Sivistyslautakunnan jäsen Jouni Suppola rohkaisee katsomaan eteenpäin

-Olen iloinen että vaalipaneelin enemmistö on kanssani samaa mieltä että koulumme tulevaisuus on turvattava, aloitti Jouni Suppola puheensa Rajapirtin vaali-illassa 13.10.2008.
– Olimme Uukuniemen koulun johtavan opettajan kanssa sivistysseminaarissa 18.9. Lukuisten puheenvuorojen jälkeen jäi kuva että koulumme lakkautetaan elokuussa 2010. Painotimme Leo Mollerin kanssa että tavoitteemme on kolmiopettajainen koulu. Kaksiopettajaisen koulun vaikeudet tuntui olevan tiedossa kaikilla opettajilla.
Suppola oli tehnyt ennen sivistyslautakunnan viime viikkoista kokousta keskutelugalluppeja koulun tulevaisuuuden suhteen. – Lisäksi kaksi kunnallisvaaliehdokasta oli minuun aktiivisesti yhteydessä asian tiimoilta,kertoi Suppola.-. Muodostin käsityksen ennen lautakunnan kokousta,että tarvitaan lisäaikaa koulumme tulevaisuuden selvittämiseksi.

Suppola teki poikkeavan esityksen lautakunnan pohjaesitykseen ja äänestytti asian. -Vaikka kyseessä oli taloussuunnitelman hyväksyminen, pidin tärkeänä että 2010 ei ole yksimielinen lautakunnan päätös asiaan . Uudella siv.lautakunnan, kunnanhallituksen ja valtuuston on päätöksenteossa otettava huomioon että talousuunnitelman kouluverkostoasiaa ei vuonna 2008 hyväksytty yksimielisesti.
– Lautakunta otti hyvin ammattimaiseti päätöksenteossa huomioon koululaisten määrät,jotka on ennustettavissa melko varmasti Uukuniemen osalta. Mutta muuttoliike ja naapurikylän koulun(Purujärvi) lakkautuminen syksyllä 2009 vaikuttaa oppilasmäärään Uukuniemen koulussa positiivisesti.
-Uukuniemelle on muuttanut parin vuonna periodilla useita lapsiperheitä ja innovatiivisillä toimenpiteillä jatkamme Uukuniemen vetovoimaisuuden lisäämistä, rohkaisi Suppola.

Suppolan mielestä kolmiopettajainen koulu tarvitsee kolmisenkymmentä oppilasta, että koulutyö on sujuvaa ja tehokasta. – Jos oppilasmäärä kieppuu kahdenkymmenen paikkeilla on aika siirtyä suurempaan yksikköön, totesi Suppola.
– Koulumme oppilasmäärä hiipuu kahdenkymmen oppilaan pintaan+eskarit vuosien 2010-2012 aikana. Sen jälkeen trendi on nouseva. Lapsiperheitä ja sitä kautta oppilaita on löydyttävä kouluumme nopealla aikavälillä, muutoin pönkä odottaa, esitti kouluikäisten lasten isä.

Jouni Suppola ja Leo Moller pitävät Uukuniemen koulun alueen lapsiperheille keskusteluillan koulun tulevaisuudesta.
– Samoin ideariihi koko Uukunimen alueen vetovoimaisuuden säilyttämiseksi ja lisäämiseksi tapahtuu ennen joulua,lupasi Suppola.
– Taistelu koulumme puolesta on vasta alkamassa ja uskomme että toiminpiteemme tekevät päätöksenteon helpoksi tuleville päättäjille.

Uukuniemen koulu ollaan lakkauttamassa

Parikkalan kunnan sivistystoimen suunnitelmakauden yksi käsittelyn alla olevista asioista on varustautuminen perusopetuksen oppilasmäärän vähenemiseen. Oppilasennusteen mukaan koulujen oppilasmäärä vähenee tulevana valtuustokauden aikana.

Ennusteen mukaan alakoulujen oppilasmäärät ovat kouluittain alkavan valtuustokauden loppuun seuraavat (Saaren ja Uukuniemen koulun esikouluoppilaat suluissa):
Kirjola Saari Särkisalmi Uukuniemi
2008 – 2009 144 51 (+6) 85 29 (+ 5) 180
2009 – 2010 138 39 (+5) 77 27 (+ 2) 189
2010 – 2011 124 38 (+ 4) 69 23 (+ 5) 181
2011 – 2012 112 34 (+ 3) 65 21 (+ 4) 183
2012 – 2013 110 31 (+ 3) 58 20 (+3) 154

Sivistyslautakunta kävi alustavaa keskustelua kouluverkosta seminaaripäivässä 18.9.2008. Näkemyksenä esitettiin, että toimivan koulun tulisi olla vähintään kolmiopettajainen. Kolmas opettajan virka tulisi säilyttää koulun toiminta-ajan myös Uukuniemen koulussa, vaikka oppilasmäärä laskee ennusteen mukaan jo alle 30 oppilaan esikoululaiset mukaan lukien 2009 -2010.
Sivistyslautakunta piti Saaren ja Uukuniemen koulujen yhdistämistä parempana vaihtoehtona kuin pyrkiä säilyttämään koulut kaksiopettajaisena. Saaren ja Uukuniemen koulu olisi esikoululaisineen yhdistettynä 1.8.2010 noin 60 oppilaan viisiopettajainen koulu tai neljä opettajaa ja eskarin opettaja.
Kirjolan koulun tilakysymykset huomioiden ennusteiden mukaan Särkisalmenkoulun oppilaat mahtuisivat Kirjolaan 1.8.2012.

Lautakunta käsitteli taloussuunnitelmaehdotusta vuosille 2009 – 2011 ja vuoden 2009 talousarvioehdotusta, josta keskusteltiin yksityiskohtaisesti. Jouni Suppola esitti muutosehdotuksen, että kouluverkkopäätökset tehdään aikaisintaan vuonna 2012. Sanna Lötjönen kannatti tehtyä muutosehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että asiasta oli äänestettävä.Sivistystoimenjohtajan ehdotus voitti äänin 5 – 2.
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Tuija Aronen ja muut paikalla olleet jäsenet olivat Pirjo Valkeapää, Jouni Kurri, Sanna Lötjönen, Pentti Nukarinen, Olli Paajanen ja Jouni Suppola. Kokouksessa olivat mukana myös sivistystoimenjohtaja Irja Tuunanen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Berg ja sihteeri Auli Hietanen.
Tarkempia tietoja kunnan nettisivuilta os.www.parikkala.fi sivistystoimen pöytäkirjat

Syntyykö Uukuniemen koulun lakkauttamisesta pitkällä juoksulla säästöjä?
Miten oppilasennusteita voisi kekseliäästi muuttaa parempaan suuntaan?
Mitä tarjoamme uusille asukkaille, jos kyläkoulu lakkautetaan?
Miten käy, jos kouluvaihtoehdoista ei keskustella vapaasti, ääneen ja porukalla virkamiesten, päättäjien ja kyläläisten kesken?

Kuntaliitossopimuksessa 26.3.2004 todetaan, että Uukuniemellä ja Saarella jatkavat 1-6 luokkien koulut ja perusopetuksen yhteistyön kehittäminen naapurikuntien kanssa kunnan reuna-alueilla on tärkeää.
tiedot s. parikkala.fi

Kunnallispolitiikan kentällä päätetään kohta kylille tärkeistä asioista. Kylätoiminta on puolueista riippumatonta, silti kunnallisvaalien pitäisi herättää kylän väen. Parikkalan kylät ovat käyneet läpi kuntaliitoksen tuomat kokemukset ja kylät miettivät jälleen miten saada kyläläisteen äänet kuuluviin. Kannattaa seurata kunnallisvaaleja tarkkaan. Maaseudun näkökulmasta on tärkeää, että kunnalliseen päätökseentekoon valikoituu kylien asioista, yhteistyöstä, ongelmista, todellisuudesta ja kysymyksistä perillä olevia ihmisiä. Omantunnon valinnat on vaikeimpia ja vaativat rohkeutta sekä omaa ajattelua.

Parikkalan kylien hengissä pysyminen edellyttää kunnallisilta päättäjiltä aktiivisuutta, edustamista, puolustamista joskus jopa hyökkäämistä, sillä kylissä on huoli äänitorvista, jotka saavat myös reuna-alueitten asiat kuuluviin.Vaalipaneeleissa kuullaan kohta miten puolueet aikovat ottaa huomioon kylien asiat. Miten kylien elinvoimaisuus säilytetään?
Kuntapäättämisen arjessa ja huonojen talouslukujen keskellä ei pidä unohtaa inhimmillisiä arvoja. Näitä ovat lasten ja nuorten hyvinvointi, lapsiperheiden tukeminen, vanhustenhuollon ratkaisut, ympäristö- ja yrittäjien asiat ja terveydenhuollon järjestäminen. Äänestäjät odottavat avointa keskustelua näin kuntavaalien alla.

Aktiivisten toimijoiden vähyys on huolena kaikissa kylissä. Elämän kylissä pitäisi voida jatkua, mutta on turha haalia muuttajia ja lapsiperheitä Parikkalan kylille, jos töitä, kouluja ja palveluita ei kylissä ole. Valtuuston ja hallituksen tulee uudistua ja tuottaa uusia toimintamalleja ja avata uusia näköaloja. Uusia edustajia pitää saada kasvamaan ja se on vaaleissa yksi äänestäjien tehtävä ja mahdollisuus. On yhdestoista hetki muutosten tuulille ja vanhat kontit eivät enää päde. Kysymys on myös valitsijoiden rohkeudesta.

Maija Ala-Nikkola

Uukuniemen yhteisten vesialueiden osakaskuntaan kuulutaan, siihen ei tarvitse liittyä
Maija Ala-Nikkola 25.9.2008

Vesialueet ovat useimmille meille tärkeä osa elämää muodossa tai toisessa.
Uukuniemen yhteisten vesialueiden osakaskuntaan kuuluu jokainen, jolla on kauppakirjan sekä kiinteistörekisterin mukaan oikeus yhteisiin vesialueisiin. Kaikilla yhteisen vesialueen osakkailla on oikeus osallistua osakaskunnan kokouksiin ja vaikuttaa siellä tehtäviin kalavesien käyttöä ja hoitoa koskeviin päätöksiin.
Osakaskunnan kokous kokoontuu Uukuniemellä kaksi kertaa vuodessa. Tänä vuonna syyskokous on marras-joulukuussa. Kokouksesta ilmoitetaan paria viikkoa aikaismmin Parikkalan-Rautjärven sanomissa.
Osakkaita on useampi tuhat. Kun vesi on yhteisomistuksessa, kaikilla osakkailla on oikeus kalastaa joka puolella yhteistä vettä. Lisäksi on vielä vapaa onkiminen ja pilkkiminen, joita nimitetään yleiskalastusoikeuksiksi. Osakaskunnan tehtäväksi on kalastuslaissa osoitettu kalastuksen järjestäminen ja kalakantojen hoitaminen. Kalavesien hoitoon kuuluu laajassa mielessä huolehtiminen veden laadusta, ympäristöstä, kalaston laadusta ja määrästä. Kalavesien hoitoa on myös kalastuksen järjestäminen.
Osakaskunta istuttaa kaloja ja rapuja
Kalojen istuttaminen on tärkeä kalavesien hoitomuoto. Vesialueiden osakaskunnat päättävät kokouksessaan, mitä poikasia hankitaan ja vuoden mittaan ne sitten istutetaan vesiin. Ne varat, joita osakaskunta saa osakkailta pyydysmaksuina, muilta kalastuslupina sekä valtion kalastuksenhoitomaksuista ohjataan kalavesien hoitoon. Jotkut osakaskunnat ovat rakentaneet vesistöjen rannalle viihtyisiä tulentekopaikkoja tai laavuja. Näihin toimenpiteisiin osakaskunnat voivat saada myös yhteiskunnan rahoitusta. Osakuntien edustajat voivat kesätapahtumissa kertoa tehdyistä päätöksistä ja antaa tietoa vireillä olevista asioista.
Uukuniemen yhteisten vesialueiden osakaskunta on tärkeä yhdysside Pyhäjärven ympärillä asuville, niin vakituisille asukkaille kuin kesämökkiläisillekin. Se pitää huolta vesialueen kunnosta ja kalastosta. Hoidettu kalavesi on yhteiseksi eduksi. Kalakannat antavat mieluisaa saalista sekä vapaa-ajan että ammattikalastajille.

Karjalan Pyhäjärvi

Vesistö
Karjalan Pyhäjärvi on kahden valtakunnan alueella sijaitseva järviallas. Vesistön vesipinta-ala on yhteensä 25.000 ha, mistä Suomen puolella on 17.500 ha ja Etelä-Karjalassa 5.500 ha. Järvi on Suomen suurin rajajärvi. Karjalan Pyhäjärven veden laatu on erinomainen Suomen ympäristökeskuksen vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan.

Kalakannat
Karjalan Pyhäjärvellä tavataan ainakin 13 eri kalalajia. Vesialueen tärkein talouskalalaji on muikku. Muikkukannat ovat vahvistuneet vuoden 2004 ikäluokan myötä. Muikun keskikoko on ollut 17 – 19 cm keväällä 2006. Muut tärkeät virkistyskalalajit ovat siika, taimen, hauki ja ahven. Vesialueen kalakantoja on seurattu hankkeiden ja kirjanpitokalastuksen kautta.

Rapukannat
Karjalan Pyhäjärvellä esiintyy harvoina kantoina jokirapua.

Hankkeet
Parikkala-Saari-Uukuniemen kalastusalue on toteuttanut kalastorakenteen kunnostus hanketta Muikulle tilaa Pyhäjärveen Karjalan Pyhäjärvellä vuosina 2003-2006. Hankke edesauttoi muikkukantojen vahvistamista hankealueella.
Hankeaikana vuosina 2003 – 2006 pyydettiin yhteensä 48.868 kiloa vähempiarvoista pieni siika, ahven, särki, lahna ja salakka hankealueelta (1.000 vesihehtaaria). Lisäksi kalastuksen yhteydessä on saatu yhteensä 375 kiloa muikkua ja 300 kiloa haukea. Kalastusyhtymä Pennanen & Toivonen huolehti hoitokalastuksesta tarjouskilpailun perusteella ja se nuotalla, rysällä ja katiskoilla. Hankkeen aikana hoitokalastussaalis on kuljetettu rantaan veneessä. Rannalla kala siirrettiin Uukuniemen kalasatamaan, missä se punnittiin, jäävesijäähdytettiin ja kirjattiin kalalajikohtaisesti. Kaikki kalat omenivät hyötykäyttöön lukuun ottamatta lahnaa ja särkeä, mitkä ovat kompostoitiin.

Muikkukanta on vahvistuit huomattavasti hankealueella. Kalakantoja on seurattu kirjanpitokalastuksen avulla (Etelä – Karjalan kalatalouskeskus). Seurantakohteena ovat olleet muikkuverkot ja talvinuotta. Muikun verkkosaaliit ovat nousseet 0,5 kilosta (2003) 1,3 kiloon (2006) per verkko per pyyntipäivä. Muikun talvinuottasaaliit ovat nousseet 20 kilosta (2003) yli 80 kiloon (2006) per apaja. Tammi- helmikuussa 2007 (suullinen tieto) muikkusaaliit ovat nousseet parhaimmillaan 250 kg/apaja Karjalan Pyhäjärvellä. Muikkusaalis on koostunut puoliksi isoista muikuista ja puoliksi hottamuikuista. Vuoden 2006 muikun ikäluokka oli vahva Karjalan Pyhäjärvessä

Hanke on vaikuttanut myönteisesti ihmisten asenteisiin sekä ammattimaisiin pyyntimuotojen että ammattikalastuksen osalta. Uukuniemen kalasatama käyttöaste on noussut hankkeen myötä. Paikalliset ihmiset ovat ymmärtäneet Pyhäjärven arvon.

Hanketta rahoitii TE – keskus (22.316,56 euroa), kunnat (5.579,14 euroa), osakaskunnat (5.333,93 euroa) ja talkootyö (1.640,00 euroa). Hanke on ollut Etelä – Karjalan Kärki – LEADER: n kehittämishanke. Lähdetiedot: Pro Agria Kalatalouskeskus Vesa Tiitinen

Pyykkärin päivä on huoleton, kaunis, kirkas ja moitteeton.

Kesäloma ei ole mitään ilman mattopyykkiä. Puunaaminen ja jynssääminen ovat kesäpäivän rentouttavaa puuhaa. Kun vesiletku irtoaa vahingossa, suihkua saavat kaikki lähellä olijat ja nauru raikaa. Kastuminen kuuluu asiaan.

Tokkarinrannan uusi maapesula avattiin käyttöön kesällä. Uutta mankelia odotetaan vielä altaitten viereen, josta matot on kätevä nostaa puisille telineille kuivumaan.

Mäntysuopa vaahtoaa pesupaikalla ja pyykkäreillä syntyy puhdasta jälkeä.
-Perinteinen mäntysuopapala on paras luontoystävällinen matonpesuaine, hehkutti pesupaikkaa testaava Aaro Tynkkynen ja harjasi rivakasti. Räsymatto harjataan aina kudelman suuntaan, jolloin harjakset pureutuvat kuteiden väliin. Matto käännetään yhden puolen käsittelyn jälkeen ja harjataan toinen puoli, sitten taas huuhtelu.
-Mattoihin jää raikas tuoksu, muistutti Tynkkynen.

Pilvisellä säällä oli mattojen pesussa omat hyvät puolensa, sillä pesupaikalla ei ollut tungosta.

Uukuniemen kyläkokouksessa Maija Ala-Nikkolan esille tuoman ajatuksen pohjalta Uukuniemen kylien yhteisen kylätoiminnan kehittämisestä on pidetty alustava palaveri. Keskustelun aiheena olivat muun muassa kylätoinnan mahdollisuudet kehittää ja turvata Uukuniemen alueen talouskylien elinvoimaisuutta, palveluja ja viihtyisyyttä. Lähtökohtana nähtiin, että onnistuakseen kylätoiminnan aloittaminen vaatii laajaa yhteistyötä kaikilta uukuniemeläisiltä yhteisöiltä ja yksityisiltä asukkailta kaikkien kolmen talouskylän tasavertaisessa kehityksessä. Selvitystyö jätettiin ns. kyläkierrokselle, josta palautetta saataneen kuluvan kevään aikana. Jos yhteinen sävel asian tiimoilta löytyy, voitaneen varsinaisen kyläyhdistyksen perustamiseen liittyvät toimenpiteet aloittaa.

Asko Kemppinen

Voit jättää asiasta kommentteja Palaute -sivulla.