Pääsiäisen lämmin sää on jouduttanut lintujen kevätmuuttoa. Rannikoilla meno on ollut vilkkaampaa kuin sisämaassa. Viikon aikana on havaittu etenkin telkän, laulujoutsenen, kiurun, töyhtöhyypän sekä uuttu- ja sepelkyyhkyn muuttoa. Lounaisessa ilmavirtauksessa tulleita kurkia havaittiin Hangon lintuasemalla 30. maaliskuuta yli 250. Honkakylässä on tehty havaittu 4.4. rautiainen, kapustarinta. Uukuniemellä havaittiin 3.4. Lammintaus: merikotka, Timolahti: varpuspöllö ja punarinta.

Uukuniemen lintuhavaintoja voi päivittäin seurata Etelä-Karjalan EKLY:n sivulta:http://www.birdlife.fi/ekly/

Uusia kevätmuuttajia maassamme ovat olleet muun muassa metsä- ja tundrahanhi, merikihu, jouhisorsa, lapasorsa, sääksi, ruskosuohaukka, punajalkaviklo, valkoposkihanhi, kivitasku, rautiainen, tiltaltti, tylli, metsäviklo, luotokirvinen, meriharakka sekä kaulushaikara. Suurin osa uusista lajeista on havaittu ulkosaaristossa tai lounaisrannikolla. Monen ensimuuttajan kohtaloksi koituu kylmyys ja ravinnon puute, hyväkuntoiset usein palaavat takaisin etelään.

Lintulaudoilla on ollut vielä vilskettä lumisilla alueilla. Ahkeran laulamisen uuvuttamat talitiaiset tankkaavat pähkinöitä ahkerasti. Muutolta saapuneet peipot, vihervarpuset, mustarastaat ja kottaraiset ovat myös turvautuneet lintulautojen antimiin. Talviruokinnan voi lopettaa, kun lumet ovat sulaneet.

MA-N

Vanha sananlasku ennustaa muuttolintujen saapumisesta, kuinka lähellä kesää jo ollaan. Sananlaskun lupauksia kesän saapumisen nopeudesta ei ehkä kannata sokeasti uskoa, mutta selvää on, että muuttolintujen saapuminen Suomeen on selvä kevään merkki.

Lämmin sää on jouduttanut lintujen kevätmuuttoa. Rannikoilla meno on ollut vilkkaampaa kuin sisämaassa, missä muuttajien yksilömäärät ovat olleet vielä pieniä. Kiuruja on maamme lounaisrannikolla useiden kymmenien lintujen parvina odottamassa peltojen sulamista ja töyhtöhyyppiäkin on havaittu jo pitkin lounaisrannikkoa. Lämpimät säät saivat myös liikkeelle ensimmäiset hiirihaukat.

Uusia kevätmuuttajia ovat olleet muun muassa merihanhi, haapana, ristisorsa, lehtokurppa, kapustarinta, sinisuohaukka, kulorastas, selkälokki, lapin- ja pajusirkku sekä harvinainen virtavästäräkki. Saaren kylällä(Parikkala) on havaittu uuttukyyhky,maakotka ja tuulihaukka.
Kevään edistymisen jatko on täysin kiinni säästä: lounaiset ilmavirtaukset tuovat lisää muuttolintuja, mutta pohjoisenpuoleiset tuulet pysäyttävät muuton. Takatalven yllättäessä osa muuttajista voi jopa joutua kääntämään nokan takaisin kohti etelää.

MA-N

Luonto-Liitto kutsuu jälleen kaikki luonnosta kiinnostuneet, myös uukuniemeläiset Kevätseurannan pariin.

Kevätseuranta on jo vuosikymmeniä innostanut ihmisiä tarkkailemaan lähiympäristönsä heräämistä kevääseen. Mukana on yli 40 tuttua kasvi- ja eläinlajia, joista ilmoitetaan sekä ensi- että runsaushavaintoja. Havainnot voi ilmoittaa perinteisellä paperilomakkeella, Luonnontieteellisen keskusmuseon nettilomakkeella tai tekstiviestillä. Seuranta tarjoaa mielenkiintoista tietoa Suomen kevään etenemisestä ja sen vuosittaisesta vaihtelusta.

Vaikka lunta ja pakkasta vielä riittää, saattaa kevät yllättää milloin tahansa. Tänä talvena olosuhteet kasvien talvehtimiselle ovat olleet erittäin hyvät, joten kevään kukinnasta voidaan odottaa runsasta. Monet muuttolinnut ovat uskollisia aikatauluilleen, joten kiuruja, töyhtöhyyppiä ja laulujoutsenia voidaan piakkoin nähdä ainakin pitkin eteläistä Suomea. Kevätseurantaan toivotaan havaintoja nimenomaan muuttavista linnuista – osa seurantalajeistahan on ryhtynyt toisinaan myös talvehtimaan Suomessa.

Tämän vuoden teemana on luonnon monimuotoisuus, YK:n luonnon monimuotoisuuden vuoden kunniaksi. Luontomme rikkautta ja vaihtelevuutta tulee arvostaa, ja tiedostaa sen haavoittuvaisuus ihmisten toiminnan vaikutuksille. Luonto-Liiton Kevätseurantavastaava Titta Lassila kannustaa aloittamaan luonnon kunnioittamisen ja tarkkailun omasta lähiympäristöstä.

Myös Kevätseurannan yhteistyökumppanin, Suomen luonnonsuojeluliiton Hannele Ahonen, luonnon monimuotoisuuden vuoden koordinaattori, painottaa lähiluonnon merkitystä.

– Puroluonto taas ylläpitää maan ja veden rajapinnan monimuotoista ekosysteemiä, jossa viihtyvät useat hyönteiset, linnut ja pikkunisäkkäät.

Luonnon monimuotoisuutta on vaikea ilmentää tietyillä lajeilla, joten tänä vuonna seurantaan voi ilmoittaa havaintoja myös vapaavalintaisista lajeista. Tämä tarkoittaa siis kaikkia omasta mielestä erikoisia tai harvinaisia lajihavaintoja. Lajien ensihavaintojen päivämääriä voi kirjata ja ilmoittaa milloin vain. Lajien runsautta arvioidaan kaikkialla Suomessa kahden viikon välein seitsemänä kevätseurantaviikonloppuna. Ensimmäinen seurantaviikonloppu on 13.–14.3. ja viimeinen 5.–6.6.

Lapsille on oma seuranta, Kevättuuli. Kevätseurantaan liittyviä kuvia voi lähettää Suomen luonnonsuojeluliiton Ikkuna Suomen Luontoon -sivustolle. YLE 1:n Aamu-tv:n lähetyksissä kerrotaan kevään edistymisestä ilmoitettujen havaintojen perusteella joka toisena torstaina klo 7.45.

Lisätiedot:

www.kevatseuranta.fi (mm. ohjeet havaintojen lähettämiseen)

MA-N

Kevät tekee vauhdilla tuloaan, päivä pitenee tällä hetkellä Uukuniemellä noin kuudella minuutilla joka päivä. Viikon päästä päivä on jo reilut neljäkymmentäminuuttia nykyistä pitempi.

Päivän pituus on tänään noin 10,5 tuntia. Reilun parin viikon päästä 20.3. vietetään kevätpäivänseisausta, tällöin yö ja päivä ovat yhtä pitkiä.

Oheinen kuva kertoo päivänpituuden Uukuniemellä eri vuodenaikoina. Huomaa kesäaikaan siirtyminen maaliskuun lopulla ja talviaikaan siirtyminen lokakuun lopulla.

Aurinko nousee idästä
Japanista, nousevan auringon maasta lähtiessään aurinko tavoittaa Suomesta ensimmäisenä itärajan. Uukuniemellä aurinko nousee tänään kello 6.55, mutta suunnilleen samalla korkeudella Suomen länsirannikolla Porissa vasta 7.28. Sisämaan paikoista samoilta korkeuksilta mainittakoon Mikkeli (7.06) ja Tampere (7.20). Päivän pituus on kuitenkin sama, lännessä aurinko laskee vastaavasti myöhemmin: Uukuniemellä 17.28, Mikkelissä 17.39, Tampereella 17.53 ja Porissa 18.01.

Auringon nousu- ja laskuajat on lisätty myös Pyhäjärven webkameran yhteyteen: www.uukuniemi.info/webcam Ajat lasketaan Uukuniemen koordinaattien perusteella.

LH

Nettiin on avattu palvelu, jossa kansalaiset voivat seurata Suomen luonnon tilan kehitystä. Luonnon tilan muutoksia ja muutoksien taustalla olevia tekijöitä esitellään tällä hetkellä noin 100 muuttujan avulla.

Netistä voi seurata muun muassa lintujen ja perhoskantojen kehitystä, sisävesien humuspitoisuutta, soiden kunnostusojituksia, kesämökkien lukumäärää tai sisävesien humuspitoisuutta.

Muuttujat kertovat, että Suomi ei ole osaltaan saavuttanut Euroopan unionin tavoitetta pysäyttää luonnon monimuotoisuuden hupeneminen vuoteen 2010 mennessä. Mahdollisuudet tavoitteen saavuttamiseksi esimerkiksi vuoteen 2020 tai 2050 mennessä ovat kuitenkin paremmat, mikäli ilmastonmuutos ei vaikeuta tilannetta ratkaisevasti.

Vaikka Suomen luonnon monimuotoisuus köyhtyy yhä, on kehityksen vauhti hidastunut viime vuosikymmenen aikana. Osa lajeista on jopa hyötynyt muutoksista. Esimerkiksi nuorissa metsissä esiintyvien lajien, kuten metsäkauriiden ja hirvien, kannat ovat vahvistuneet. Myös moni rakennettujen ympäristöjen laji voi hyvin. Tällaisia ovat muun muassa talviruokinnasta hyötyvä sinitiainen sekä kulttuurimaisemissa esiintyvät sepelkyyhky ja uuttukyyhky.

Ihmisten toimet ovat vaikuttaneet siihen, että aiemmin häviämisen vaarassa olleet lajit ovat runsastuneet. Tällaisista lajeista hyviä esimerkkejä ovat valkoselkätikka ja merikotka.

Erityisen huonosti voivat monet aiemmin tavalliset soiden ja maatalousympäristöjen lajit. Maatalousympäristön yksipuolistumisesta kärsii pahiten esimerkiksi peltosirkku, jonka kanta on taantunut jyrkästi. Soiden päiväperhosista esimerkiksi suokirjosiipi on hävinnyt lähes tyystin eteläisestä Suomesta, jossa ojitukset ovat olleet laajimpia.

Tutkimusjohtaja Heikki Toivonen Suomen Ympäristökeskuksesta korostaa, että luonnon monimuotoisuuden muutokset ovat usein hitaita ja siksi tarvitaan pitkäjänteistä työtä.

www.luonnontila.fi -palvelun on rahoittanut ympäristöministeriö ja sen sisällöstä vastaavat yhteistyössä suomalaiset ympäristöalan tutkimuslaitokset, viranomaistahot, yliopistot sekä kansalaisjärjestöt.

MA-N

Viikonlopun Pihabongauksessa havaittiin viimevuotista vähemmän hippiäisiä, puukiipijöitä ja peippoja. Mustapääkerttuja ei havaittu lainkaan. Syynä on ankara pakkastalvi, joka on verottanut näiden lintulajien talvikantoja.

Varpuspöllöjä ja isolepinkäisiä havaittiin puolestaan selvästi runsaammin kuin vuosi sitten. Nämä lajit ovat tänä talvena hakeutuneet pihoille, koska paksu lumipeite ja Etelä-Suomen myyräkato ovat pakottaneet normaalisti myyriä syövät lajit siirtymään pikkulinturavintoon.
Harvinaisuuksia ei Pihabongauksessa tänä vuonna löytynyt.
BirdLife julkaisee lopulliset tulokset sekä alueellisia tuloksia helmikuun lopulla. Pihabongaus järjestettiin nyt viidettä kertaa.

BirdLife Suomi kiittää osallistujia. Seuraavan kerran pihabongataan vuoden kuluttua!

Lähde: Suomi Birdlife

MA-N

Myrskylän uukuniemeläiskylä Hevonojalta haastaa uukuniemeläiset ja Uukuniemen ystävät valtakunnalliseen Birdlife Suomen järjestämään Pihabongaustapahtumaan ensi la ja su 30.-31.1.

Hauskaa, helppoa, hyödyllistä ja siihen kuluu vain tunti!

Pihabongaus -tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla joko lauantaina 30. tai sunnuntaina 31. tammikuuta. Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa. Osallistumismaksua ei ole eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.

– Osallistuakseen ei tarvitse olla lintuharrastaja, eikä tämä ole kilpailu. Tarvitaan vain kiinnostusta ja intoa tarkkailla lintuja, sanoo BirdLifen tiedottaja Lauri Hänninen.
– Meille on tärkeää saada havaintoja myös niiltä, joiden pihalla on vain
vähän lintuja. Kokonaiskuva vääristyy, jos havaintoja ilmoittavat
ainoastaan ne, jotka näkevät valtavasti lintuja.

– Tänä talvena erityisen mielenkiinnon kohteena ovat viherpeipot, sillä lintujen loistauti on vähentänyt viherpeippokantaa. Nyt saamme koko maan kattavaa tarpeellista lisätietoa, sanoo BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.

Pihabongauksen tarkoituksena on innostaa ihmisiä tarkkailemaan lähiluontoa. Samalla välitetään tietoa lintujen suojelusta ja kerätään tietoa maamme talvisesta linnustosta. Tapahtuman suojelija on tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Pihabongaukseen osallistuminen on helppoa:

* Tunnista tunnin aikana havaitsemasi lintulajit.
* Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).
* Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät BirdLife Suomelle viimeistään 5.2.
* tapahtumaviikonloppuna julkaistavalla lomakkeella os.http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/pihabongaus-2010.shtml
o tai postikortilla osoitteella BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Postikortissa tulisi olla lintuhavaintojen lisäksi havainnoitsijan nimi, osoite ja havaintopaikan osoite, havainnointiajankohta ja havainnoitsijoiden määrä.

Kaikkien osallistujien kesken Birdlife arpoo Weilin+Göösin ja Lintuvarusteen lahjoittamia palkintoja.

BirdLife Suomi julkaisee verkkosivuillaan alustavan yhteenvedon Pihabongauksen tuloksista 1.2. ja lopulliset tulokset helmikuun lopussa.

Lähde: Birdlife Suomi
MA-N

Heini Tiaisen ottama kuva langalla tammikuun paukkupakkasissa hyppivästä sinitiaisesta julkaistiin tänään näyttävästi Päivän kuvana levikiltään valtakunnan kärkikolmikkoon kuuluvassa Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä. Aiemmin kuva oli julkaistu myös Iltasanomissa.
http://lukijat.iltasanomat.fi/elaimet/40923/4/

JL

Uukuniemeläiset kalastajat, Jari Korhonen ja Markku Melanen, saivat pilkillä kahdessa tunnissa 15.12. ahvenia 15 kg Pyhäjärven Ristiselältä. Miehet tuntevat hyvin järven ja ovat tottuneita jäällä liikkujia. He varoittelevatkin jäällä liikkujia liiasta uhkarohkeudesta.

“Ensijäillä edetessä tuuralla koputellaan koko ajan jäätä. Jääkaira jätetään kotiin, ohueen jäähän saa reiän tuuralla helposti. Lumisia paikkoja kannattaa kierrellä. Potkukelkka tai luistimet ovat vaarallisia, sillä niillä liikuttaessa hurautetaan helposti pitkälle mahdollisen ohuen jään alueelle. Naskalit ja kelluntapukine kuuluvat vakiovarustukseen.” kertoo Jari Korhonen

“Nyt jäätä on noin 10 cm, mutta virtapaikoissa ja salmivesillä voi olla huomattavasti vähemmänkin. Papinniemen selkä ja Kalattoman selkä jäätyivät samana yönä 13.-14.12. Jäätä tulee tällä pakkasella noin tuuma yössä, jopa enemmänkin.”

JL

Tuhansia muuttomatkalla olevia hanhia on pysähtynyt ruokailemaan lähiseudun peltoaukeille. Hanhet ovat pääasiassa rauhoitettuja valkoposkihanhia. Myös jonkin verran joutsenia ruokailee joukossa. Suuria parvia on parhaillaan mm. Kummunkylän Riihijärvenlietteellä. Lähiseudun ehkä suurimmat parvet ovat Tarnalan Jyrkilänlietteellä, jossa linnut ruokailevat aivan Jyrkiläntien varrella.

MB