Kategoriat
Arkistot

Etelä-Karjalan radio: Pyhäjärvellä on parhaat muikut

Etelä-Karjalan radio vieraili Uukuniemellä Pyhäjärvellä muikkukalastajien luona, teksti ja kuvat:

http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2010/06/pyhajarvella_on_parhaat_muikut_1782764.html

Reilun kuuden minuutin juttu on myös kuunneltavissa. Mene em. linkin sivulle ja valitse kuvien alapuolelta ennen uutistekstiä linkki “Kuuntele toimittaja Sirkka Haverisen matkasta rysille”

Maakuntaradion siltagalleriaan on päässyt myös Suitsansaaren ja Salmisaaren yhdistävä silta:
http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2010/06/etela-karjalan_kiinnostavin_silta_1765915.html

LH

Jaa juttu Facebookissa:

Mikä on mökkiläisen rakkain lintu?

Valtakunnallisessa mökkibongauksessa selvitetään kesämökkiläisen rakkain lintulaji ja samalla kerätään havaintoja viidestä kohdelajista.

Mökkibongaus järjestetään 26.6.–4.7. eli juhannusviikonloppuna ja sitä seuraavana viikkona.

Mökkibongaukseen voi osallistua kuka tahansa missä tahansa Suomessa. Osallistumismaksua ei ole eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.

Havaintoja kerätään viidestä lintulajista: kuikasta, laulujoutsenesta, kyhmyjoutsenesta, rantasipistä ja meriharakasta.
Birdlifen tekemä hauska video kertoo suomalaisten suosikkilinnuista. kannattaa katsoa sivulla http://www.mokkibongaus.fi/

Lomake tietojen ilmoittamiseen avataan Birdlifen sivulle http://www.mokkibongaus.fi/ lauantaina 26.6.

Jos et voi käyttää nettilomaketta, voit osallistua postikortilla: BirdLife Suomi / Mökkibongaus, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki.

Kaikkien osallistujien kesken arvotaan syksyllä lintuaiheisia palkintoja!

MA-N

Jaa juttu Facebookissa:

Kantarellin satokausi alkoi!

Metsien keltaisen herkun, kantarellin satokausi on alkamassa.
Kantarelli viihtyy lehtipuuvaltaisissa metsissä ja kasvaa usein ryhmittäin.

Kantarelli on myös aloittelijan helppo tuntea ja se on harvoin toukkainen.
Puhdistuksen jälkeen sienet ovat valmiita käytettäväksi.
Kantarellista valmistuu pannulla herkullinen kastike tai muhennos. Ne sopivat piiraiden täytteiksi, salaatteihin, kasvislisäkkeisiin ja niillä maustuu lihapullataikinakin.

Kantarellikastike

Puhdista sienet ja silppua ne pannulle. Kuumenna, kunnes sienistä irtoava neste on lähes haihtunut. Lisää pannulle voita ja silputtua sipulia. Kuullota ainekset ja lisää ripaus suolaa ja ruokakermaa tarpeellinen määrä .

Luomumartta ja Ekomartta

Jaa juttu Facebookissa:

Jouluksi tuoksuja ja teeaineksia

Joulun valmistelut voi aloittaa jo nyt keräämällä pussillinsen kuusenkerkkiä, pakastamalla ne ja ottamalla esiin jouluaattona.

Kuusen kerkkähän on kuusen uusi vuosikasvu, joka ei ole vielä kovettunut. Kerkkiä voi käyttää teeaineksena, hiusvetenä, yskän lieventäjänä… tai tuoksuna.

Kerkkiä voi säilöä kuivaamalla, pakastamalla, keittämällä siirappia tai alkoholiin säilömällä. Niistä voi myös puristaa mehun ja säilöä sen pakastamalla tai sokeroituna. Kerkistä voi tehdä terveyskylvyn keittämällä niitä puoli tuntia ja lisäämällä kylpyveden joukkoon keitinveden, josta on neulaset siivilöity pois.

Kerkkien keruuseen tarvitset toki maanomistajan luvan.

Vielä kerkiää muutaman päivän kerkkiä kerätä, sitten otollisin aika on ohi.

Kuusenkerkkäsiirappi

Ainekset:

* 1 l vettä
* 1 l kuusenkerkkiä
* sokeria maun mukaan (200-500 g)

Valmistaminen:

1. Liota kuusenkerkkiä vedessä yön yli.
2. Keitä liotusvedessä noin 3-4 tuntia ja siivilöi kerkät pois.
3. Lisää sokeri ja keitä kunnes väri muuttuu ruosteenruskeaksi ja seos “karamellisoituu”.

Säilötään pakastamalla.

Luomumartta- Malla ja Ekomartta- Maija

Jaa juttu Facebookissa:

Karhuperhe liikkeellä kirkonkylällä

Uukuniemi.infon toimituksen saaman tiedon mukaan Uukuniementien varrella on havaittu tiistaina iltapäivällä naaraskarhu kahden pennun kanssa. Karhut havaittiin raja-aseman tienhaaran lähettyvillä. Alueella liikkuvien onkin syytä muistaa, että naaraskarhu, jolla on pentuja, on arvaamaton ja voi puolustaa pentujaan jos kokee olon uhatuksi.

MB

Jaa juttu Facebookissa:

Hyviä muikkusaaliita Pyhäjärvestä!

Muikun rysäpyynti on taas käynnissä Pyhäjärvellä. Saaliit ovat olleet toukokuussa erittäin hyviä, jopa 600-1000 kg päivässä.

Veneilijöitä ja mökkiläisiä muistutetaan, että pyydykset ovat merkittyjä kalastuslain määräämällä tavalla ja moottorikäyttöisellä aluksella ei saa tulla 50 metriä lähemmäksi pyydystä, eikä niiden yli saa ajaa. Myös onkimista, pilkkimistä ja viehekalastusta ei saa ilman erityistä oikeutta harjoittaa viittäkymmentä metriä lähempänä rysiä.

Muikkurysät on merkitty selän puolella vähintään 1.5 metriä korkealla kaksoislipulla. Myös rysien sivulla voi olla lippuja. Aitaverkko lähtee yleensä rannasta ja rysän kokonaispituus on 150 – 250 metriä.

Jari Korhonen

Jaa juttu Facebookissa:

Voikukkareseptejä ja kuivatusvinkkejä

Voikukkaa näkee nyt yltäkyllin pihoilla, teillä, poluilla, pellon pientareilla ja niityillä. Mikä onkaan mukavampaa kuin kellistää keltaisena rehottavalle voikukkaniitylle ja katsella hetkisen taivaalla purjehtivia poutapilviä.

Kansanperinne kertoo, että voikukkaa voitiin käyttää lääkinnässä Kajaanin monitoimilääkäri Elias Lönnrotin mukaan seuraavasti: “Juurta varhain keväällä otettuna käytetään vesittävänä, veren puhdistavana ja vatsan pehmittävänä lääkkeenä perätaudeissa, vatsan turvotuksessa, sairasmielisyydessä ja muussa. Sitä varten niistä joko tuoreeltaan puserretaan mehua, taikka keitetään väkevää lientä kuivatuista.”

Hän piti kasvia erittäin soveliaana ravinnonlähteenä ja petun korvikkeena, koska siitä ”juurista, puhdistettuna, uunissa kuvetettuna ja jauhettuna saadaan, jyväjauhoilla seotettuna, hyvällistä leipää.”

Kansanhuoltoministeriön ohjeissa 1941 neuvottiin käsittelemään voikukkaa seuraavasti, jotta karvas maku häviäisi: “Salaatiksi ovat tavalliset valossa kasvaneet lehdet liian karvaita. Mutta jos kasvit keväällä peitetään esim. valoa läpäisemättömällä laatikolla, ovat nämä pimeässä kasvaneet vaaleat lehdet hienoa mureaa salaattia.” Näin kasvatettu voikukka ei kuitenkaan ole yhtä ravintorikasta.

Ullan mansikka-voikukkasalaatti

6 dl suikaloitua kesäkaalia
4 dl suikaloituja voikukanlehtiä
2 dl mansikoita puolikkaina tai ahomansikoita kokonaisina

Kastike:
1 dl kermaviiliä
1 dl raejuustoa
½ dl kirvelisilppua

Voikukan lehdet leikataan suikaleiksi keskiruodin ympäriltä. Kaali- ja voikukkasuikaleet asetellaan kulhoon ja mansikat kaadetaan keskelle keoksi. Kastike sekoitetaan ja valutetaan vihreiden lehtien pinnalle.
Ulla Lehtonen, Onnellinen kasvissyöjä – Hyvän olon keittokirja.

Voikukkasima

25 annosta
25 dl voikukkia
50 dl vettä
1 dl siirappia (vaalea)
4 1/2 dl sokeria
1 1/2 kpl sitruunaa
5 g hiivaa

Pulloihin
1/2 tl sokeria
1 rkl rusinoita
Ravintoarvot rekisteröityneille

Tämän ja muutaman muun näppärän toiminnon saat helposti käyttöösi lyhyellä ja erittäin ripeällä rekisteröitymisellä

Kerää voikukan kukat puhtaalta kasvupaikalta aurinkoisella säällä. Revi kukista keltaiset terälehdet ja huuhtele ne siivilässä. Kiehauta isossa kattilassa vesi ja terälehdet, anna keitoksen porista hiljalleen noin 15 minuuttia.

Lisää siirappi, sokeri ja pesty, kuorittu ja viipaloitu sitruuna. Anna seoksen jäähtyä kädenlämpöiseksi ja liuota joukkoon hiiva (1/4 tl). Anna juoman käydä runsas vuorokausi.

Siivilöi ja pullota juoma. Pane pestyjen pullojen pohjalle ripaus sokeria ja muutama rusina. Nosta pullot kylmään. Sima on valmista, kun rusinat nousevat pintaan.

•Kokeile siman valmistusta samaan tapaan kehäkukan terälehdistä.
Lähde: http://www.maku.fi/resepti/voikukkasima

Oletko kokeillut voikukkaa ruuanlaitossa? Tiedätkö hyvän voikukkareseptin? Tiedätkö miten voikukka kuivatetaan? Miten tehdään perinteinen voikukkaseppele, miten ne varret kiedotaan? Vinkkejä voi lähettää osoitteella: aineisto@uukuniemi.info

MA-N

Jaa juttu Facebookissa:

Pääskysestä ei päivääkään

Lämmin ilmavirtaus on tuonut pääskyset jo Uukuniemelle. Havaintoja on tehty jo muutaman päivän ajan. Kuva otettu 11.5.

JL

Jaa juttu Facebookissa:

Keväinen puutarhapäivä kahvilalla

Vappu vei sopivasti keväisiin tunnelmiin,ja Uukuniemen Martat alkoivat jo suunnitella puutarhan kevätistutuksia ja kesän tapahtumia. Paikkana oli Hoviselän Kahvila, jonne kokoontui parikymmentä henkeä Anne Eerikäisen ja Leena Tiaisen järjestämään tapahtumaan 2.5.2010, mikä oli osana heidän Taitoavainsuoritusta. Asiantuntijana oli mukana Pikkupurolan puutarhalta Eila Pennanen.

Leena Tiainen kertoi terveisiä Etelä-Karjalan Marttojen kevätkokouksesta, jossa oli esitelmöitsijä MMM Erja Rappen aiheena: Yhdessä puutarhassa, terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Erikoisesti esitelmöitsijä oli painottanut lasten luontosuhteen kehittymisen tärkeyttä. Kosketus luontoon voi kehittyä vaikka palstatoiminnan avulla. Seuraavasssa tiivistettyä tietoa aiheesta Luonto hyvinvoinnin antajana:
-lievittää stressiä
-tuottaa iloa
-antaa sisältöä elämään ja lisää elämänhalua -ruokkii aisteja värien ja tuoksujen kautta

Kaunis ympäristö tuo iloa myös muille lähiympäristöön ja samalla voi kokea osallisuutta ja sitoutumista omaan asuinalueeseensa.
Anne Eerikäisen aiheena oli Japanilainen puutarha ja hän kertoi siitä oman kokemuksensa kautta.
Hänen kohdallaan japanilaisen puutarhan suunnittelu alkoi sorasta. Puutarhassa oli sora-alue, ja vähitellen siitä alkoi kehkeytyä japanilainen puutarha. Anne Eerikäinen nimesi kolme asiaa, jotka ovat tärkeitä perustamisvaiheessa: sora,kivi ja hiekka. Penkki kuuluu olennaisena osana puutarhaa , samoin lyhdyt, kivet,vesi, matalat havukasvit ja sammal. Hän kertoi miten oli sommitellut vanhasta sammaloituneesta linnunpöntöstä ja puuportaista omaan japanilaiseen puutarhaan asetelman. Portaat johtivat ylös pönttöön. Värien valinta on tärkeä. Valkoinen ja keltainen kuuluvat hänen kukkaryhmiin, pienoispuutarhan tekemisellä voi aloittaa. Tietoa löytyy paljon niin kirjoista kuin netistä.

