Kategoriat
Arkistot

Aurinko paistaa jälleen Uukuniemen Palvelukeskukseen

Palvelukeskuksen eteen voi pysakoida niin rollaattorin kuin lastenvaunutkin.
Palvelukeskuksen eteen voi pysäköidä niin rollaattorin kuin lastenvaunutkin.

Entisestä Uukuniemen kunnasta ovat kuntaliitoksen jälkeen hävinneet palvelut lähes kokonaan. Viimeisimpänä menetyksenä oli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) maaliskuun lopussa sulkema vanhusten palvelukeskus. Kyläläiset olivat ihmeissään, sillä he eivät nähneet sulkemiselle mitään pätevää syytä.

Uukuniemellä on totuttu yrittämään. Halutaan osoittaa, että pieni kylä on voimissaan vaikka palvelut yksi kerrallaan viedään pois. Näin tekivät myös uukuniemeläinen Anne Tiitta ja kesälahtelainen Merja Aimasmäki. He perustivat Palvelukeskus Uukuniemi Oy yrityksen. Se toimii entisen Uukuniemen palvelukeskuksen tiloissa, jossa molemmat työskentelivät aikaisemmin hoitajina. Toimeliaat naiset pitivät sunnuntaina 1.6 avoimet ovet yleisölle, tarjosivat kakkukahvit ja esittelivät tiloja.

-Majoitustoiminnalla aloitetaan, mutta luvat ovat vetämässä ympärivuorokautiseen hoivapalveluun, kertoo Aimasmäki.

 

Ajatus oman yrityksen perustamiseen lähti, kun Eksote sulki palvelukeskuksen ja hoitajat siirrettiin vanhusten mukana uuteen laitosmaisempaan paikkaan. Työnteosta vanhustenhoitajana hävisi aito välittämisen tunne.

-Olimme pitkään olleet töissä ja muutoksen myötä näimme mitä hoivatyö nykypäivänä on. Kodinomaisuus ja kuntouttava hoitaminen on vähentynyt, valitteli Aimasmäki.

-Yhden ihmisen luona saattaa käydä monta hoitajaa nopeasti. Kenelläkään ei tunnu olevan aikaa, jatkaa Tiitta.

Iloiset yrittäjänaiset: Merja Aimasmäki ja Anne Tiitta
Iloiset yrittäjänaiset: Merja Aimasmäki ja Anne Tiitta

Naiset purkivat tuntemuksiaan toisilleen ja alkoivat miettiä voisiko asialle tehdä jotain. Syntyi ajatus avata kaikkien hyvänä pitämä ja tuttu palvelukeskus uudestaan. Naiset tarttuivat tuumasta toimeen.

-Sit myö hurjat vaan heittäyvyttiin, kiteyttää Aimasmäki.

Aivan helppoa ei oman yrityksen perustaminen ollut, koska kummallakaan ei ole aikaisempaa yritystaustaa.

-Monta estettä ja ohjetta on tielle osunut, kertoo Tiitta.

-Haasteiden vastaan tullessa on apu löytynyt läheltä, jatkaa Aimasmäki ja kiittelee, että eri alojen ammattilaisista koostuva lähipiiri ja ystävät ovat auttaneet tarvittaessa.

Myös kunnan elinkeinojohtaja Aune Ritola on neuvonut ja kannustanut.

Vaikka yritys on vasta alkuvaiheessa, näyttää tulevaisuus jo valoisalta. Tiitta kertoo, että kyselyitä on tullut jatkuvasti ympärivuorokautiseen hoitoon. Avajaispäivän runsaasta vierailijoiden määrästä päätellen, niitä tulee jatkossa vieläkin enemmän.

Eksoten toiminta ihmetyttää

Yksi kiinnostuneista oli director musices Pentti Tynkkynen, joka musisoi tilaisuudessa. Hän ihmetteli, miten Eksote on voinut jättää palvelukeskuksen tyhjilleen.
– Huoneet ovat erittäin hyvät ja avarat, oleskelutilatkin mainiot. Tuossahan voisi vaikka tanssahdella, kertoo Tynkkynen ja osoittaa oleskeluhuoneen lattiaa.
-Ei missään ole näin hienoa vanhustentaloa, minäkin kun tästä vanhenen niin tulen tänne asumaan, hän sanoo hymynkare huulillaan.

Positiivista palautetta

Reippaat ja iloiset naisyrittäjät ovat saaneet paljon kannustusta ja positiivista palautetta. Oman pienen kylän kohtalo huolestuttaa kyläläisiä ja aina kun joku uskaltaa asialle tehdä jotain, saa se suurta tukea.

-Ihmiset toivovat sydämestään ja aidosti että kaikki sujuisi hyvin, kertoo Aimasmäki.
Tiitta jatkaa, että välittäminen on aitoa, eikä missään nimessä kateutta.

Kauan yrittäjänaiset eivät ennätä herkistymään, sillä jo seuraavana päivänä pitää palata arkeen.

-Yrittäjäkollega kertoi että hän toi kukkien sijasta lahjaksi rentoutuslahjakortin, sillä sitä tulemme kuulemma tarvitsemaan, naurahtaa Tiitta.

Kesän ajan palvelukeskus toimii aamiaismajoituspalveluna. Vuokrattavat huoneet ovat 1-2 hengen huoneita ja niitä on 23. Lisäksi tilauksesta pystyy vuokraamaan tiloja mm. kokous- ja juhlakäyttöön. Yhteyttä voi ottaa puhelimitse numeroista 0400 726 594 (Anne) ja 0400 726 684 (Merja).

http://www.palvelukeskusuukuniemi.fi/

-TT

Palvelukeskus_huonePalvelukeskus_oleskelutilaPalvelukeskus_terassi

Jaa juttu Facebookissa:

Kirjavalan kyläkaupan tarmokas emäntä

Kirjavalassa sijaitsevan kyläkauppa Röksän perustamisesta tulee parin vuoden kuluttua kuluneeksi 80 vuotta. Vireän kyläkaupan omistavat kauppiaat Jouko Röksä ja hänen vaimonsa Sirpa Röksä. Sirpan isä oli kotoisin Uukuniemen Matrin- kylästä ja äiti taas Härkälästä. Muuten hiljentyneessä entisessä Saaren kunnassa palvelee Röksä yhä asiakkaitaan Kirjavalassa. Kuutostien läheisyys tuo asiakkaiksi myös ohikulkijoita ja asiakkaita käy myös Uukuniemeltä ja Parikkalasta.

Joukon vanhemmat pitivät kauppaa vuoteen 2001 saakka, kunnes euron vaihdoksen myötä he päättivät luovuttaa ohjat uudelle sukupolvelle. Pienessä K -ketjun kaupassa on Sirpan ja Joukon lisäksi yksi vakituinen työntekijä ja kesällä kauppiaat ottavat usein työharjoittelijoita. Kaupan perustivat Joukon isovanhemmat sen nykyiselle paikalle vuonna 1935 ja alkuperäinen hirsirakennus valmistui vuonna 1863. Kauppaa samassa rakennuksessa on pidetty 1800-luvulta lähtien. Tiloja remontoitiin viimeksi vuonna 2004, jolloin liike sai nykyaikaisemman ilmeen. Röksän kaupan erikoisuutena on lihatiski, jossa myydään viikoittain lähellä kasvatettua sikaa, lähilammasta satunnaisesti ja välillä on myynnissä ollut Uukuniemen biisoniakin.

Uukuniemen postipalvelut olivat siirtymässä 2012 keväällä Parikkalan keskustaan, jolloin Röksän kauppa päätti ottaa Parikkalan pohjoispään postipalvelut hoidettavakseen, jotta ne olisivat vähän lähempänä asiakkaita. Uukuniemeläisiä on postin johdosta vieraillut liikkeessä aikaisempaa tiheämmin. Saaren alueen asiakkaat ovat tietysti ahkerimpia kävijöitä ja he ovat Sirpa Röksälle kaikkein tutuimpia kasvoja. Jotkut perheet ovat olleet vakioasiakkaina jopa useamman sukupolven voimin.

– Ihmisten kanssa tulee juteltua paljon ja kuunneltua monenlaisia tarinoita. Vakioasiakkaiden kanssa vaihdetaan aina kuulumisia ja pysytään ajan tasalla elämän sattumuksista, kertoo Sirpa.

Sirpan sukujuuret juontavat isän puolelta Uukuniemen Hämäläisistä ja äidin puolelta Uukuniemen Lemisistä. Kotiseutu on hänelle lähellä sydäntä. Isänsä entisillä kotimailla Uukuniemen Matrissa Sirpa pääsi vierailemaan ensi kerran kesällä 2011. Vanhemmat lähtivät aikanaan evakkoon Uukuniemeltä ja asettuivat asumaan Kesälahdelle, missä Sirpa on itse syntynyt. Kesälahdelta Sirpa lähti opiskelemaan Joensuuhun ja tuolloin hän harrasti myös intohimoisesti juoksua. 80-luvulla edustaen Joensuun Katajaa hän saavutti naisten hallin SM- pronssia 200 m:llä sekä hopeaa A-tyttöjen 4×100 m:llä. Vuonna 1982 Sirpa pääsi kilpailemaan Suomi-Ruotsi maaottelussa yhtenä viestijuoksijana naisten 4 x 100 m:llä. Urheilu-ura päättyi vuonna 1993, mutta Sirpa kokee että harrastus on antanut hänelle hyvän yleiskunnon lisäksi sitkeyttä myös yrittäjän ammattiin. Vuonna 1995 hän tapasi Jouko Röksän Kesälahdella ja vuonna 1996 he menivät naimisiin, jonka seurauksena Röksän kaupan taival jatkuu nyt kolmannessa sukupolvessa.

SMM

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemen metalli porskuttaa

Uukuniemen metalli Oy on ainoa Uukuniemellä toimiva tehdas, jonka on perustanut vuonna 1983 Kummusta kotoisin oleva Matti Suutarinen. Aluksi Suutarinen harjoitti tointa omilla pihoillaan kunnes vuonna 2000 ostettiin Niukkalassa sijaitseva työpaja ja toiminta alkoi laajeta. Uukuniemen Metalli tekee pääasiassa teollisuuden alihankintaa ja traktorien etukuormaintyövälineitä. Yritys valmistaa tuotteitaan pintakäsittelystä loppukokoonpanoon asti.

Tällä hetkellä tehtaalla on kolme työntekijää, joista yksi on Suutarisen poika. Parhaimpina aikoina Uukuniemen metallilla on työskennellyt yhdeksän hitsaajaa, mutta 2000-luvun lamalla on ollut vaikutuksensa myös tähän pienyritykseen. Metallialan työpaikat ovat Suutarisen mukaan siirtymässä yhä enenevässä määrin Etelä- Euroopan maihin, mikä heijastuu Suomeen ankaralla kädellä.

– Kun aloitin hommat 80-luvulla oli metallialalla paljon töitä. Suomesta puhuttiin tuolloin Euroopan Japanina, kertoo Suutarinen.

Niukkalan tehtaalla toimivat ennen Suutarisen yritystä toinen metallialan ja puutalouden yritys. Sitten Uukuniemen metallin perustamisen on rakennukseen uusittu lämmitysjärjestelmä sekä rakennettu varastohalli. Suutarinen sekä hänen poikansa suunnittelevat tuotteita myös itse, jota varten on hiljattain hankittu 3D- mallinnusohjelma. Ennen piirtämällä tapahtunut suunnittelu tehdään siis tietokoneohjelman avulla. Nykyajan menossa täytyy pysyä mukana, jotta yritys säilyisi kilpailukykyisenä.

Huolimatta Suomen huonosta taloudellisesta tilanteesta Suutarinen uskoo alan tulevaisuuteen. Uukuniemen metalli onkin pienuudestaan huolimatta sinnikäs yrittäjyyden perikuva.

SMM

Jaa juttu Facebookissa:

Karvaturreja jo 10 vuoden ajan

Olli Hälvällä ei ollut sen kummempia odotuksia hankkiessaan ensimmäiset biisoninsa kymmenisen vuotta sitten, mutta viimeistään tänä vuonna biisonin lihasta on tullut Uukuniemen hittituote. Niukkalassa sijaitsevalla Hovilan tilalla asustavat Hälvät aloittivat lihan myynnin vuonna 2006 ja nyt biisonia välitetään paikallisiin ravintoloihin, Niukkalan Saleen sekä Iloisen Pässin Maalaispuotiin Parikkalassa, jota pitää pystyssä Ollin veli Niko Hälvä. Kolme vuotta sitten Hovilan tilalla aloitettiin myös virallinen suoramyynti. Biisonin lisäksi tilalta saa myös ostaa pitkäturkkisen ylämaankarjan lihaa.

– Neljäsosa myynnistä tapahtuu tilalta käsin, mutta syrjäisen sijainnin takia Iloisen Pässin Maalaispuoti kuutostien varressa on ollut meille hyvä myyntipaikka, kertoo Olli.

Toisin kuin ehkä odottaisi, biisonitilan ylläpito ei vaadi kovin suurta työpanosta. Sama pätee ylämaankarjaan, joista osa laiduntaa kirkonkylällä sijaitsevalla vuokrapellolla. Yhteensä biisoneilla ja ylämaankarjalla on käytössään 70 hehtaarin verran laidunmaata. Talvella eläimille viedään kahdesti viikossa kuivaheinää, mutta muuta hoitoa ne eivät varsinaisesti kaipaakaan. Biisoni pärjää talvella mainiosti ulkona ja Skotlannin nummilta kotoisin olevalla ylämaankarjalla on paksu turkki ja kyky tulla toimeen hyvin karuissakin olosuhteissa. Hälvät ovat pikkuhiljaa laajentaneet eläinten laidunalueita ostamalla tai vuokraamalla lisää peltoja ja nytkin on tiedossa 30 hehtaaria lisää biisoneille sopivaa maata. Hovilan tilan ympäristö on kumpuilevaa peltoaluetta, joka ei ole Olli Hälvän mukaan parhainta mahdollista maanviljelykseen sopivaa maata mutta biisoneille ja ylämaankarjalle se sopii mainiosti.

Hälvät ovat viljelleet peltojaan jo alun pitäen luomuna ja vuonna 2007 myös eläimet saivat luomu -sertifikaatin. Lisäksi osa laidunmaista noudattaa luonnon monimuotoisuus sopimusta, jonka tarkoitus on säilyttää esimerkiksi maatalousympäristössä elävien lajien elinympäristö ja edistää ekosysteemin monipuolisuutta. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen johtaa ympäristön köyhtymiseen ja lopulta eri kasvi- ja eläinlajien katoamiseen, joten sopimukseen sitoutumista tuetaan myös maaseutuviraston puolelta.

Hovilan tilan lihamyynti on auki sopimuksen mukaan. Paikalla toimii myös Hovilan talli, jossa on tällä hetkellä kahden hoitohevosen lisäksi kaksi Hälvien omaa hevosta sekä noin kuusiviikkoinen varsa. Biisonit käyskentelevät usein pelloilla niin että ne näkyvät tielle saakka, mutta eläimiä voi myös tulla katsomaan tilalle isäntäväen saattelemana.

SMM

Jaa juttu Facebookissa:

Pertti Siitonen Oy:n soranottoa ja seulontaa

Noin 45 vuotta sitten uukuniemeläinen nuorimies Pertti Siitonen perusti kuljetus- ja maansiirtoyrityksen, jonka toimenkuvaan kuului alussa autoilu Vanajan kuorma-autoilla sekä teiden auraaminen. Soran kuormaamiseen ryhdyttiin vuonna 1965, jonka jälkeen toiminta kehittyi edelleen ja sen tuottamat palvelut laajenivat toimipaikan vakiinnuttua Tarnalan -kylään Saarelle. Tänä päivänä Pertti Siitonen Oy jatkaa toimintaansa perustajan lasten Arto ja Matti Siitosen voimin, jotka ovat itse olleet alusta pitäen mukana isänsä hommissa. Kokemusta heille onkin kertynyt jo liki 30 vuotta.

Yrityksen toimenkuvaan on kuulunut jo pitkään soran ja maa-aineksen seulonta. Tänä kesänä Siitoset hankkivat ensimmäisen kaksijaeseulan, joka erottelee käsitellyn aineksen kahteen erilaiseen raekokoon. Kone painaa 30 tonnia ja tällä hetkellä se tekee työtä Savonlinnan Louhen kalkkitehtaalla, jossa seulotaan maanparannuskalkkia maanviljelijöiden käyttöön. Siitosten yritys on tehnyt Nordkalkin tehtaan kanssa yhteistyötä 35 vuotta, eli yrityksen kalusto ja työvoima ovat vuokralla tehtaan käytössä. Työmaalla on lisäksi mukana kaivinkoneita ja kuormaajia, jotka kuuluvat myös Siitosille.

Kuljetus- ja maansiirtopalvelujen toiminta liitetään helposti soranottoon. Ennen sorakuoppia tehtiin huolettomasti joka tienvarteen, mutta nykyisin Suomen Ympäristökeskus ja ELY -keskus selvittävät tarkkaan soranottoalueiden perustamisen ympäristöriskejä sekä arvioivat vanhojen alueiden jälkihoitotilannetta. Luvat soranottoalueiden perustamiseen täytyy siis saada erikseen näiltä tahoilta. Tällä hetkellä Siitoset tekevät soran ja maa-aineksen seulontaa anttosenmäellä, joka on Uukuniemen aktiivinen soranottopaikka.

SMM

Jaa juttu Facebookissa:

Lampaita Suurtuvan tilalla

Maaret Berg-Tynkkynen sekä miehensä Jarno Tynkkynen ovat Niukkalassa sijaitsevan Suurtuvan tilallisia ja heidän lammasfarminsa yksi Uukuniemen muutamista lähiruokaa tuottavista maatiloista. Aluksi Maaretin vanhemmat ottivat muutaman uuhen ja pässin nautakarjan seuraksi. Kun nuori pariskunta sitten otti tilan vastuulleen vuonna 2009, alettiin lampaita hankkimaan yhä vain lisää. Tänä päivänä lampaita on kaiken kaikkiaan 320 kappaletta ja niiden pitäminen alkaa olla Suurtuvan pääasiallinen toimi.

Tähän mennessä lampaanlihan myyntiä on harjoitettu pienesti, ja viesti on kulkenut lähinnä puskaradion kautta. Nyt kaikelle yleisölle on tarjolla sekä lihaa, taljoja että raakavillaa, josta on myös pienenä kokeiluna valmistettu lankaa Mikkelin Pirtin Kehräämössä. Kehräämisen lisäksi lampaanvillaa voi esimerkiksi huovuttaa ja värjätä.

– Taljoja ollaan myyty vähän kokoajan ja kaikki villa on viety käsistä sitä mukaan kun sitä on ihmisille tarjottu, kertoo Maaret.

Lammas ei ole tyypillinen suomalaisen ruokapöydän herkku, mutta viime vuosina sen kysyntä on ollut kasvussa. Valtakunnallinen tavoite olisi täyttää 50 prosenttia suomalaisten lampaanlihan kulutuksesta, mutta tällä hetkellä pystytään tuottamaan vain n. 20 prosenttia kokonaiskysynnästä.

Suurtuvalta lihaa voi ostaa lampaan puolikkaina, johon kuuluu muun muassa kyljyksiä, jauhelihaa ja viulua. Tänä kesänä mukana on lisäksi ”grillileikkaus” ja tulevaisuudessa eri ruhonosia pystyy ostamaan myös erikseen. Uuhet karitsoivat kolmesti vuodessa, jolloin tämän kevään karitsoja voidaan pistää lihoiksi jo syksyllä tai lähempänä uutta vuotta.

– Lihaa ei olla viety sen kauemmaksi kuin Särkisalmelle asti, joten lähiruoasta tosiaan on kyse, Maaret lisää.

Autotien vieressä sijaitseva lammasfarmi on ohikulkijoiden nähtävillä ja Tynkkyset kertovat mielellään eläimistään kaikille kiinnostuneille. Lampaita ei kuitenkaan mielellään saisi mennä aitaukseen silittelemään omine lupineen. Lähemmin farmin elämään ja sen pörröisiin asukkeihin voi siis tutustua tilallisten opastamana.

SMM

Jaa juttu Facebookissa:

Rakennustarvikkeita maatilalta

Kun Sale viime vuonna lopetti rakennustarvikkeiden myynnin, päätti Mika Berg ryhtyä tuumasta toimeen ja perustaa oman myymälän, joka erikoistuisi näihin tuotteisiin. Erilaisille rakennustarvikkeille on kysyntää erityisesti kesäaikaan mökkiläisten osalta ja liiketoiminnan jatkaminen tuntui kannattavalta ajatukselta. Atk- ja tietoliikennetarvikkeiden myyntiin keskittyneen Lantec Oy:n yhteydessä toimiva rakennustarvikemyymälä sijaitsee Bergin maatilalla, jossa saneerattiin viime kesän aikana vanha navetta tätä käyttöä varten. Tuotteiden myynti aloitettiin jo tuolloin, mutta nyt kun uudet tilat ovat käytössä on valikoima myös kattavampi.

Myymälän varastossa on tietty valikoima ostetuimpia perustarvikkeita, kuten eristevillaa, laastia, harkkoja ja nauloja. Tarjolla on myös paikallisen puuseppä Raimo Leppisen töitä. Asiakkaat voivat tilata muita tarvitsemiaan tuotteita erikseen. Isommat erät rahdataan suoraan rakennuspaikalle ja muuten kuljetuksiin on mahdollisuus saada apua paikalliselta maaseutupalvelulta. Maatilan yhteyteen perustettu myymälä on Mika Bergille kätevä ratkaisu, koska sieltä löytyvät tarvittavat tilat sekä tarvikkeiden sisä- että ulkosäilytystä varten ja omilla traktoreilla pystyy taas siirtelemään isoja kuormia.

Rakennustarvikemyynti on avoinna vuoden ympäri, mutta tiettyjä aukioloaikoja ei ole asetettu. Asiakkaat voivat soittaa suoraan Mika Bergille kun tahtovat tulla ostoksille, tai käydä vilkaisemassa jos isäntä sattuisi olemaan paikalla. Isompien projektien yhteydessä kannattaa ottaa yhteyttä jo hyvissä ajoin etukäteen, jotta tarvikkeet ehditään tilaamaan rakennustoimien aikataulun mukaisesti.

SMM

Jaa juttu Facebookissa:

Kylän kahvintuoksuinen sydän

Ympäri vuotta avoinna oleva Hoviselän kahvila, tai tuttavallisemmin ”Annen kahvila”, on toiminut paikallaan jo 1980-luvun loppupuolelta lähtien. Kahvilan nykyinen pyörittäjä Anne Eerikäinen
on tarjoillut asiakkailleen maittavaa kotiruokaa, kahvia, olutta ja virvokkeita vuodesta 2002 ja on järjestyksessä kolmas yrittäjä joka on pitänyt paikkaa pystyssä.

Kahvilan pitäminen on ihmisläheistä työtä ja kesällä Uukuniemen asukasluvun kasvaessa kesälomalaisten myötä myös sen asiakaskunta laajenee. Mukavat ihmiset ja heidän kanssa rupattelu ovatkin Annelle työn parasta antia. Pienen paikkakunnan yrittäjä tuntee kahvilansa vakiasiakkaat hyvin ja he myös hänet. Mitä haluaisit sitten muuttaa kahvilassa, jos siihen ei olisi mitään esteitä?

– Jos tuotteiden menekistä ei tarvitsisi välittää, tahtoisin lisätä valikoimaan esimerkiksi erikoiskahveja ja leivonnaisia, tuumii Anne.

Lounas tarjotaan kahvilassa arkisin klo.11-15. Tänään (7.6.) tarjolla näyttää olevan jauhelihakeittoa ja jälkiruokana vispipuuroa. Kahvilan edustalla on myös kukkamyynti, josta voi poimia viemiset vaikkapa kotipuutarhaan tai hautausmaalle.

Hoviselän kahvilaan haetaan parhaillaan kesätyöntekijää!
Yhteydenotot voi tehdä suoraan Anne Eerikäiselle puh: (0400)686306.

SMM

Jaa juttu Facebookissa: