Etelä-Karjalan maaseututoimen Parikkalan toimisto Saarella.
Maatalouden päätukihaku päättyi 15.6.
Parikkalan maaseututoimistolle, Saaren Akonpohjaan, tuli yhteensä 227 hakemusta, joka oli 14 vähemmän kuin viime vuonna. Sähköiset hakemukset lisääntyivät ja tänä vuonna 92 % hakemuksista jätettiin sähköisesti.
-Sähköisten hakemusten keskiarvo koko Etelä-Karjalassa oli 85 %. Ainoastaan Savitaipaleella jätettiin enemmän hakemuksia netissä kuin meillä, tarkentaa agrologi Hanna Parikka Parikkalan maaseututoimistosta.
Parikka kertoo että tilojen keskimääräinen pinta-ala on noussut, sillä pienet tilat lopettavat ja isot tilat hankkivat lisää pinta-alaa.
Maaseutusihteeri Liisa Valkonen (vasemmalla) ja agrologi Hanna Parikka.
-Viime vuonna Parikkalan alueelle tuli yksi uusi tila. Sukupolven vaihdoksia on tapahtunut, mutta monet nuoret lopettavat viljeltyään viisi vuotta, sanoo Parikka ja jatkaa että viljelyä tehdään usein muun työn ohella.
Maataloustoimisto palasi takaisin Saarelle, oltuaan hetken kuntakeskuksessa Parikkalassa. Asiakkaita on riittänyt. Viimeisen kuukauden aikana toimistolla on käynyt 126 asiakasta.
-Minun järjellä tämä on parempi sijainti, sillä toimisto sijaitsee kunnan keskellä, pohtii Parikka ja toivoo että toimisto säilyisi Saarella.
Parikkalan maataloustoimistossa on kaksi vakituista virkaa. Parikan lisäksi toimistolla työskentelee vs. maaseutusihteeri Liisa Valkonen. He toivovat että ihmiset ottaisivat rohkeasti yhteyttä.
-Neuvomme mielellämme Vipu-palvelun käytössä. Onhan tämä maatalous aika byrokraattista, eikä niinkään viljelijäystävällistä, sanoo Parikka.
Viimevuotisten tukien myöhästyneet maksut ovat saaneet paljon julkisuutta. Helsingissä järjestettiin muun muassa traktorimarssi jossa sadat maanviljelijät ajoivat traktoreillaan senaatintorille osoittaen mieltään maanviljelijöiden heikentyneestä tilanteesta. Mielenilmaus oli Maa- ja metsätaloustuottajain keskusjärjestön MTK:n järjestämä.
Osa tuista on vieläkin saamatta.
-Viimeisin tieto meillä on, että loput viivästyneet tuet maksettaisiin kesäkuun loppuun menessä, kertoo Parikka.
Kummuntielle ilmestyi kesäkuun alussa rajavartioston kameravalvontakyltti.
Kummuntien ja Niukkalantien varteen oli ilmestynyt kesäkuun alussa rajavartiolaitoksen kameravalvontakyltit. Ne ovat saaneet ihmiset uteliaiksi, sillä kyltit on tehty samalle pohjalle poliisin nopeusvalvontakylttien kanssa. Moni onkin varmasti luullut että Uukuniemen alueella on alettu seuraamaan liikennenopeuksia. Tästä ei kuitenkaan ole kyse.
Kaakkois-Suomen rajavartiosto on lisännyt teknistä kameravalvontaansa itärajan tuntumassa. Rajavartioston tiedotteessa kerrotaan että kameroita käytetään riskianalyysiin perustuen lakisääteisten tehtävien edellyttämissä paikoissa joissa se kulloinkin on rajaturvallisuustehtävien suorittamiseksi tarpeen. Valvonta ei ole jatkuvaa.
Se ei siis liity liikennevalvontaan, vaan tarkoituksena on ylläpitää rajaturvallisuutta.
Tähän mennessä Kaakkois-Suomen rajavartiostolla ei ole ollut teknistä valvontaa rajavyöhykkeen ulkopuolella. Pohjoisemmilla rajavartiostoilla on ollut jo vuosia vastaavat merkit.
Rajavartiostolla on lain mukaan oikeus kameravalvontaan noin 20 kilometrin syvyydellä rajasta, myös rajavyöhykkeen ulkopuolella. Kameravalvonnan hyödyntämisestä on kuitenkin ilmoitettava merkein. Merkintä mahdollistaa siirrettävien tai kiinteiden valvontalaitteiden käytön siellä, missä se kulloinkin rajaturvallisuustehtävien suorittamiseksi on tarpeen.
