkonainen, hankalin tilanne oli Simpeleen ja Parikkalan välillä, koska Elisenvaaran kautta kulkenut ratayhteys katkesi alueluovutuksien myötä. Uusi suora ratayhteys Simpeleen ja Parikkalan välille tehtiinkin pian sotien jälkeen ja se valmistui jo vuonna 1947.

Uukuniemeläisten lähin Suomen rautatie oli nyt Parikkala-Savonlinna-Huutokoski -rata. Silloisten tieyhteyksien vuoksi etenkin Punkasalmen asema muodostui uukuniemeläisten käyttämäksi asemaksi.

1960-luku toi radan taas Uukuniemen läheisyyteen
Parikkala-Joensuu -rautatien rakentaminen 1960-luvulla toi taas rautatien melkein Uukuniemelle. Uukuniemen kunnanrajan ja rautatien välimatka oli lyhimmillään vain noin kilometrin verran. Uukuniemeläisiä palvelevia henkilö- ja tavaraliikenneasemia tuli Saarelle ja Kesälahdelle. Poiksiltaan tuli puunkuormausraide. Yhtenä erikoisuutena radalla on Suomen lyhin rautatietunneli 26 metrin pituudellaan Parikkalan ja Saaren välissä. Tätä Paksuniemen rautatietunnelia kutsuttiin humoristisesti myös puutteenportiksi “Tästä alkaa pula-Karjala”.

2000-luku
Saarella matkustajajunien pysähtyminen loppui 4.6.2005. Loppuaikoina asemalla pysähtyi päivässä vain yksi pikajunapari. Kesälahdella pysähtyvät nykyisin kaikki Karjalan radan matkustajajunat yhtä Pendolino-vuoroparia lukuunottamatta. Toinen Pendolino-vuoropareista kuitenkin pysähtyy Kesälahdella ja Kesälahti onkin yksi pienimmistä Pendolinon pysähdyspaikoista. Kesälahti palvelee etenkin Uukuniemeltä pohjoiseen suuntaavia matkalaisia.

Etelän matkoilla uukuniemeläisiä palvelee etenkin Parikkalan asema, missä pysähtyvät kaikki matkustajajunat lukuunottamatta Helsingistä klo 15.12 Joensuuhun lähtevää Pendolinoa S 7. Kauko-ohjauksen valmistuminen Parikkalan asemalle teki Parikkalan junasuorittajan työt tarpeettomiksi syksyllä 2005. Samalla loppui myös junasuorittajan hoitama lipunmyynti ja odotushuonekin suljettiin. Tilanne on kuitenkin hieman parantunut, nykyään asemalla palvelee ravintola ja lippuautomaattikin on saatu asemalle. Parikkalaan on tulossa loppuvuodesta myös R-kioski ja R-kioskeilta voi lunastaa VR:n puhelinpalvelusta varatut liput.

Lähteet:
– Radan varrella, Suomen rautatieliikennepaikat, 2009, Jussi Iltanen
– Östra Finland nro 38 4.4.1877
– Wiipuri nro 36/1985
– http://vaunut.org/kuva/12703
– Uukuniemi : Rajan halkoma pitäjä, Uukuniemi-Seura
– Uukuniemen historia, Juvonen Jaana
– Karjalankartat.fi
– Kansalaisen karttapaikka
– Uukuniemi.info:n evakkotarinat
– Itä-Savo:n verkkolehti 15.9.2010 www.ita-savo.fi/Talous/10526857.html

LH