Pikkupurolan puutarhalta oli asiantuntijana Eila Pennanen, joka saikin vastata monenlaisiin kysymyksiin alkaen puutarhan lannoituksista uusimpiin omenalajikkeisiin. Kahvilan edustalla on myynnissä perennoja, omenapuita ,pensaita ja kalliokasveja ja kiinnostus oli kova, varsinkin kun sai heti asiantuntevia neuvoja. Kahvilassa on lisäksi esittelykansiot, joista voi tilata haluamansa kasvit.

Marttojen tulevan kesän retkikohde on Mikkeli ja siellä erikoisesti Kenkävero. Martat osallistuvat seurakunnan haravointitalkoisiin ensi lauantaina 7.5 klo 8.00. Talvikauden päättäjäiset Kesäkodilla 11.5 klo 14.00. Tervetuloa!

IT

Jaa juttu Facebookissa:

Kevään raivotautirokotteiden lentolevitykset alkaneet

Pienpedoille tarkoitettujen raivotautirokotesyöttien lentolevitys kaakkoisrajalle on aloitettu tänään. Levitykset pyritään saamaan päätökseen kahden viikon sisällä. Lennot ajoittuvat päivittäin klo 6–22 välille. Syöttien levityksellä pyritään estämään metsäraivotaudin mahdollinen leviäminen Suomeen.

Lentolevityksen aikana pudotetaan kaakkoisrajalle 80 000 rokotesyöttiä. Syötit levitetään vesistöjä lukuun ottamatta 25–30 km leveälle vyöhykkeelle, joka ulottuu Tohmajärveltä Värtsilän korkeudelta Virolahdelle ja edelleen etelärannikkoa pitkin Pyhtäälle. Lentolevityksen kokonaispinta-ala on 5000 km², josta 1000 km² on vesistöä.

Lentolevityksessä käytettävät rokotesyötit ovat noin 5 x 4,5 x 1,5 cm:n kokoisia ja noin 30 gramman painoisia ruskeita paloja, joissa on voimakas kalauutteen haju. Rokotteet sisältävät heikennettyjä raivotautiviruksia, jotka ovat vaarattomia eläimille.

Syötit tulee jättää maastossa rauhaan. Henkilön, joka on saanut rokotetta suun tai silmien limakalvoille tai avohaavoihin tulee huuhdella likaantuneet kohdat huolellisesti vedellä ja tarvittaessa pestä saippualla, sekä kääntyä terveyskeskuksen puoleen.

Petoeläimiä tutkitaan jatkuvasti raivotaudin varalta. Jos luonnossa kohtaa omituisesti käyttäytyvän supikoiran, ketun tai muun petoeläimen, tulisi siitä ilmoittaa kunnan- tai läänineläinlääkärille tai poliisille, joka huolehtii eläimen toimittamisesta Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan tutkittavaksi.

Kentältä lähetettyjen, epäilyttävästi käyttäytyneiden eläinten lisäksi raivotaudin esiintymistä ja syöttirokotteiden tehoa seurataan tutkimalla pienpetoja etenkin rokotusalueella. Olisikin tärkeää, että rokotusalueella ja sen läheisyydessä metsästetyt tai muuten kuolleet ketut ja supikoirat sekä muut pienpedot saadaan seurantatutkimuksiin. Näytteet lähetetään Eviran Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikköön Ouluun. Tutkimukset ovat maksuttomia.

Lisätietoa raivotaudista:
www.evira.fi/portal/fi/elaimet_ja_terveys/elaintaudit/rabies/

Lisätietoja pienpetojen lähettämisestä:
www.evira.fi/portal/fi/el__intauti-_ja_elintarviketutkimus/el__intautitutkimus/pakkaus-_ja_lahetysohjeet/pienpetojen_lahettaminen/

LH

Jaa juttu Facebookissa: