Kategoriat
Arkistot

Pyhäjärven kyläkauppa siirtyi kesäaikaan

Pyhäjärvi vapautui viimeinkin jääpeitteestä ja Pyhäjärven kyläkaupassa on siirrytty kesäaikaan. Kauppa palvelee maanantaista perjantaihin klo. 9-19, lauantaisin klo. 9-18 ja sunnuntaisin klo. 12-15. Kauppias Tiina Ahonen odottaa alkavaa kesäkautta iloisella mielellä. – Kyllä jo nyt on havaittavissa piristymisen merkkejä. Ihana on ollut tavata taas uusia-vanhoja kesänaamoja, kun mökkiläisiä on paikkakunnalle saapunut, naurahtaa Ahonen. Kesän ajaksi on kyläkaupalle saatu myös työntekijävahvistusta. Kauppias Ahosen ja vakituisen työntekijän Riikka Uimosen lisäksi remmiin on astunut kolmisen viikkoa sitten Päivi Nevalainen. Kaupankäynnin vilkastuminen näkyy tottakai myös tuotevalikoimassa. – Reilun kuukauden ajan olemme jo tasaisesti lisänneet valikoimaa oikeastaan ihan joka hyllyllä, Ahonen sanoo. – Myös asiakkaiden toiveita kuunnellaan ja valikoimaa täydennetään sen mukaan. Etenkin jäätelö- ja juomahyllyiltä löytyy runsaasti uusia vaihtoehtoja. Hedelmä- ja vihanneshyllyäkin on mahdollista pitää nyt täydempänä kuin talvella, hän jatkaa.

Kahvinmyynti jatkuu tuttuun tapaan kaupan tiloissa. Kesälle on suunnitteilla myös muutakin ohjelmaa ja ensimmäisenä kaupalle saapuu 26.5. kukkamyyjä Keinosen puutarhalta. – Asiasta tiedotetaan kyllä vielä lähempänä tarkemmin, päättää Ahonen.

Kauppias Tiina Ahonen (vas) ja kesätyöntekijä Päivi Nevalainen odottavat innolla alkavaa kesäkautta.

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Vinkkejä vapun rientoihin

Vappu saapui tänä vuonna Parikkalaan näyttävästi lumen, rännän ja sähkökatkosten kera. Mitenkään tavatonta valkoinen maisema vappuna ei ole, vaan lumista vappuaattoa ja vappupäivää on vietetty Suomessa tasaisin väliajoin. Ilmatieteenlaitoksen nettisivuilta voi käydä kurkistamassa tilastoja vappusäästä kymmenien vuosien ajalta.

Kuitenkin vappu on perinteisesti ollut alkavan kevään juhlapäivä sekä kansainvälinen työväen juhlapäivä. Suomessa vapunpäivää aattopäivineen vietetään työväen, ylioppilaiden ja kevään karnevaalijuhlana, ja vuodesta 1979 se on ollut myös virallinen liputuspäivä. Vappuperinteiden tausta on kirjava ja varhaisimmat juuret ulottuvat jo keskiaikaan, jolloin tippaleivät, munkit ja sima jo tunnettiin. Vaikka nykyaikainen vappu onkin leimallisesti kaupunkilainen juhla, on vappua vietetty myös maaseudulla sekä talonpoikien että herrasväen piirissä. Maaseudun pappiloissa pidettiin vappuisin kutsuja ja vappuun yhdistettiin pyhäpäiviä koskevia työkieltoja, sillä vapulla oli Valburgin muistopäivänä myös vanhaa kirkollista luonnetta. Kaupunkien säätyläistö piti 1800-luvulla vappua ruotsalaisen ja eurooppalaisen esikuvan mukaan kevätjuhlana, kesäravintolat avautuivat ja pidettiin ulkoilmakonsertteja. Porvarisperheissä tarjottiin simaa, joka oli kuulunut myös pappiloiden vappuun. Kaupunkien killat ja ammattikunnat pitivät vappua kokous- ja kestipäivänään, ja myös maaseudulla pidettiin kyläkokouksia. Myöhemmin säätyläisvappuun sulautui ylioppilaiden kevätjuhlaperinne. Vappuna oli (ja on edelleen) tapana syödä ja juoda runsaasti: sanottiin, että näin saadaan voimia tulevan kesän varalle. Ilmapallot, serpentiini, vappuhuiskat ja naamarit ovat tulleet osaksi vapunviettoa markkinaperinteistä.

Vappupiknikiä ajatellen ei sää tänä vuonna ehkä ole kaikkein otollisin, mutta onneksi menovinkkejä riittää ihan lähialueilla! Kesälahdella voi käydä pyörähtämässä Onnentuvalla ”Vappumarkkinoilla” 29.4. – 14.5. tekemässä kirpparilöytöjä ja nauttimassa tuoreita munkkeja. Parikkalan torilla vietetään vappuaattona 30.4. klo. 11.00 alkaen LC- Parikkalan järjestämää vappuriehaa, jonka ohjelmassa muun muassa leikkimielisiä kilpailuja, kahvia, grillimakkaraa ym. Ja tietenkin munkkeja!

 

Paikallisten asukkaiden ja vasukkaiden vapunviettoa kyseltiin minigallupilla.

Kysymykset kuuluivat:

  1. Kuinka vietät vappua?
  2. Munkki vai tippaleipä?
  3. Paras vappupuistosi?

 

Elisa Tuunanen, Parikkala

1. Vappurieha ja kotona lasten kanssa, ehkä grillikauden avaus vappupäivänä.

2. Munkki ehdottomasti!

3. Ei ole jäänyt mitään erityistä vappuun liittyvää mieleen, tullut vietettyä aika rauhalliset vaput.

 

Mirja Ulmanen, Espoo

1. Perinteisesti kotona Espoossa, sillä Suitsaan ei pääse vielä veneellä

2. Munkki – reiällinen.

3. Kun olikin 30 astetta lämmintä vappuna ja uitimme juuri lähteineiden jäiden lomassa kylpytynnyrin Suitsaan. Taisi olla vuosi 2008.

 

Eija Rönkkönen, Uukuniemi

1. Vietän vappua perheen ja ystävien kanssa mm. grillaten.

2. Itse tehdyt munkit.

3. Parasta vaikea sanoa, kun on niin monia vappumuistoja. 

 

Salla Hälvä, Uukuniemi

1. Jos sää sallii, niin avataan grillikausi ja nautiskellaan hyvästä ruuasta ja juomasta. Muuten sitten ihan vaan rentoillen ylimääräisestä vapaasta iloiten. Ehkä käydään vapputapahtumassa lasten kanssa.

2. Ehdottomasti munkki!

3. Paras vappumuisto…ehkä joskus nuorena aikuisena ystävien kanssa tehty, perinteinen piknikki Kaivopuistossa. Siellä on tunnelmaa!

 

Kati Pennanen, Kesälahti

1. Vietän vappua perheen kanssa. Pelataan lautapelejä, saunotaan ja tehdään polttopuita.

2. Ehdottomasti munkki.

3. Rakkaan kanssa lavatansseissa.

 

 

Onnentupa2

Onnentupa

Onnentupa3

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Juhola heräilee kesäkauteen

Oli kelit mitä hyvänsä, vappu lähestyy ja ensi viikolla ollaan jo toukokuun puolella. Kesä kolkuttelee ovella ja Uukuniemi moninkertaistaa asukasmääränsä kun lomalaiset sekä vapaa-ajan asukkaat saapuvat.

Myös Juhola heräilee jälleen talviunilta. – Juuri saavuimme Uukuniemelle, toimme hiukan tavaroita ja tulimme järjestelemään paikkoja, kertoo Helsingissä vakituisesti asuva yrittäjä Matti Laukkanen puhelimessa.  Vuodesta 2008 lähtien Laukkasen perheen omistuksessa ollut Juholan tila, eli ”Biisoniareena Oy”, on yksi paikkakunnan parhaista paikoista esimerkiksi häiden, syntymäpäiväjuhlien ja muiden tapahtumien järjestämiseen. Alunperin Laukkanen osti Juholan perheensä lomapaikaksi, sillä hän itse on viettänyt siellä lukuisia lapsuutensa kesiä. – Ensi kesälle on suunnitteilla paljon kaikenlaista ohjelmaa, mutta osa tarkoista päivämääristä on vielä auki. Heinä-elokuussa pyrimme olemaan paikkakunnalla mahdollisimman paljon, hän jatkaa. Biisoniareena Oy:lle on hiljattain myönnetty 529 anniskelupaikkaa. – Siellä on nyt paikka jokaiselle uukuniemeläiselle, Laukkanen naurahtaa.

Laukkasen tarkoituksena on avata heinäkuussa Juholaan kesäravintola. Ravintolan ruokalistalle on kaavailtu muun muassa biisonipastaa sekä päivittäin vaihtuvaa keittoateriaa. Myös paikallisten kalastajien pyytämiä muikkuja on tarjolla aina tilanteen mukaan. Ravintolan pyörittäminen hoituu Laukkasen perhe- ja ystäväporukalla ja aukioloajoista ilmoitetaan myöhemmin. – Olemme myös vuokranneet Niukkalan entisen palvelutalon heinä-elokuun ajaksi majoitustilaksi. Sinne on mahdollista päästä yöpymään kympillä ja omilla lakanoilla, Laukkanen kertoo. Yöpymispaikoille on varmasti tarvetta, sillä esimerkiksi heinäkuussa järjestettävät kesäsenssit ja senssien vetonaula Aki Palsamäki vetävät todennäköisesti kävijöitä pitempienkin matkojen takaa. Myös senssipäivän oopperaillallinen järjestetään Juholassa. Tuolloin on mahdollista päästä kuulemaan oopperalaulaja Jyrki Anttilan sekä hänen puolisonsa Maija Anttilan musisointia. Varmasti lukkoon lyöty tapahtumapäivä on myös jo perinteeksi muodostunut Tenkasen konsertti, joka pidetään tänä vuonna 29.7. Lisäksi heinä- tai elokuussa järjestetään Aili Ikosen jazzkonsertti, Laukkanen sanoo. Muutamia hääjuhlavarauksiakin on jo elokuun puolelle tehty.

Juhola1
Juholan tila muuntuu oivalliseksi paikaksi niin syntymäpäivien. häiden kuin muidenkin tapahtumien järjestämiseen.
Juhola2
Aarne Tenkasta kuullaan tänä vuonna Juholassa 29.7.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Mikkis-teatterin yhdeksäs kesänäytelmä juhlistaa 100 -vuotiasta Suomea

Mikkolanniemellä kunnioitetaan tulevana kesänä Suomi 100 -juhlavuotta ”Koti, uskonto ja isänmaa” -laulunäytelmän muodossa. Mikkis-teatterin esittämä näytelmä kertoo sotaevakoiden vaiheista, ja tapahtumat sijoittuvat väljästi Uukuniemen Matrin kylään. Perhetarinan on käsikirjoittanut ja ohjannut uukuniemeläinen Paavo Vanhanen, ja käsikirjoituksen pohjana ovat toimineet hänen appiukkonsa Väinö Vuorinteen kirjoittamat runot. Matrin kylän kasvatin runot ovat saaneet sävelet niin ikään uukuniemeltä kotoisin olevalta muusikolta Petri Tiaiselta.

Näytelmä saa ensi-iltansa 27.6. ja kyseinen näytös, sekä muutama muu näytös heinäkuun puolella, ovat jo loppuun myytyjä. Mikäli haluat varata paikan juuri tiettyyn näytökseen, kannattaa siis toimia ajoissa. Paikkavarauksia voi tiedustella Heta Ahokkaalta numerosta 040-8457 555 tai sähköpostitse heta.ahokas(at)pp1.inet.fi

Näytösaikataulut löytyvät täältä.

Lippujen hinnat:

Aikuiset: 15€

Lapset: 5€

Ryhmäliput: (vähintään 20 hlö) 13€
Mikkolanniemen kyläyhdistyksen verkkosivut: www.mikkolanniemi.fi

Mikkis-teatteri Facebookissa: https://www.facebook.com/mikkisteatteri/

Kuva-31

Kuva-19

Kuva-1

 

Muusikko Petri Tiainen.
3531_kuva1-150x112
Väinö Vuorinteen runoista sävelletyt laulut on julkaistu myös äänitteen muodossaa vuonna 2013.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Kevät-Miikkulan ehtoopalvelus ja kiitosakatistos Pitäjäntuvalla 9.5.2017.

Kevät-Miikkulan ehtoopalvelus ja kiitosakatistos Pitäjäntuvalla 9.5.2017 klo 18:00.

Papinniemen kirkkokallion ortodoksinen kirkko oli omistettu pyhälle Nikolaokselle eli Miikkulalle kuten Karjalassa häntä kutsuttiin. Näin ollen pyhä Nikolaos oli Kirkkokallion ortodoksisen kirkon vaikutuspiirissä eläneiden suojeluspyhä. Vaikka Kirkkokallion kirkko on palanut ja väestö siirtynyt, pois voidaan pyhää Nikolaosta pitää edelleenkin Uukuniemen omana suojeluspyhänä, sillä tuskinpa tätä on myöhemminkään kumottu. Nikolaos on myös muun muassa lasten, merenkulkijoiden ja monien kaupunkien suojeluspyhä, ja hänelle on omistettu lukuisia kirkkoja eri puolilla maailmaa. Uukuniemeä lähimpinä ovat Imatran ja Joensuun pyhän Nikolaoksen kirkot. Tämän vuoden Pääsiäisyön palvelus televisioitiin Vaasan pyhän Nikolaoksen kirkosta.

Pyhän Nikolaoksen elämästä on säilynyt vain vähän varmaa tietoa. Hän syntyi 300-luvulla Rooman valtakuntaan kuuluneessa Lyykian provinssissa nykyisen Turkin alueella. Ilmeisesti hänen kotinsa pystyi varakkuutensa ansiosta tarjoamaan hyvän kasvatuksen. Vanhempien kuoltua Nikolaos lahjoitti perimänsä huomattavan omaisuuden köyhille ja hyväntekeväisyyteen. Myöhemmin hän toimi Myran piispana Lyykiassa.

Pyhään Nikolaokseen liitetään useita ihmeitä, joista monet kertovat köyhien ja hädässä olevien auttamisesta. Häneen liitetään myös kertomus köyhästä miehestä, jolla oli kolme tytärtä. Tällä miehellä ei siten ollut varaa tyttärien myötäjäisiin ja vaarana oli tyttärien ajautuminen prostituoiduiksi. Kertomuksen mukaan Nikolaos olisi yöllä heittänyt kolme pientä pussia kultaa köyhän miehen talon ikkunasta. Tästä tapahtumasta kerrotaan myös myöhemmän joulupukkiperinteen saaneen alkunsa. Tunteehan joulupukki nimen Santa Clause englanninkielisissä maissa.

Pyhän Nikolaoksen kuolinpäivä 6.12. on hänen tärkein muistopäivänsä ortodoksisessa kirkossa. Tätä päivää Karjalassa kutsuttiin Syys-Miikkulaksi. Kevät-Miikkulana 9.5. muistellaan pyhän Nikolaoksen reliikkien siirtoa Lyykian Myrasta Barin kaupunkiin Italiassa. Lisäksi pyhää Nikolaosta muistetaan ortodoksisessa kirkossa jokaisena torstaina.

Ajankodasta johtuen Kevät-Miikulaan liittyy monia vuodenajan töitä ja tapahtumia kuvaavia sanontoja. Jos käki ei ollut Miikulanpäivään mennessä kukkunut, oli syytä varustautua huonoon satoon. Sanottiin myös, että Miikkula tuo vihannan vihkon eli että kasvukausi oli alkamassa. Miikkulanpäivää pidettiin myös sopivana aloittaa kylvötyöt ja laskea hevoset laitumelle eli suistamolaisittain: ”Miikkulana hevoset ensi kertaa metsään lasketaan, lehmät viimeistään Jyrkinä (26.5 ortodoksisen kalenterin mukaan).” Toisaalta Vuonnisessa sanottiin, että ”kun on hanki Mikkulana haukattavana, niin on leina leivän sijasta”.  Kevät-Miikkulana hauen kutu oli loppumassa ja ahvenen samoin kuin lahnan kutu alkamassa.

Uukuniemellä ei ole tiettävästi toimitettu pyhän Nikolaoksen praasniekkoja liki 400 vuoteen. Siten Simpeleen Seudun Tiistaiseuran piirissä syntyi ajatus pyytää Lappeenrannan Ortodoksista seurakuntaa toimittamaan Kevät-Miikkulan ehtoopalvelus. Isä Aarne Ylä-Jussila toimittaa palveluksen 9.5. klo 18.00 Pitäjäntuvassa.  Paikka sopii tähän tarkoitukseen hyvin, koska sinne on saatu viime vuosina ikoninurkkaus, obrazučuppu, jossa on myös Uukuniemeltä kotoisin olevan Aino Räsäsen maalaama pyhän Nikolaoksen ikoni.

Palvelus kestää noin puoli tuntia. Tämän jälkeen toimitetaan kiitosakatistos luomakunnalle. Akatistos on ylistysveisu, joka voi olla osoitettu esimerkiksi Jumalalle, pyhälle ihmiselle tai ilmiölle. Sana akatistos tulee kreikan kielen sanasta akathistos, ei istuen, ja akatistokset veisataankin seisoen.  Akatistoksia voidaan laulaa osana jumalanpalvelusta tai erillisessä akatistospalveluksessa.  Kiitosakatistos toimitetaan monissa pyhäköissä kirkkovuoden alussa, mikä on 1. syyskuuta ortodoksisessa kirkossa. Jumalan luomistyötä ja koko elämää iloineen ja suruineen ylistävä runoelma soveltuu toimitettavaksi erittäin hyvin myös keväällä Kevät-Miikkulana luonnon herätessä talven jälkeen kukoistukseensa. Kiitosakatistos kestää noin puoli tuntia.

Lyykian Myran piispan isä esipaimenen pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän juhlan, Kevät-Miikkulan ehtoopalvelu ja kiitosakatistos Pitäjäntuvalla 9.5.2017 klo 18.00. Tämän pienimuotoisen uukuniemeläisen Kevät-Miikkulan praasniekan lopuksi on kahvi- ja teetarjoilu.

Kaikki ovat sydämellisesti tervetulleita jatkamaan siitä mihin Kirkkokallion tuonilmaisiin siirtyneet, nykyiseen riemuitsevaan seurakuntaan kuuluvat lopettivat liki 400 vuotta sitten!

DSCN1280

Jaa juttu Facebookissa:

Pääsiäisen odotusta ja vaalitunnelmaa kirjastolla

Virpavitsoista ja vaaliuurnista, niistä on tämä sunnuntai tehty. Alkanut päivä 9.4. on monella tapaa poikkeuksellinen pyhäpäivä, kun palmusunnuntain eli perinteisen virpomispäivän lisäksi vietetään myös vaalipäivää. Jännitettävää riittää aina iltamyöhäiseen saakka, jolloin selviää, ketkä kaikki 27 henkilöä valitaan Parikkalan kunnanvaltuustoon. Mikäli et vielä ole omaa ehdokastasi päättänyt, kannattaa käydä kokeilemassa vaikkapa seuraavia vaalikoneita:

http://www.vaalikone.fi/kunta2017/

https://vaalikone.yle.fi/kuntavaalit2017

http://vaalikone.kaakonviestinta.fi/kuntavaalit2017

Uukuniemellä äänestämään pääsee kirjastolla klo. 9-20 välisenä aikana. Samalla voi tutustua Andreas Hännisen näyttelyyn ”Pyhän Perheen tsasounan tulo Uukuniemen Akkakalliolle”. Pääsiäiseen hyvin sopivan näyttely ehdottomasti upeimpia teoksia ovat ikonit, erityisesti Kristus Kaikkivaltias -ikoni, jonka pappismunkki Josef Kesälahtelainen on maalannut Pyhän Athosvuoren Andreas-skiitan kirkon lattialankunpätkään, sekä Joosefia kuvaava ikoni, johka idea on alun perin syntynyt vanhan postikortin pohjalta. Upea on myös Konevitsan igumenin lahjoittama suuri pääsiäismuna, johon on maalattu Konevitsalaisen Jumalanäidin ikoni. Ikoneiden lisäksi esillä on materiaalia tsasounan rakentamishankkeesta. Torstaina 20.4. Andreas on kirjastolla kertomassa tarkemmin ikoneista ja tsasounasta kirjaston aukioloaikana. Tarjolla on myös kahvia.

Uukuniemeltä näyttely etenee Kiteelle, Saarelle, Kesälahdelle, Parikkalaan ja Simpeleelle.

Andreas
Andreas Hännisen näyttelyä voi ihastella Uukuniemen kirjastolla.
Muna
Konevitsan Igumenin lahjoittama suuri pääsiäismuna.
Ikoni2
Vasemmalla piirros ”Älä itke äitini”, oikealla lattialankun pätkään maalattu ikoni.
Ikoni1
Konevitsalaisen Jumalanäidin ikoni.
Ikoni4
Josef ja Jeesus-lapsi.

 

Parikkalan alueen kirjastojen näyttelyt ja ajankohdat:

Parikkalan pääkirjasto

Avojaloin – kymmenen elämää Karjalan kannaksella – kiertonäyttely 3.-28.4.2017

Näyttely koostuu kahdestatoista roll up – telineestä, ja tutustuttaa katsojansa kymmeneen henkilöön ja heidän tarinoihinsa. Henkilöt ovat eri-ikäisiä naisia ja miehiä, eri puolilta Kannasta, eri yhteiskuntaluokista, erilaisista miljöistä. Kiertonäyttelyn sisällöstä vastaavat Lappeenrannan museoiden Avojaloin -näyttelytyöryhmä ja näyttelyn käsikirjoittaja, kirjailija Anna Kortelainen. Näyttelyä täydentää kolmekielinen (suomi-englanti-venäjä) Aikamatka Kannakselle -verkkonäyttely, joka johdattaa syvemmälle näyttelystä tuttuihin teemoihin. Verkkonäyttely löytyy osoitteesta www.aikamatkakannakselle.fi. Kirjasto ja kulttuuritoimi.

Imatran seutu sodassa – sisämaasta rajaseuduksi -näyttely 3.-28.4.2017

Imatran seutu sodassa – sisämaasta rajaseuduksi on kokoelma SA-kuvia Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden ja Imatran alueelta. Näyttely on esillä Imatralla, Ruokolahdella, Rautjärvellä ja Parikkalassa juhlavuoden aikana, ja sen on koonnut Antti Suoninen.

Näyttelyihin voi tutustua kirjaston aukioloaikoina: ma-to klo 10-19 sekä pe klo 10-16.
Huom! To 13.4.2017 klo 10-16. Suljettu 14.4.2017 sekä 17.4.2017.

 

Tulossa olevat näyttelyt:

Linnunpöntöt, Hanna Kosonen toukokuu 2017

”SA-kuvia, Simpele kesällä 1941”, koonnut Reijo Sinkkonen kesäkuu 2017

Luontokuvia, Suomen kameraseurojen liitto heinäkuu 2017

Pyhän Perheen tsasounan tulo Uukuniemen Akkakalliolle –näyttely, Andreas Hänninen elokuu 2017

Ajoneuvot-kuvataidenäyttely vitriinissä, Arto Kargu syyskuu 2017

 

Saaren kirjasto

Saaren eskareiden tekemät puput ja munat vitriinissä

Askartelussa on käytetty kierrätysmateriaaleja.

Näyttelyyn voi tutustua kirjaston aukioloaikoina: ma ja ke klo 12-19 sekä ti ja pe klo 10-16. Huom! Pe 14.4.2017 sekä ma 17.4.2017 suljettu.

 

Tulossa olevat näyttelyt:

Avojaloin- kymmenen elämää Karjalan kannaksella – kiertonäyttely 2.-12.5.2017

Imatran seutu sodassa – sisämaasta rajaseuduksi -näyttely 15.-30.5.2017

Pyhän Perheen tsasounan tulo Uukuniemen Akkakalliolle –näyttely, Andreas Hänninen kesäkuu 2017

Muumimukit heinäkuu 2017, Saija Sairanen

Ajan elävä säie -näyttely viikot 31-32, Suomi-Venäjä -seura Parikkalan osasto

 

Uukuniemen kirjasto

Pyhän Perheen tsasounan tulo Uukuniemen Akkakalliolle –näyttely 6.-27.4.2017, Andreas Hänninen

Näyttelyyn voi tutustua kirjaston aukioloaikoina: ma klo 16-18 sekä to 11-18. Huom! To 13.4.2017 klo 10-16. Suljettu ma 17.4.2017.

 

Tulossa olevat näyttelyt:

Imatran seutu sodassa – sisämaasta rajaseuduksi -näyttely 4.-11.5.2017

Avojaloin- kymmenen elämää Karjalan kannaksella – kiertonäyttely 15.-29.5.2017

Mosaiikkityö-näyttely 1.6.-31.8.2017, Sirpa Loikkanen

 

K.L.

 

Jaa juttu Facebookissa:

Vasukkaiden juhlavuoden kesäsenssit lähestyvät

Tänä vuonna Uukuniemen vapaa-ajan asukkaat ry eli Vasukkaat juhlivat yhdistyksen 20 -vuotista taivalta. Juhlavuoden kunniaksi Vasukkaat järjestävät jo vuosien takaa tutuksi tulleet Kesäsenssit, mutta tällä kertaa tapahtumapaikkana toimii Kummunkorkea koulu. Senssejä vietetään 15.7.2017 klo. 10-16 ja myynti -ja esittelypaikkoja on sekä sisällä että piha-alueella. 3×3 metrin esittely- tai pöytäpaikan hinta on 50 euroa ja niitä voi tiedustella Mirja Ulmaselta (mirja.ulmanen@gmail.com) tai Markku Uimoselta (uimonenmarkku@gmail.com). -Muutamia varauksia on jo tullut. Paikalle on ilmoittautunut muun muassa lakumyyjä, joka on ollut mukana jokaisena aiempana senssivuotena, kertoo Markku Uimonen.

”Pääsylippuna” sensseillä toimii yllättäen muoviämpäri. – Jokainen lipun ostaja saa itselleen muoviämpärin. Siihen voi sitten kätevästi laittaa senssiostoksensa, naurahtaa Uimonen. Parkkialue tulee viereiselle pellolle ja liikennejärjestelyistä huolehtii Uukuniemen Vpk.

Juhlavuoden sensseillä nähdään myös itse Huutokauppakeisari Aki Palsanmäki. Huutokaupattavia tavaroita tulee olemaan n. 80 ja kevään kuluessa ilmoitetaan tarkemmat tiedot siitä, kuinka tavaroita otetaan vastaan. – Tavaroiden myyntihinnasta 80% menee myyjälle ja 20% tapahtuman järjestäjälle. Kaikki huutokaupattavat tavarat asetetaan nähtäville ennen tapahtuman alkua ja tarjoituksena on, että ainakin osa tavaroista tulisi esittelyyn ennakkoon myös Vasukkaiden nettisivuille, Uimonen sanoo.

aki_thumb
Juhlasenssien vetonaula. Huutokauppakeisari Aki Palsanmäki.

Senssitapahtuman jälkeen ohjelma jatkuu Juholassa, jossa lähiruokabuffetin lisäksi on mahdollista nauttia oopperalaulaja Jyrki Anttilan sekä hänen pianistivaimonsa Maija Anttilan esityksestä. Illalliskortit kyseiseen tilaisuuteen tulevat myyntiin erikseen. Tapahtumarikkaan päivän päättää Nuorisoseuran järjestämät Senssitanssit, jotka myös tanssahdellaan orkesterin tahdittamana Juholassa.

netti_torikan-koululle
Oopperalaulaja Jyrki Anttila sekä pianisti Maija Anttila.

SONY DSC

 

 

 

vasukkaat-300x150

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Huhtikuu alkaa Papinniemessä Biisonipilkillä

 

”Biisonipilkki” Uukuniemen Papinniemessä Lauantaina 1.4.2017

Klo. 10-14 (+ Siirtymät alussa ja lopussa 30 min)

Sarjat:
Nuoret alle 16v,

Naiset

Miehet

Miehet 65v

Osanottomaksu:

Nuoret 5€/ Muut 10€

Osallistujien kesken arvotaan Papinniemen mökkiviikonloppu! (Kaikenkalan kisa) Hyvät palkinnot!!

Paikalla myös toukanmyyjä. Akkukairan käyttö sallittu.
Tervetuloa Pyhäjärven ”vönkkyjä” vetämään!
Ravintola palvelee A-oikeuksin.
Tiedustelut: Niko Hälvä p.050 572 3670

 

pilkkiminen_banneri

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Talvisodan päättymisen muistotilaisuus sekä ”Marokon kauhu” -monologiesitys 13.3.2017

Poliisin reserviläiset ja paikalliset reserviläiset ovat järjestäneet Talvisodan päättymisen muistotilaisuuden Uukuniemellä vuodesta 1990 lähtien. Tänä vuonna Talvisodan päättymisestä on kulunut 77 vuotta. Muistotilaisuus järjestetään 13.3. Uukuniemen kirkossa klo. 15.00 alkaen. Tarkempi ohjelma aukeaa oheisesta linkistä:

Ohjelma

Tilaisuudessa nähdään myös klo 17.30 alkaen näyttelijä Pauli Porasen esittämä monologi MAROKON KAUHU, joka koskettaa läheisesti myös Uukuniemeläisiä, sillä Kauhun ja Uukuniemeläisten komppaniat taistelivat Kollaan verisillä taistelukentillä vierekkäin koko Talvisodan ajan. Kannattaa siis ttulla katsomaan ja kuulemaan historiallisesti Uukuniemeläisiäkin koskettavaa esitystä!

Pauli Poranen
Pauli Poranen

”MAROKON KAUHU” – monologiesitys Uukuniemen kirkossa                           

13.3.2017. klo 17.30 alkaen.

Sortavalasta kotoisin oleva kapteeni Aarne Edvard Juutilainen (1904–1976) suoritti varusmiespalveluksensa Viipurin Rykmentissä ja aloitti sen jälkeen välittömästi opinnot kadettikoulussa, josta hän sai potkut vuotta myöhemmin. Juutilainen lähti Ranskan muukalaislegioonaan, jossa palveli täydet viisi vuotta. Juutilainen palasi kotimaahan 1935.

Talvisotaa ennen toimeenpantujen ylimääräisten harjoitusten, eli YH:n yhteydessä myös silloinen res. luutnantti Juutilainen sai käskyn saapua harjoituksiin. Hänen käskettiin ilmoittautua Lahdenpohjan Huuhanmäen kasarmeilla jonne Evl. Teittinen, oli kokoamassa jalkaväkirykmenttiä (JR 34).

Juutilaisesta tehtiin rykmentin kuudennen komppanian päällikkö. Hänen komppaniansa pääosa oli Rautjärven – Ilmeen reserviläisiä. Naapurikomppania eli viides komppania oli muodostettu Uukuniemen reserviläisistä ja heitä johti Uukuniemen suojeluskunnan paikallispäällikkö res. luutnantti Viljam Toiviainen.

Varustamisen ja lyhyen koulutusvaiheen jälkeen rykmentti siirrettiin junakuljetuksin Roikonkoskelle ja sieltä se siirtyi jalkamarssilla Suojärven Suvilahteen, jonne se ryhmittyi puolustukseen. Juutilaisen komppania ryhmitettiin Hyrsylän mutkan kohdalle ja Uukuniemeläisten komppania etelään Artahuhdan suuntaan. Suojärven alueella rykmentti kävi kovia viivytystaisteluja. Viivytystaisteluvaiheen jälkeen rykmentti asettui Kollaalle, jossa se taisteli ja piti rintaman koko Talvisodan ajan.

Juutilaisesta muotoutui Kollaan rintaman esikuva, jonka vuoksi myös Kollaa silloin kesti. Marokossa muukalaislegioonassa viettämiensä vuosien takia häntä kutsuttiin MAROKON KAUHUKSI.

Sota oli kuitenkin jättänyt Juutilaiseen omat merkkinsä, hän alkoholisoitui ja jatkosodassa hän tehosti antamiaan käskyjä ampumalla pistoolilla alaisensa jalan juureen. Juutilainen osallistui vielä Lapin sotaan, mutta sen jälkeen hän siirtyi reserviin.

Kovasti voimiensa tunnossa olleet kommunistit ”söivät” hänet ulos lähes jokaiselta työmaalta. Hänellä ei tuntunut olevan enää kotia, ei isänmaata. Kaikki entiset ihanteet oli poljettu lokaan. Vappuna marssittiin punalippujen liehuessa ja sen musiikin tahdissa, jonka säestämänä venäläiset olivat hyökänneet suomalaisia vastaan Kollaan rintamalla.

 

Vapaa pääsy.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Konevitsa ry 25 v ja tuleva tsasounan juhla

Andreas Hännisen perustaman Konevitsa ry:n 25-vuotista taivalta vietettiin viikko sitten 4.1. juhlavasti Helsingissä. Juhlaan osallistui Venäjältä kolme piispaa, Aleksanteri Nevskin lavran johtaja ja Kronstadtin piispa Nasarij, Lotinanpellon ja Tihvinän piispa ja Syvärin luostarin igumeni Mstislav, piispa Ignatij Karjalasta ja Konevitsan igumeni Aleksander. Heidän lisäkseen mukana oli puolenkymmentä avustajaa sekä Konevitsan arkkitehti Nikita Veselov puolisoineen. Suomesta juhlaan osallistui Joensuun KS piispa Arseni ja joukko papistoa sekä yhdistyksen jäseniä.

Tulevan kesän juhlaan, tsasounan vihkimistilaisuuteen ja praasniekkaan Uukuniemelle on  paikallisten lisäksi tulossa arvovaltainen joukko. Arviolta juhlaan osallistuu noin sata henkeä. Joensuun KS piispa Arseni on lupautunut toimittamaan tsasounan siunauksen ja praasniekan, ja muita arvovieraita ja ohjelman esittäjiä varmistellaan paraikaa. Tasokkaaseen ohjelmaan on suunniteltu muun muassa luentoa, opetuspuhetta sekä musiikkia.

 

Konevitsa ry:n kotisivut: http://www.konevitsary.fi/

 

Kuvia Konevitsasta ja 25 v juhlasta

5.Konevitsan luostari
Konevitsan luostari
4.Luostari ilmasta
Luostari ilmasta kuvattuna.
3. Konevitsan luostarin jälleenrakentajat
Konevitsan luostarin jälleenrakentajat.
7 Konevitsa ryn perustajan puhe tulkkina Anastasia
Konevitsa ry:n perustajan puhe. Tulkkina Anastasia.
8 piispoilla lystiä
Piispoilla lystiä.
Uspenskin juhlaliturgia
Uspenskin juhlaliturgia.
Uspenskin juhlaliturgia'
Uspenskin juhlaliturgia.

2

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa: