Hautausmaiden aitojen sisäpuolelle kätkeytyy monta tarinaa ja tarkkaavainen kulkija voi löytää täältä aikansa merkkihenkilöiden viimeisiä leposijoja. Merkittävät henkilöt ovat yleensä saaneet suurempia ja näyttävämpiä hautamuistomerkkejä kuin tavalliset ihmiset, joidenka haudat ovat luterilaisen perinteen mukaan melko vaatimattomia. Uukuniemen Paakasalmen hautausmaalta löytyvät muun muassa runoilijan, sätkäkoneen keksijän ja Karjalan naisprofeetan haudat.
Horrossaarnaaja Helena Konttinen (1871-1916) oli uukuniemeläisyydeksi kutsutun herätysliikkeen keskushenkilö. Karjalan naisprofeetaksi kutsuttu Konttinen alkoi saarnata eräänlaisen unitilan vallassa vuonna 1905 ja muutettuaan Uukuniemen Sikopohjan Parikanniemeen vuonna 1907 syntyi hänen vaikutuksestaan kylälle kaikenlaista hartaudellista toimintaa. Konttisen sanotaan pystyneen horrostilassaan antamaan raamatunselityksiä, ennustamaan tulevia tapahtumia ja kerrottiin hänen parantaneen vakavan reuman riuduttaneen miehenkin. Uukuniemen silloinen kirkkoherra A.G. Walle (1843-1910) ei katsonut herätysliikkeiden ja maallikkosaarnaajien tekemisiä hyvällä, ja oli varsin tuohtunut kun ei saanut tätä toimintaa pitäjästä loppumaan.
Jalmari Ahokas (1898-1965) puolestaan tuli kuuluisaksi kehittämällä tupakan käärimiseen tarkoitetun sätkäkoneen. Papinniemen Kannaksen tilalla syntynyt Ahokas ei ollut kiinnostunut maanviljelyksestä, vaan pestautui nuorena kotikylän kauppa-apulaiseksi ja opiskeli sittemmin Viipurin kauppakoulussa työskennellä samalla alan yrityksissä. Erinäisten epäonnistuneiden liiketoimien jälkeen Ahokas kehitteli sätkäkoneen, jolle myönnettiin patentin vuonna 1942. Laite oli erityisen suosittu sotien aikaan ja tuotetta käytiin esittelemässä jopa Pariisissa asti. Toinen kuuluisa tehtailija Antti Juho Tiainen (1871-1931) perusti Niukkalaan harmoniverstaan vuonna 1903. Vuosisadan vaihteessa urkuharmoneja ostettiin erityisesti kansakoulujen käyttöön ja vielä nykyisinkin Tiaisen urkuharmoneja löytyy useasta uukuniemeläisestä kodista.
Olof Berg (1842-1917), joka käytti kirjailijanimeä Olli Wuorinen, oli uukuniemeläinen kääntäjä ja runoilija, joka toimi myös kansakoulunopettajana Haminassa. Wuorinen kirjoitti runojaan useimmiten kalevalamitalla, ja julkaisi niitä Suomen Kuvalehdessä, V. Kilpisen Kansan Lehdessä sekä tuli julkaisseeksi myös omia teoksia, kuten Sepitelmiä: runon kokeita vuonna 1875. Ensikosketuksen runouteen Wuorinen sai Uukuniemen kylällä asustavilta maanmiehiltään, jotka sepittelivät niin kalevalamittaisia ivarunoja kuin loppusoinnullisia häälaulujakin.
Paakasalmen hautausmaalta löytyy myös hukkuneiden hauta, joka on pystytetty vuonna 1903 epätavallisessa veneonnettomuudessa kuolleiden muistolle. Kahdeksantoista ihmistä hukkui Ristiselällä ollessaan poistulomatkalla Uukuniemen kirkonmenoista, kun kirkkoveneenä käytetyn proomun katto romahti ja sinne kiivenneet joutuivat vedenvaraan. Proomua vetänyt höyrylaiva Aino siirrettiin turman jälkeen muihin tehtäviin ja tapahtuman seurauksena laivaliikenne loppui Pyhäjärveltä kokonaan.
SMM