Aiemmin kameroita on ollut itärajalla vain rajavyöhykkeen sisäpuolella, eikä niistä tarvinnut sen takia ilmoittaa. Liikkuminen rajavyöhykkeellä on rajoitettua ja edellyttää vartioston myöntämää vyöhykelupaa.
-Rajavyöhyke on monin paikoin erittäin kapea, Kaakkois-Suomen rajavartioston alueella kapeimmillaan joitakin kymmeniä metrejä. Sijoittamalla kameroita myös tämän alueen ulkopuolelle mahdollistetaan tehokkaampi rajavalvonta, tarkentaa Kapteeni Mikko Kallinen Kaakkois-Suomen Rajavartiostosta.
Kameroiden määrää, sijaintia tai muuta valvonnan toimintataktiikkaan liittyvää yksityiskohtaa vartiosto ei kerro.
-Kenenkään yksityisyys ei ole vaarassa teknisen valvonnan takia, vaan kamerat sijoitetaan niin, etteivät ne loukkaa yksityisyyden suojaa, kertoo Kallinen.
Papinniemen leirintäalueen kohtalo on ollut viimeisten vuosien aikana yksi isoimmista puheenaiheista uukuniemeläisten keskuudessa. Parikkalan kunnan ilmoittaessa leirintäalueen myymisestä, alkoivat kyläläiset huolestua säilyykö alue myös tulevaisuudessa kaikkien rakastamana leirintäalueena. Pelättiin että Papinniemi myytäisiin ulkolaiselle ja jollekin joka ei paikkaa osaisi arvostaa.
-Vielä ei onnistu ulkoistaminen, joten myös käytännön hommat on itse tehtävä, nauraa Niko Hälvä leirintäalueen uutta esiintymislavaa rakentaessaan.
Leirintäalue päätyi lopulta tuttuihin käsiin
Monella paikallisella ja ulkopaikkakuntalaisella on vuosia jatkunut vahva side alueeseen. Niin myös Uukuniemeltä lähtöisen olevalla ja nykyisin Parikkalan Koitsanlahdella asuvalla Niko Hälvällä.
Hälvä oli aidosti huolisssaan Papinniemen kohtalosta. Onhan hän Uukuniemeltä kotoisin ja toiminut aikoinaan viisi kesää Papinniemen leirintäalueen yrittäjänä.
Parikkalan kunta oli vuosia yrittänyt löytää alueelle pitkäaikaista yrittäjää. Vuosi sitten kunnalla oli jälleen valtakunnallinen haku päällä. Pitkän pohdinnan jälkeen, kevättalvella 2015, Hälvä päätti jättää alueesta tarjouksen.
-Jonkinlainen kiintymys alueeseen, halu kehittää sitä ja se, että alue säilyisi kyläläisten kohtaamispaikkana ja matkailualueena vaikuttivat lopulliseen päätökseen. Olisiko peräti ollut viimeinen hakupäivä kun laitoin tarjouksen, naurahtaa Hälvä.
Hieman pitkittyneiden, mutta hyvässä hengessä tehtyjen neuvottelujen jälkeen Hälvä ja Parikkalan kunta pääsivät lopulta yhteisymmärrykseen sopimuksen ehdoista. Alueesta tehtiin lopulliset kaupat viime maaliskuun alussa. Hälvän perustama Papinniemen matkailu Oy omistaa alueen rakennukset. Parikkalan kunta omistaa maapohjan, johon tehtiin 25-vuoden vuokrasopimus. Papinniemen matkailu Oy:llä on kuitenkin 5 vuoden osto-oikeus maapohjaan, sillä ehdolla, että alueelle on tehty 100 neliön edestä uusia rakennuksia.
Lauantaina 14.5 leirintäalueella oli vielä suhteellisen hiljaista. Kolme matkailuautoa oli saapunut nauttimaan kauniista kevätsäästä.
Papinniemen tulevaisuus näyttää valoisalta
Hälvällä on vahva yrittäjyystausta. Viiden Papinniemen leiritäalueen yrittäjänä vietetyn kesän lisäksi hän on pyörittänyt neljä vuotta Iloisen Pässin Maalaispuotia Parikkalan Koitsanlahdella. Kahden yrityksen pyörittäminen voi ulkopuoliselle kuulostaa erittäin haastavalta.
-Onhan siinä omat haasteensa. Olen jo nyt huomannut, että ajankäytössä on vaikeuksia kun pitäisi olla kahdessa paikassa yhtäaikaa. Toisaalta etuna on tässä se, että meillä on Iloisen Pässin kautta valmiina jo hyvä asiakaskunta ja tavarantoimittajat. Molemmat yritykset ovat kuitenkin vielä suhteellisen pieniä ja kulkevat tavallaan limittäin.
