Uukuniemi-seura piti vuosikokouksen Pitäjäntuvan piha-alueella lauantaina 28.6. Vuosikokouksessa käytiin läpi tilinpäätös, toimintakertomus ja talousasiat. Hallitukseen valittiin uutena jäsenenä Eeva-Liisa Hirvonen. Jäsenmaksu on tulevalle kaudelle 15 e / vuosi ja 60 e / ainaisjäsenyys. Uukuniemi-seuran tulevia tapahtumia ovat mm. heinäkuussa Pitäjäntuvalle tuotavan ikonin paljastus ja gospel konsertti. Joulukuussa Uukuniemi-seura järjestää jouluruokailun talkoolaisille. Yhdistyksen sihteeri Riitta Katko kertoo että mukana on paljon aktiivisia jäseniä ja että ideat ovat tervetulleita. Hän toivoisi että eri ikäiset löytäisivät mahdollisuuden Uukuniemi-seurasta.Tavoitteena on kulttuuripuolen kehittäminen.
Helena Hannonen
Havaijilta Uukuniemi-juhlille
Uukuniemi-juhlille oli lauantaina saapunut myös Helena Hannonen. Kerran vuodessa Suomessa käyvä Hannonen toimii opettajana Brigham Youngin yliopistossa Oahun saarella Havaijilla. Hän kirjoittaa tällä hetkellä oppikirjaa kansainvälisestä johtajuudesta, johon on hakenut aineistoa myös Uukuniemeltä.
-Oikein mukavat Uukuniemi-juhlat! Paljon väkeä ja hyvää ohjelmaa, sanoo Hannonen.
Lentomatkaa Havaijilta Helsinkin tulee 36 tuntia. Hannonen kertoo pitävänsä välipysäkin Yhdysvaltojen mantereen puolella ja jatkaa että kesäaika on ainoa aika jolloin hän pääsee lähtemään Suomeen.
Hänen isän suku, Hannosten suku, tulee Matrin kylästä Uukuniemeltä.
-Olen tehnyt sukututkimusta Hannosten suvusta ja sen takia on aina mukava käydä täällä. Toivottavasti joskus saamme Hannostenkin kirjan julkaistua!
Lähes kymmenen vuotta sitten Uukuniemi liitettiin kuntaliitoksen myötä Parikkalaan. Liitos herättää edelleen ajatuksia.
-Aikoinaan ajattelin että vaikka Uukuniemi on pieni kunta niin se on aika halpa hinta se 150 000 jonka Uukuniemi sai kuntaliitoksesta. Täällä on niin paljon sellaista luovaa ja yritteliästä kansaa, että olisin toivonut Uukuniemen jäävän omilleen ja itse kehittävän paikkaa. Silloin kun joutuu jonkun toisen alaiseksi se on paljon vaikeampaa, toteaa Hannonen.
Sunnuntaina 29.6 Uukuniemi-juhlien juhlapuheen piti Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Reetta Meriläinen.
Uukuniemi on Meriläiselle tuttu paikka. Hänen isänsä on kotoisin Kummunkylästä ja isosetä Kirkonkylältä. Meriläiselle isän kotitalo oli ja on edelleenkin mummola. Nykyään talossa asuu Meriläisen edesmenneen serkun Reijo Pirhosen vaimo Hilkka Pirhonen.
Tapasin Meriläisen Uukuniemi-juhlien aikaan Pitäjäntuvalla.
-Nykyään käyn Uukuniemellä aika harvakseltaan. Isä ja äiti asui viimeiset vuodet Joensuussa ja heidän kuoltuaan minulta puuttuu sellainen luonnollinen syy käydä täällä. Meillä on mieheni kanssa kesäpaikka Tuupovaarassa niin välillä ajamme sitten Uukuniemen kautta, kertoo Meriläinen.
Monessa mukana
Meriläinen toimi 10 vuotta Helsingin Sanomien päätoimittajana. Eläkkeelle jäätyään hän on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen monissa yhteiskunnallisissa asioissa.
-Kirjoitan Helsingin Sanomiin kolumnia, mutta aiheet ovat enemmän yleisinhimillisiä asioita kuin politiikkaa. Toimin Naisten Pankissa ohjausryhmän puheenjohtajana. Naisten Pankissa keräämme rahaa kehitysmaiden naisten toimeentulon ja yrittäjyyden kohottamiseksi. Lisäksi olen mukana mentorointi –hankkeessa, jossa pyritään siihen että korkeakoulutetut nuoret eivät jäisi työttömäksi. Nuorten työttömyys on erittäin vakava ongelma. Olisi mielestäni suotavaa että sellainen ihminen, joka on 20 vuotta elämästään uhrannut koulunkäyntiin saisi työpaikan eikä jäisi kortistoon. Olemme nähneet että lyhyelläkin työttömyydellä voi olla tuhoava vaikutus, sanoo Meriläinen ja jatkaa että on mukana myös muutamissa säätiöissä.
Meriläinen huomauttaa että ehkä tärkein työpanos on kuitenkin siinä, kun hän hoitaa lapsenlapsia. Hän kertoo hauskasti että näin ollen hän auttaa kaikkein hektisimmässä työiässä olevia nuoria vanhempia.
-Lapsenlapsista on valtavasti iloa, pitävät jotenkin vetreänä. Samalla kuulee ketkä ovat Star Warsin pahimmat tyypit ja pysyy kärryillä nuorten idoleista kuten Robinista ja Isac Eliotista.
Polvijärvellä varttunut Meriläinen on ollut pienestä pitäen kiinnostunut urheilusta. Nuorena hän harrasti mm. pituushyppiä ja pesäpalloa. Aktiivisen penkkiurheilun hän on perinyt isältään. -Muistan vieläkin kun 6-vuotiaana valvoin isän kanssa talviolympialaisia. Suomalaiset pärjäsi todella hyvin ja isä halusi keittää mitalikahvit keskellä yötä, muistelee Meriläinen.
Aikuisella iällään Meriläinen kertoo hölkkäilevänsä omaksi ilokseen, tällä hän tarkoittaa yhdeksää juostua maratonia. Helsingin Sanomissa työskennellessään Meriläinen toimi myös urheilutoimittajana. Nykyään hänet voi nähdä Ylen Aamu-tv:ssä Jälkihiki-ohjelmassa keskustelemassa ja kommentoimassa ajankohtaista urheilua. Meneillään olevat jalkapallon MM-kisat kiinnostaa toki myös urheiluhullua Meriläistä.
-Nämä ovat ehkä parhaat jalkapallon MM-kisat mitä muistan. Tämä johtuu monestakin syystä. Ensinnäkin, kisoissa pelataan hyökkäävämpää jalkapalloa, joka on johtanut siihen että kisoissa on nähty paljon maaleja. Dramatiikkaa on paljon, monia isoja maita on tippunut pois analysoi Meriläinen ja jatkaa että kisoissa on mahdollisuus nähdä paljon lahjakkaita pelaajia jotka ovat vielä tuntemattomia isolle yleisölle.
Meriläinen sanoo kisojen antavan jalkapallosta paljon laajemman kuvan. Suosio on nousussa myös ei niin tunnetuissa jalkapallomaissa kuten Yhdysvalloissa ja Australiassa. Suosikkijoukkuetta kysyttäessä, tulee vastaus nopeasti.
-Olen julkisesti veikannut Argentiinaa joten siitä on pidettävä kiinni. Uskon myös että Saksa menee pitkälle systemaattisella pelityylillään.
Medialalla pitkään vaikuttanut Meriläinen uskoo että medialla on tulevaisuutta
-Media on tällä hetkellä monipuolisempaa kuin koskaan aikaisemmin ja se tulee tarjoamaan tulevaisuudessa enemmän töitä vaikka tällä hetkellä ei siltä näyttäisikään, pohtii Meriläinen.
Elämme murrosvaihetta, jossa analoginen media muuttuu digitaaliseksi. Paperilla oleva media ei häviä, mutta se tulee olemaan vain yksi media muiden joukossa.
-Ei pidä parkua sitä jos esimerkiksi parikymppiset eivät tartu enää sanomalehteen. Heillä on nykypäivänä tabletit tai älypuhelimet. Kaikki media on nyt verkossa, niin TV kuin painetut lehdetkin, kertoo Meriläinen ja jatkaa että nykyään jutut kiertävät paljon myös sosiaalisen median kautta.
Uukuniemi-juhlat jatkuivat sunnuntaina 29.6. Aamuisen juhlajumalanpalveluksen jälkeen suoritettiin kunniakäynti sankari-haudoilla. Lemisen suvun seppeleen laskivat Aarne Leminen ja Eila Ahokas. Musiikista vastasi Punkaharjun mieslaulajat ja puheen piti uskonnon lehtori Virpi Loikkanen.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 400 vuotta Ristlahden taistelusta. Juuri ennen pääjuhlan alkua oli kunnianosoitus kirkonmäellä sijaitsevalla Ristlahden taistelun muistomerkillä, kun Uukuniemi-seuran edustajat Sakari Hämäläinen ja Jouni Suppola laskivat seppeleen muistomerkille. Pääjuhla alkoi klo 13.00.
Karjalaisten laulu avasi pääjuhlan
Pääjuhlan aluksi juhlakansa lauloi yhteislauluna Karjalaisten laulun. Säestyksestä vastasi Petri Tiainen.
Tervehdyssanat puhui Uukuniemi-seuran sihteeri Riitta Katko.
Uukuniemi-seuran edustajat (vasemmalta alkaen): Jouni Suppola, Sakari Hämäläinen, Esa Ikonen ja Riitta Katko. Suppola ja Hämäläinen laskivat seppeleen Ristlahden taistelun muistomerkille.
Puheessaan Katko otti esille karjalaisten hyvät puheen- ja tarinankerronnantaidot. Hän muistutti että tarinallisuus ja sanankäyttö on muodissa. Uukuniemi-juhlilla tapaakin paljon vanhoja ystäviä joiden kanssa on mukava jakaa ja kertoa tarinoita. Katko mainitsi puhessaan, että Uukuniemi-seura on Parikkalan seudun yhdistyksistä suurin. Lopuksi hän kertoi tulevista Uukuniemi-seuran kesän tapahtumista kuten Pitäjäntuvalle tuotavasta Ikonista, jolla kunnioitetaan 1650-luvun Tverin Karjalaan siirtynyttä väestöä. Katko päätti puheensa sanoihin “Huasta minkä tiiät, istu minkä siiät”, joka kuvaa hyvin karjalaisuutta.
Parikkalan kunnan tervehdyksen toi kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtaja Leena Kosonen. Hän oli ottanut puheeseensa teemaksi uskon, toivon ja rakkauden. Kosonen korosti uukuniemeläisten erityistä yhteisöllisyyttä.. Kosonen kertoi puheessaan että Papinniemen leirintäalue on ollut esillä Parikkalan kunnanhallituksessa. Esityslistalla on ollut Papinniemen myyminen. Nyt kunnanhallitus on tullut tulokseen, jossa Papinniemi yhtiöitetään.
Kosonen oli puheessan hyvin Uukuniemi myönteinen. Hän kertoi Uukuniemi-juhlien yhdistävän entisen tulevaan, eikä nää estettä etteikö juhlille kokoonnuttaisi myös tulevina vuosina.
Parikkalan kunnan tervehdyksen toi Leena Kosonen.
Punkaharjun mieslaulajat lauloivat komeasti kolme laulua runsaslukuiselle yleisölle, jonka jälkeen vuorossa oli päätoimittaja emerita Reetta Meriläisen juhlapuhe.
Sukujuurten merkitys ihmiselle
Meriläisellä on vahva sidos Uukuniemeen. Hänen isänsä on Kummun Pirhosia ja kotoisin Kummunkylästä. Myös Meriläisen Ludvig-isosetä asui Uukuniemellä, Kirkonkylällä.
Puhessaan Meriläinen korosti juuria ja sen merkitystä ihmiselle. Nuorta ihmistä omat juuret eivät vielä hirveämmin kiinnosta, sillä aika menee riiaamiseen, opiskeluihin ja töihin. Myöskään vauhtivuosia viettävä 30- 50 vuotias ei kerkeä niitä miettimään. Meriläinen kertoo käännöksen tapahtuvan kun täyttää 50-vuotta. Silloin alkaa elämää olla todennäköisesti enemmän takana kuin edessä. Ihminen alkaa laskea aikaa lopusta tähän päivään. Ihminen viisastuu.
Reetta Meriläinen sanoo puheessan ihmisen olevan osa luontoa. Ihminen syntyy, elää ja kuolee.
Päätoimittaja emerita Reetta Meriläinen
Ihminen on osa pidempää ketjua. Ihmisestä jää jälki. Ihminen on perinyt ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä.
Meriläinen mainitsee sukututkimusharrastuksen lisääntyneen Suomessa räjähdysmäisesti suurten ikäluokkien tultua ns. miehen ikään 50 v.
Hän kertoo juurien kaipuuseen vaikuttavan yleiset yhteiskunnalliset syyt. Maailma muuttuu koko ajan. Sekä puu että ihminen tarvitsee juuret.- Kipeimmillään juurilta tempaisu toteutuu silloin kun ihminen joutuu sodan takia siirtymään pois yhteisöstä, kotiseudultaan, kotoaan, kertoi Meriläinen.
Hän jatkaa että ihmisen tullessa kypsään ikään alkavat omat juuret kiinnostaa. Elämän ilkeä paradoksi on että kiinnostuksen herätessä osa parhaista kertojista nukkuu jo nurmen alla. –En liene ainoa, jota harmittaa ettei tullut kuunneltua tarkemmin vanhempien ja isovanhempien tarinoita, mainitsee Meriläinen.
Reetta Meriläiselle Uukuniemi tarkoittaa samaa kuin mummola. Hän kertoo kuinka mummolassa kaikki oli aina paremmin. –Mummolassa taisi sirenitkin kukkia talvella, leikittelee Meriläinen. Kummussa asui hänen serkkunsa, Pirhoset. Mummon naapurissa Lemiset, joiden kanssa hän lapsena leikki.
Hän kertoi Mummolassa saaneen opin töiden tekoon mm. lehmiä paimentamalla. – Edesmennyt serkkuni Reijo Pirhonen antoi lehmille hauskan nimen: käykelökaarti. Käykelökaartin kanssa sitten porhallettiin teiden vartta pitkin, muistelee Meriläinen ja jatkaa että töistä saadut karkkirahat käytettiin Iivari Pölösen kyläkauppaan.
Lopuksi Meriläinen puhui murteesta ja kielestä. Hän kertoo Uukuniemeläisen murteen hemmottelevan korvia, mutta muistuttaa sillä olevan myös hyvä noitua.-Jokainen joka on ollut soutamassa verkkoja uukuniemeläisen miehen kanssa tietää mitä tarkoitan. Siinä on mies herkimmillään ja sanankäytössä terävimmillään, sanoo Meriläinen.
Hän sanoo kielen olevan osa ihmisen juuria. Kieli sitoo juuriin.
Meriläinen päättää puheensa kertomalla, että ihminen ei kaadu ja näivety kun on juuret, se pysyy juurten avulla hengissä. Juuria etsiessä voi todella löytää sellaista, jonka avulla on hyvä elää loppuelämä. –Siitä, että kokee olevansa jostain voi olla todella kiitollinen, lopettaa Meriläinen.
Juhlapuheen jälkeen Sakari Hämäläinen kertoi Ristlahden taistelusta. Päätössanoista vastasi uukuniemeläinen Matti Repo.
Repo luki katkelman vanhasta Kaakkois-seudun lehden artikkelista 50-luvulta. Katkelamssa kerrottiin sen aikaisista Uukuniemi-Juhlista. Repo mainitsee itse osallistuneensa Uukuniemi-juhlille lähes 60-vuoden ajan. Lehtiartikkeli sopi hyvin myös tämän vuoden juhlaan. Ainoastaan yleisömäärä, 2000 ihmistä, on ollut hieman isompi tuohon aikaan.
Repo kiitteli puheensa lopuksi esiintyjiä, puhujia, talkoolaisia, osallistujia ja osaavia emäntiä jotka olivat jälleen loihtineet herkulliset tarjoamiset. Tärkeintä Uukuniemi-juhlilla on tuttujen tapaaminen.
Tilaisuuden lopussa opetusneuvos Anja Kukkonen paljasti että 2016 on vuorossa sukututkimus Uukuniemen Härkäsistä. Uukuniemi-juhlat päätettiin Maamme-lauluun.
-TT
Kontinvartija herra Olli oli kuudetta kertaa mukana Uukuniemi-juhlilla.
Kunnianosoitus Ristlahden taistelun muistomerkillä. Kuvassa Sakari Hämäläinen ja Jouni Suppola.Juhlakansa lauloi lopuksi Maamme-laulun. Säestäjänä Petri Tiainen.Punkaharjun mieslaulajat
Anja Kukkonen kertomassa kirjoittamastaan Lemisen suvun sukututkimuksesta.
Uukuniemi-juhlat alkoivat lauantaina 28.6 Lemisen suvun sukujuhlalla. Runsaslukuinen juhlakansa sai nauttia auringon paisteesta. Uukuniemen kirkonmäellä kuultiin Lemisen suvun jäsenten esittämää ohjelmaa puheiden ja musiikkiesitysten merkeissä. Juonnosta vastasi Uukuniemi-seuran sihteeri Riitta Katko.
Tilaisuus alkoi opetusneuvos Anja Kukkosen Lemisen suvun sukututkimuksen julkistamisella. Kukkonen kertoi että on hyvin todennäköistä, että kaikki Suomen Lemiset polveutuvat Uukuniemen Lemisistä. Lisäksi hän mainitsi sukunimen Leminen tulevan länsisuomalaisista etunimistä Klemens, Klementti, ja Klemi, joita vastaavat itäsuomalaiset etunimet ovat Lemettti, Lemmetti ja Lemola.
Kukkonen kertoi puheessaan mm. sukututkimuksen tietolähteistä. Hän mainitsi lisääntyneet kiellot esimerkiksi henkilöiden osoitetietoja koskien. Nykyään väestörekisteri ei anna osoitetietoja, jos henkilö on tämän kieltänyt. Internet on tietolähteenä haasteellinen, mikäli sukunimi on yleinen ja ei ole tietoa asuinpaikasta. Kukkonen kiittelikin yleisesti henkilöitä, jotka ovat antaneet lisäselvitystä suvustaan.
Mary Pierce o.s. Leminen. Tulkkina Tero Hakkarainen.
Peruslähteenä Lemisen suvun tutkimuksessa ovat olleet Uukuniemen seurakunnan kirkonkirjat. Ongelmakohdaksi muodostui kirkonkirjojen tuhoutuminen/puuttuminen kokonaan 1700-luvun alkupuoliskolta. Vasta vuodesta 1802 alkaen nämä kirjat ovat melko täydellisiä. Lemisen nimen otti käyttöön Peter Clementsson 1620-luvulla, kertoi Anja Kukkonen puheessaan.
Puheensa loppupuolella Kukkonen valaisi Lemisen suvun luonteenpiirteitä. Näiden esiintuomisessa hän oli hieman varovainen ja mainitsi että niistä saatetaan pitää tai olla pitämättä.
Lemisten ominaispiirteet:
– harkitsevainen
– itsevarma (hieman itsepäinen)
– paljon tutkijoita
– kykyä ja taitoa riiittää
– yksintekemisen ilo ja halu
Myös uskonnollisuus ja sukurakkaus ovat vahvasti Lemisille ominaista.
Lemisen suvun kirjassaan Anja Kukkonen toivoo kirjan omalta osaltaan lisäävän karjalaisuuteen kuulumisen tunnetta sekä yhteenkuuluvaisuutta suureen Karjalasta lähtöisin olevaan sukuperheeseen. Lopuksi Kukkonen kiitti Lemisiä, jotka auttoivat kirjan tekemisessä.
Eero Leminen puhui sukujuhlan päätössanat.
Musiikkiesityksiä ja juhlapuheita
Lemisen suvun jäsenistä puheenvuoroja käyttivät Mary Pierce o.s. Leminen, Esko Nevamaa, Tuulikki Hakkarainen ja Eero Leminen.
Pierce aloitti puheenvuorot kertomalla terveisest USA:sta. Hän oli luullut pitkään, että isänsä Toivo Leminen on ainoa Leminen, ainakin Yhdysvalloissa. Puheessaan hän kiitteli kuulumistaan laajaan Lemisen sukuun. Myös Suomen kauneus ja suomalaisten vieraanvaraisuus sai kiitosta.
Musiikkia esittivät Ruotsista tullut Andrew Wilkinson sähkökitarallaan, Knuuti-Tuittilan perhe ja Petri Tiainen. Lisäksi mukavana lisänä oli nuoren Lemisen suvun pianistipojan Henri Karesjoen esittämä Päivänsäde ja Menninkäinen.
Sukujuhlan päätössanoista vastasi Eero Leminen. Hän piti puheen Uukuniemi-seruan puheenjohtaja Erkki Lemetyisen sijasta, sillä Lemetyinen ei päässyt tilaisuuteen sairastumisensa vuoksi.
-TT
Andrew Wilkinsonin kitaramusiikkitervehdys Ruotsista.Anja Kukkonen sai paljon kiitosta sukututkimuksestaan.Knuuti-Tuittilan perheen musiikkiesitys. Satu Tuittila soitti alttonokkahuilua Juhani Knuutin säestäessä.Tuomas KnuutiTilaisuuden lopuksi laulettiin Karjalaisten laulu. Säestäjänä Petri Tiainen.
Uukuniemen kirkonmäellä vietetään viikonloppuna Uukuniemi-juhlia.
Uukuniemi-seura järjestää 62:sen Uukuniemi-juhlan viikonloppuna 28. – 29.6. Tapahtumapaikka on Uukuniemen kirkonmäki. Juhlassa julkaistaan opetusneuvos Anja Kukkosen laatima sukututkimus uukuniemeläisestä Lemisen suvusta.
Perjantaina 27.6 Uukuniemi-seura järjesti talkoot tulevia juhlia varten. Paikalle oli saapunut paljon ahkeria yhdistyksen jäseniä. Teltat nousivat yhteisvoimin yksi toisensa perään samalla kun taustalla kuului kirkossa tapahtuvat musiikkiharjoitukset. Uukuniemi-juhlat ovat tärkeä perinne ja osa uukuniemeläisyyttä.
Launtaina 28.6 ohjelmassa on aluksi aamutori alkaen klo 09.00. Pitäjäntuvan pihalla tapahtuvien tervetulokahvien jälkeen on vuorossa Uukuniemi seuran vuosikokous klo 11.00. Ruokailu tapahtuu juhlapaikalla.
Lemisen suvun sukujuhla alkaa klo 13.30. Luvassa on sukututkimuksen julkistaminen, musiikkiesityksiä, suvun terveisiä USA:sta yms.
Klo 15.30 Pitäjäntuvalla on esitelmä asekätkennästä. Päivä päättyy ehtoolliskirkkoon klo 17.00.
Talkoot pidettiin perjantaina Pitäjäntuvan piha-alueella.
Sunnuntaina 29.6 ohjelma alkaa aamukahvilla pitäjäntuvalla klo 09.00. Siitä siirrytään juhlajumalanpalvelukseen klo 10.00.
Klo 11.15 Kunniakäynti sankarihaudoilla. Ruokailu.
Klo 12.55 Kunnianosoitus Ristlahden taistelun muistomerkillä.
Pääjuhla alkaa klo 13.00.
Ohjelmassa mm. Uukuniemi-seuran sihteerin Riitta Katkon tervehdyssanat, Parikkalan kunnan tervehdys, musiikkiesityksiä, lausuntaa, Ristlahden taistelusta 400 vuotta: kertojana Sakari Hämäläinen. Juhlapuheen pitää päätoimittaja emerita Reetta Meriläinen.