Hälvällä on selvät suunnitelmat leirintäalueen kehittämiselle. Uuden rantasaunan, josta löytyy myös majoitusmahdollisuus, rakentaminen alkaa syksyllä ja se valmistuu viimeistään ensi keväänä. Vuosien 2017-2018 aikana Hälvällä on tarkoitus rakentaa kolme uutta ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettua mökkiä. Tarkoitus on muutenkin luoda alueelle ympärivuotista toimintaa.
Jo tänä kesänä leirintäalueella on nähtävissä pieniä muutoksia ja parannuksia. Ravintolan upea terassi saa lasituksen, jolloin terassilla kelpaa viettää aikaa myös juhannussäällä. Tulevia tapahtumia ja esiintyjiä varten Hälvä on rakentanut terassin eteen esiintymislavan. Vanhoihin mökkeihin on alettu tekemään pientä pintaremonttia ja lapsille on luvassa trampoliini ja liukumäki. Tulevaisuudessa Papinniemessä pääsee pelaamaan mini-, ja frisbeegolfia.
Iloisesta Pässistä tutut lähiruokatuotteet tulevat myyntiin myös Papinniemeen. Pienestä myymälästä löytyy muun muassa paikallisia lihatuotteita, marjoja ja perunoita. Ravintolapuoli laajenee entisestään ja tuttujen biisoniburgereiden lisäksiä kesällä Papinniemessä on tarjolla myös kalaruokia, sekä pihvejä.
Kaikille avoin paikka
Herkullisten biisoniburgerien lisäksi Papinniemi houkuttelee ihmisiä niin ikään upean hiekkarannan ja luonnon takia. Toisin kuin monille muilla leirintäalueille, on Papinniemeen aina ollut vapaa pääsy ilman käyntimaksuja. Moni onkin varmasti miettinyt pääseekö Papinniemeen jatkossakin viettämään kaunista kesäpäivää vaikka ei tulisikaan alueelle majoittumaan.
-Kyllä pääsee. Paikkakuntalaiset ja kaikki maailman asukkaat ovat tervetulleita. Alue on ja pysyy edelleen kaikille avoimena, vastaa Hälvä.
Mikä Papinniemessä sitten on itse yrittäjälle tärkeintä ja mikä sen kiintymyksen paikkaan on luonut? Vastaus tulee nopeasti.
-Ihmiset ja luonto. Täällä paikalliset ja matkailijat luovat omalla tavallaan sellaisen yhteisön. Ilmapiiri ja henki on mahtava. Papinniemessä näkee paljon ystäviä ja kesäasukkaita. Mie en koe tätä bisneksenä, vaan tärkeänä kohtaamispaikkana kaikille. En varmasti missään muualla olisi lähtenyt tähän. Kaikki juontaa kotiseuturakkauteen, tiivistää Hälvä.
Tuomas Tiainen
Papinniemen leirintäalueen kesä starttaa virallisesti käyntiin 28.5. Tällöin alueella vietetään kesäkauden avajaisia. Ravintola aukeaa klo 10 ja on auki yömyöhälle saakka. Klo 22 terassilla esiintyy Harri Marstio. Liput 10 euroa. A-oikeudet. Talo tarjoaa kakkukahvit ja saunan kaikille.
Avajaisista lähtien ravintola/myymälä on auki päivittäin.
Juhannusaattona 24.6 Papinniemessä vietetään perinteistä juhannusjuhlaa. Kokko klo 20.
Esiintymään tulee Marko Haavisto ja Poutahaukat. Tarjolla siis perinteiset juhannustanssit. Showtime klo 22. Liput 15 euroa.
Juhannuspäivänä 25.6 Papinniemessä esiintyy klo 22 Kari Peitsamo. Liput 10 euroa.
Mökkihinnat ovat samat kuin aikasempina vuosina eli 60 – 70 euroa riippuen mökistä. Sesongin (16.6 – 15.8) ulkopuolella 20 % alennus mökkihinnoista.
Elokuussa 2015 Kirkkolampi kirkkaaksi –toimikunta toteutti Kirkkosalmen kasvuston niiton. Tämä oli järjestyksessään toinen niittokerta. Nyt kasvustoa niitettiin myös Kirkkosalmen sillan Kirkkolammen puolelta. Niiton suoritti kuten aikaisemminkin RantaService Oy Punkaharjulta. Lisäksi avattiin käsin niittämällä muutaman metrin levyinen ”kanava” Kanasaaren itäpuolelle veden virtauksen tehostamiseksi. Oheiset kuvat kertovat työstä ja sen tuloksista.
Kirkkolampi kirkkaaksi –toimikunta on toiminut vuodesta 2011. Kesän 2015 toimenpiteet ovat viimeiset toimikunnan nimissä toteutetut. Toimikunta on saanut avustusta Parikkalan kunnalta, Parikkalan seurakunnalta, Kaakkois-Suomen ELY –keskukselta, Uukuniemen yhteisten vesialueiden osakaskunnalta sekä lukuisilta yksityisiltä Kirkkolammen asukkailta, Kirkkolammen lähipiirissä asuvilta sekä Kirkkolammen ystäviltä. Haluamme kiittää kaikkia saamastamme tuesta. Erityiskiitokset menevät Uukuniemen Martoille sen tekemästä aloitteesta ja tuesta toimikunnan työn kaikissa vaiheissa. Imatran seudun ympäristötoimen Helena Kaittola on tuonut toimikunnan työhön asiantuntemusta ja hallinnollista osaamista, joka on ollut näiden vuosien aikana korvaamatonta. Uukuniemi.info ja Parikkalan-Rautjärven Sanomat ovat tarjonneet erinomaisen toimikunnan työstä tiedottamisen kanavan.
Olli Rinkinen RantaService Oy:stä työn touhussa.
Koska lopetamme toimintamme tähän, esitämme ohessa muistin virkistämiseksi Kirkkolampi kirkkaaksi -toimikunnan lyhyen historian.
Tausta
Kesällä 2011 Uukuniemen Martat järjestivät keskustelutilaisuuden Kirkkolammen veden laadusta. Kirkkolampi kuuluu Pyhäjärven vesistöalueeseen. Sen keskisyvyys on 5 m ja rantaviivan kokonaispituus 6,6 km. Kirkkolammen vaikutuspiirissä on noin 100 henkilöä kesäasukkaat mukaan lukien. Keskustelutilaisuuden päätteeksi perustettiin Kirkkolampi kirkkaaksi –toimikunta. Toimikunnan tehtävänä oli selvittää Kirkkolammen veden laatu, esittää ja toteuttaa veden laatua parantavia toimenpiteitä, sekä järjestää vesiensuojeluun liittyviä tiedotustilaisuuksia. Toimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Juha-Pekka Hirvonen, sihteeriksi Helena Kaittola Imatran seudun ympäristötoimesta, ja jäseniksi Armi Käppi, Jaana Valjus, Raimo Leppinen, Olli Hälvä, Topi Pöyhönen ja Arja Tuovinen.
Kirkkolammen veden laadun selvittämiseksi toteutettiin nettikysely vuonna 2011 ja tulokset julkaistiin uukuniemi.info –sivustoilla. Lisäksi Imatran seudun ympäristötoimi laati esiselvityksen Kirkkolammen tilasta. Tästä ilmestyi artikkeli Parikkalan-Rautjärven Sanomissa. Käytännön toimenpiteet perustuivat nettikyselyn ja esiselvityksen tuloksille.
Kirkkosalmen ruoppaus ja niitto
Kirkkosalmi yhdistää Kirkkolammen Pyhäjärveen. Veden virtaus salmessa on tärkeä Kirkkolammen veden laadulle. Virtaaman parantamiseksi päätettiin salmi ruopata ja poistaa kasvusto salmen Pyhäjärven puoleiselta osalta. Vuoden 2013 aikana hankittiin tarvittavat luvat (Pyhäjärvi kuuluu Natura –ohjelmaan) sekä rahoitus. Niittolupa haettiin Imatran seudun ympäristötoimen nimissä ja ruoppauslupa maanomistaja Olli Hälvän nimissä. Kevättalvella 2014 suoritettiin ruoppaus ja kesällä 2014 kasvuston ensimmäinen niitto. Toinen niitto suoritettiin elokuussa 2015.
Vesien suojeluun liittyvä tiedotustoiminta
Toimikunta järjesti asukasillan Pitäjäntuvalla kesällä 2013. Tilaisuudessa jaettiin tietoa ranta-asukkaiden jätteiden ja jätevesien käsittelystä sekä metsänomistajien vesiensuojeluun liittyvistä toimenpiteistä. Kesällä 2014 järjestettiin ranta-kala, jossa myös jaettiin vesien suojeluun liittyvää tietoa. Uukuniemi.info –sivustoilla on selostettu mökkiläisten vesiensuojelua.
Koekalastus
Kirkkolammella järjestettiin koekalastus kesällä 2013. Tulokset ovat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) analysoitavana.
Muu tiedotustoiminta
Parikkalan-Rautjärven Sanomissa on ilmestynyt useita artikkeleita Kirkkolampi kirkkaaksi –toimikunnan toiminnasta. Uukuniemi.info –sivustoja on niin ikään käytetty asukkaiden informoimiseksi toimikunnan työn edistymisestä. Myös Marttalehti julkaisi pienen artikkelin Kirkkolampi kirkkaaksi –toimikunnan työstä.
Varojen keräys
Toiminnan kustannusten kattamiseksi, erityisesti Kirkkosalmen ruoppauksen ja kasvuston niiton toteuttamiseksi, toimikunta järjesti varojen keräyksen. Parikkalan kunnalta, Parikkalan seurakunnalta, Kaakkois-Suomen ELY –keskukselta, Uukuniemen yhteisten vesialueiden osakaskunnalta sekä Kirkkolammen vaikutuspiirissä asuvilta saatiin yhteensä 4640 €. Varojen keräykseen hankittiin poliisiviranomaisen lupa, jonka haki yhteistyökumppani Uukuniemen Martat.
Ilmailua harrastava Heimo Paakkinen on jälleen lähettänyt iloksemme syksyisiä kuvia Uukuniemeltä.
Niukkalan kylää, keskellä entinen koulu ja paloasema (Kuva: Heimo Paakkinen)Kumpu, vasemmalla entinen koulu kuusien katveessa (Kuva: Heimo Paakkinen)Niukkalan Hoviselän rivitaloalue (Kuva: Heimo Paakkinen)
Kalliomäki ja Tynkkylä Ukkojuhonsalolla (Kuva: Heimo Paakkinen)Ukkojuhonsalon Hietalan tila, takana alkaa Suurenjärven liete (Kuva: Heimo Paakkinen)
Vaikka laiturilla tuntui olevan ahdasta, niin silti kaikille kuudelle lapselle löytyi kalapaikat.
Kirkkolampi kirkkaaksi- toimikunta järjesti yhdessä Uukuniemen Marttojen ja Imatran seudun ympäristötoimen kanssa rantakalaillan Kirkonkylän kesäkodilla torstaina 24.7. Tilaisuudessa oli asiaa Kirkkolammen kunnostuksesta ja vesiensuojelusta. Marttojen Aili Jääskeläinen oli keittänyt todella maittavan muikkusopan ja ohjelmassa oli myös onkikilpailu lapsille. Kesäkodille oli saapunut kiinnostuneita kuulemaan mitä toimikunta on saanut aikaiseksi ja miltä Kirkkolammen tila tänä päivänä vaikuttaa. Kuuden lapsen onkiesssa laiturilla ympäristöinsinööri Helena Kaittola kertoi yhdessä Marttojen puheenjohtaja Armi Käpin kanssa toimikunnan toiminnasta.
Aktiivinen ja aikaansaava toimikunta
Marttojen aloitteesta, vuonna 2011 perustettu Kirkkolampi kirkkaaksi toimikunta on tehnyt ja kartoittanut toimenpiteitä vedenlaadun parantamiseksi. Koska Kirkkolammen tilasta ja veden laadusta ei ollut alussa saatavilla paljoa tietoa, päätti toimikunta järjestää asiasta kyselyn paikallisille ja kesäasukkaille Uukuniemi.info verkkosivun kautta, kertoo Kaittola. Kyselyyn osallistuneista suurin osa oli sitä mieltä, että lammen tila on huonontunut ajan saatossa.
Kirkkolampi on yhteydessä Pyhäjärveen. Sen vedenlaadun kehitykseen on vaikuttanut lammen kuroutuminen emäjärvestä. Vesi vaihtuu heikommin ja ihmistoiminnan vaikutukset näkyvät lammessa herkemmin kuin suuressa vesistössä. Syvimmillään 11 metriä syvän Kirkkolammen valuma-alueella on joitakin ojitettuja metsätaloussoita, maataloutta mutta enimmäkseen kuitenkin muita talousmetsiä. Lammen rannalta löytyy 3 – 4 vakituista asuintaloa ja kesäasuntoja noin 16 kpl. Sen pohja on voinut kärsiä happikadosta etenkin kahtena viime kesänä kun hellettä on riittänyt. Hapen käydessä vähiin ravinteet huuhtoutuvat takaisin vesimassaan järven pohjasedimentistä. Myös ilmastonmuutos on lisännyt valumia vesistöihin.
Helena Kaittola
Toimikunta on kolmen vuoden aikana tehnyt tasaisesti toimenpiteitä lammen parantamiseksi. Syksyllä 2013 se suoritti kalastoselvityksen Nordic-verkoilla.
-Koekalastuksen suorittanut Topi Pöyhönen sanoi että lammessa on sekä petokaloja että pieniä kaloja. Voi olla tyytyväinen kalojen suhteen. Se tarkoittaa että myös vedenlaatu on ok, pohtii Kaittola.
Viime talvena toimikunta ruoppasi kirkkosillan salmen ja elokuun lopussa on tarkoitus vielä tehdä vesikasvuston niittäminen Pyhäjärven puolella.
-Projekti vaikuttaa lupaavalta. Hovilan tilan omistaja Olli Hälvä on sanonut että vois ottaa heinät biisonien ruoaksi. Koneen tullessa Uukuniemellä myös yksityiset voisivat hyödyntää halutessaan sitä omien rantojensa leikkuuseen. Toimikunta maksaa koneen siirron, kertoo Kaittola ja jatkaa että niittoja on tehtävä kaksi kappaletta joko samana tai peräkkäisinä kesinä.
Uukuniemen Marttojen puheenjohtaja Armi Käppi kiitti kaikkia lammen tilasta huolestuneita ja tukijoita. Hän kertoo että rahaa Kirkkolammen hyväksi on kerätty reilu 2000 euroa. -Kaikki raha mikä on kerätty menee lyhentämättömänä Kirkkolammen hyväksi.
Tuisku Tynkkynen sai kalastaan palkinnoksi karkkipussin.
Monenlaisia ja mittaisia kaloja
Aikuisten puhuessa tärkeistä asioista, lapset pitivät hauskaa Kirkkolammen rannalla. Tapahtumassa oli onkikilpailu johon osallistui kuusi uukuniemeläistä lasta. Kaikki sulloutuivat pienelle laiturille, mutta kuten sanonta kuuluu “sopu sijaa antaa”, ei kalapaikoista tullut kuitenkaan kinaa.
-Niko johtaa yhdellä isolla, muuten minä johtaisin mutta pääsi karkaamaan, harmittelee Pyry Tynkkynen.
Niko Ainala jatkaa että kalastus ei kuulu lempiharrastuksiin. Silti kesän isoimmasta kalasta kysyttäessä alkaa kova kilpailu. -Isoin minkä olen saanut on ollut 6 kiloinen hauki, kertoo Eero-Pekka Ulvinen johon Tuisku Tynkkynen vastaa että heillä on ollut katiskoissa vaikka kuinka isoja!
Lapset saivat lopulta monenlaisia ja kokoisia kaloja. Puolentoista tunnin onkimisesta jokainen sai palkinnoksi karkkipussin. Ainakin toistaiseksi kaloja lammessa tuntui riittävän.
Helena Kaittola Imatran seudun ympäristötoimesta kertoo olevansa tyytyväinen tapahtumaan. Hänestä on mukavaa järjestää keskustelutilaisuuksia aidossa ympäristössä, luonnossa.
Vaikka meneillä on muitakin hankkeita pitkin Etelä-Karjalaa, saavat uukuniemeläiset kiitosta.
-Kiva että Uukuniemellä ollaan aktiivisia asian suhteen, miettii Kaittola ja jatkaa että vaikka Kirkkolammen tila ja tulevaisuus näyttää valoisalta, niin silti hereillä kannattaa olla.
-TT
Ahven, 21 cm! Niko Ainala seuraa tarkasti onkimansa kalan mittaamista. Vierellä seuraa Nikon sisko Emilia ja ympäristöinsinööri Helena Kaittala.Kalakilpailun palkintojenjako.
Kirkkolampi kirkkaaksi- toimikunta niittää elokuun lopussa vesikasvustoa. Myös yksityiset voivat samalla kertaa niittää oman rannan vesikasvuston. Toimikunta on luvannut maksaa koneen siirron joten maksettavaksi jää ainoastaan tuntiveloitus joka on 100 euroa/h. Asiasta voi kysyä lisää Armi Käpiltä.
Perjantaina 11.7 Kirkonkylän ekopiste näytti tältä. Nyt tiistaina 15.7 sinne kuulumattomat jätteet oli toimitettu pois Etelä-Karjalan jätehuollon toimesta.
Uukuniemi.infon toimitus sai viime viikolla vinkin käydä katsomassa Uukuniemen Kirkonkylällä Uukuniementien varrella sijaitsevaa ekopistettä. Siellä oli esiintynyt varsin räikeää välinpitämättömyyttä. Ekopisteen viereen oli ilmestynyt kasa rikkinäisiä sohvia, tv yms. sinne kuulumatonta jätettä.
-On valitettavaa että ekopisteiden väärinkäyttöä tapahtuu jonkun verran. Tätä on esiintynyt myös muilla pisteillämme, kertoo Etelä-Karjalan jätehuollon tiedottaja Mari Ilvonen.
Ilvonen jatkaa että toisinaan he ovat joutuneet virittämään valvontakameroita valvomaan pisteitä. Kamerat auttavat myös tekijöiden vastuuseen saattamisessa. -Siivouskulut laskutetaan henkilöllä, joka tällaista tekee. Aika nopeasti kamerat kuitenkin helpottavat tilannetta ja väärinkäyttö vähentyy. Tuskin sohvia vaihdetaan tai hajoitetaan niin usein etteikö niitä voisi viedä oikeaan paikkaan, pohtii Ilvonen.
Ilvonen huomauttaa lopuksi että Etelä-Karjalan jätehuollon siivouskulujen noustessa se luo painetta myös jätemaksuihin. Särkisalmelta löytyy miehitetty jäteasema. Elektroniset laitteet voi viedä maksutta Parikkalan Kiipolassa sijaitsevalle Laptuote Säätiön pisteelle.
-TT
Miehitetty jäteasema Särkisalmella avoinna keskiviikkoisin klo 12-18
Puhdistamontie 130
59310 Särkisalmi
Kiipolan työhönvalmennuskeskus Laptuote Säätiö avoinna ma-to 10.00-17.00, pe 10.00-15.00
Uukuniemen Martat ry on toiminut aktiivisesti jo 75-vuotta. Yleensä kun Uukuniemellä tapahtuu, ovat martat jollain tavalla mukana. Toimintaa on monenlaista, piirakkakurssista kuntosaliharjoitteluun. Kun tilaisuuksissa tarvitaan kahvia ja tuoretta pullaa, ovat martat paikalla. Kesä 2014 ei tuo tähän poikkeusta.
Tämän vuoden Uukuniemi-juhlien kahvituksesta vastaavat martat.
Tavoitin martat siivoamassa Pitäjäntupaa yhdessä Uukuniemi-seuran talkoolaisten kanssa. Tarkoituksena oli saada Pitäjäntupa ja sen ympäristö siistiksi juuri Uukuniemi-juhlia varten.
Ympäristöasiat esillä
Martat ovat vaikuttaneet myös vahvasti ympäristöasioihin. Marttojen aloitteesta järjestettiin vuonna 2011 Kirkkolampi Kirkkaaksi- tilaisuus. Martoilla oli huoli Kirkkolammen veden tilasta.
Uukuniemen Marttojen puheenjohtaja Armi Käppi Kirkkolammen rannalla
Uukuniemen Marttojen puheenjohtaja Armi Käppi joka asuu ko. lammen rannalla oli läheltä huomannut vedessä muutoksia mm. rehevöitymistä ja leväkukintoja. Martat päättivät ryhtyä toimenpiteisiin ja järjestivät keskustelutilaisuuden. Tilaisuus kokosi runsaan yleisön, sillä Kirkkolammen vedessä havaitut muutokset huolettivat muitakin. Tilaisuudessa perustettu toimikunta on kartoittanut toimenpiteitä vedenlaadun parantamiseksi. Puheenjohtajana toimii Juha-Pekka Hirvonen. Armi Käppi kertoi, että toimikunta on kokoontunut ahkerasti. On tehty koekalastus ja sen tulosten perusteella päätetään mahdollisesta hoitokalastuksesta särkikalakannan vähentämiseksi. Käppi jatkaa, että talvella 2014 suoritettiin myös Kirkkolammen ruoppausta ja tänä kesänä on kasvillisuuden niittojen vuoro. Rahoitusta näihin hankkeisiin on saatu yhteensä yli 2000 euroa sekä ranta-asukkailta että yhteisöiltä. Kirkkolampi Kirkkaaksi- toimikunta järjestää heinäkuun 24. päivä klo 17 seurakunnan Kesäkodilla rantakalaillan, jossa jaetaan tietoa vesien suojelusta. Lapsille on ohjelmassa ongintakilpailu. Tarjoilusta vastaavat Uukuniemen Martat.
Kirkkolammella suoritettiin viime sunnuntaina ja maanantaina verkkokoekalastus, joka on osa Kirkkolampi kirkkaaksi -toimikunnan alulle panemaa lammen vedenlaadun tilan kartoitusta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa aikaisemmin työskennellyt uukuniemeläinen ammattikalastaja Topi Pöyhönen sai tehtävää varten lainaksi erityisverkkoja, joissa on jokaisessa kaksitoista erilaista silmäkokoa suurimman ollessa 55 millinen ja pienimmän 5 milliä. Tarkoitus on pyydystää mahdollisimman erilaisia kaloja pohja- ja pintapyyntinä, jotta vesistön kalakannasta saataisiin riittävän laaja otos.
Pöyhönen ja tämän kalakaveri Miika Melanen laskivat verkot ennalta arvottuihin paikkoihin, jotka on merkattu oheiseen karttaan keltaisella ja vaaleanpunaisella värillä. Lauantain ja sunnuntain vastaiseksi yöksi laskettiin yksitoista verkkoa ja seuraavaksi kymmenen, jolloin säännösten mukainen kahdenkymmenenyhden verkkoyön määrä täyttyi. Pyynnin jälkeen kalat irroteltiin, eroteltiin lajin mukaan sekä mitattiin ja punnittiin. Näiden tietojen pohjalta kirjatut pöytäkirjat lähetetään eteenpäin RKTL: ään, jossa tulokset muutetaan tilastotiedoiksi.
Uukuniemen marttojen aloitteesta perustettu Kirkkolampi kirkkaaksi -toimikunta valmisti viime kesänä toimintasuunnitelman lammen vedenlaadun tilan selvittämiseksi ja mahdollisten toimenpiteiden organisoimiseksi. Nyt suoritettu koekalastus on osa tätä tutkimusta. Selvittämällä vesistön kalastorakenne pystytään arvioimaan mikä on alueen rehevöitymisen tila.
SMM
Topi Pöyhönen(vas.) ja Miika Melanen kaloja päästelemässä.
Kirkkolammen alue jaettiin ruudukoksi, josta arvottiin koekalastuksen kohteet. Tutkittavat alueet on merkattu karttaan keltaisella ja vaaleanpunaisella värillä.
Kaikki kalat mitattiin yksitellen ja tiedot merkittiin taulukoihin.
Tiistaina 25.6 Pitäjäntuvalla pidettiin Kirkkolampi kirkkaaksi -toimikunnan koolle kutsuma asukasilta, jossa käytiin läpi kuinka toimikunnan laatima toimintasuunnitelma on edennyt. Tarkoituksena on ollut selvittää Kirkkolammen vedenlaadun tilaa, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä mahdollisia keinoja tilanteen kohentamiseksi.
Paikalle oli saapunut toimikuntalaisten ja kirkkolammen ystävien lisäksi vesiensuojeluun erikoistunut Helena Kaittola Imatran seudun ympäristötoimesta, joka antoi selvennystä hankkeen kokonaistilasta sekä suunnitteilla olevasta ruoppauksesta. Kirkkolammen ruoppaus, eli vesistön pohjan kaivaminen veden syvyyden lisäämiseksi, tulee hänen mukaansa suorittaa kevättalvella ja ruohikon niitto tämän jälkeen myöhemmin kesällä. Näin vesi pääsisi virtaamaan vapaammin lammen ja pyhäjärven välillä.
Uukuniemeläisen ammattikalastaja ja iktyonomi Topi Pöyhösen näkemyksen mukaan poistokalastus voisi olla avainasemassa Kirkkolammen tilan kohentamisessa. Kalojen mukana poistuisi esimerkiksi paljon ravinteita, jotka edistävät lammen rehevöitymistä. Kirkkolammen tilanne aiotaan tutkia jo heinäkuussa, kun Pöyhönen ja kumppanit suorittavat alueella verkkokoekalastuksen, jolla saadaan selville alueen kalastorakenne. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, koekalastuksen tulokset saadaan käsiin ensi kevättalven aikana.
Iltana kuultiin vielä asiaa metsätalouden vesiensuojelusta Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen Seppo Revolta sekä Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen edustaja Pertti Heinoselta. Metsän hoidon yhteydessä syntyvän kiintoaineksen kulkeutuminen vesistöön vaikuttaa osaltaan järvien ja lampien rehevöitymiseen. Tämä seikka olisi hyvä ottaa huomioon ennen kuin ryhtyy tekemään esimerkiksi hakkuita. Pienilläkin toimilla voi Revon mukaan olla merkitystä ympäristölle, mutta Kirkkolampea ympäröivillä metsillä on hänen arvionsa mukaan vain pieni vaikutusosuus vesistön vallitsevaan tilaan. Kuitenkin Uukuniemen ja täten myös Kirkkolammen alueella tullaan lähiaikoina arvioimaan tehostetun vesisuojelun tarvetta. Mahdollisia hankkeita voi seurata metsäkeskuksen sivuilta www.metsakeskus.fi (hankkeet-> Pohjois-Karjala/Kaakkois-Suomi).
Ruoppaus ja muut toimet vaativat rahoitusta, ja tätä varten Uukuniemen martat ovat perustaneet tilin jonne kaikki kynnelle kykenevät voivat lahjoittaa haluamansa summan Kirkkolammen hyväksi. Tilin numero FI4950010720007986 (maksun saaja: Uukuniemen Martat, viestikenttään merkintä: Kirkkolampi kirkkaaksi). Keräysaika on syyskuun 2013 loppuun.
Katso tästä vielä vinkit vesistön kannalta ekologiseen mökkeilyyn:
http://www.uukuniemi.info/artikkelit/RANTAASUKKAAN_VESIENSUOJELUN_ABC_1252
