Kategoriat
Arkistot

Sankarihautojen kynttilämeri juhlistaa 100 -vuotiasta Suomea

Tiistai-illan pimeyttä valaisivat Uukuniemen kirkolla sankarihaudoilla reilu 200 kynttilää, joita ympäröivät kauniit havuseppeleet. Kynttilöitä oli saapunut sytyttämään reipas joukko kaikenikäisiä talkoolaisia. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi järjestettyyn havuseppeleprojektiin osallistui Uukuniemen marttojen johdolla niin yhdistyksiä kuin yksityishenkilöitä ympäri pitäjää.

Huomenna itsenäisyyspäivänä klo. 10 alkaen jumalanpalvelus kirkossa, jonka jälkeen kunniakäynti ja seppeleen lasku sankarivainajien muistomerkillä.

Seppeleiden laskijat ja kynttilöiden sytyttäjät yhteiskuvassa.

 

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Joulu avattiin Uukuniemen kirjastolla

Torstaina marraskuun viimeisenä päivänä vietettiin perinteikästä joulunavausta Uukuniemen kirjastolla. Lähes parikymmentä kuulijaa oli saapunut tilaisuuteen, eikä kelikään juuri jouluisemman oloinen olisi voinut olla. Ohjelmaan kuului muun muassa yhteislaulua, runonlausuntaa, kirjaesitelmää sekä Uukuniemen marttojen glögitarjoilu. Lisäksi kirjastonjohtaja Erkki Sirniö kertoi kuluneen vuoden kuulumiset.

Irmeli Tiainen avasi tilaisuuden Anna-Mari Kaskisen runon sanoin. Yhteislauluja säesti uukuniemeläisille tuttu kirjastotyöntekijä Niina Toropainen, joka oli tuonut mukanaan kosketinsoittimet. Seitsemättä kertaa Uukuniemen kirjaston joulunavauksessa mukana olleella Sirniöllä oli paikallisen kirjaston käytöstä positiivista kerrottavaa. Jo marraskuun lopussa Uukuniemen kirjastossa oli kävijöitä edellisvuoteen verrattuna yli 200 enemmän, samoin lainoja oli tehty lähes 800 enemmän. – Ja vielä on koko joulukuu aikaa kasvattaa noita lukuja, Sirniö iloitsi. Lainausmäärään on Sirniön mielestä varmasti osaltaan vaikuttanut varausmaksujen poistuminen, ja varauksia onkin tehty ahkerasti.

Uukuniemen kirjaston lainatuin kirja tänä vuonna oli Kirsti Pehkosen ”Sydämen asioita Jylhäsalmella”. – Kirjailija on monelle vielä tuntematon, mutta teosta voisi verrata Enni Mustosen kirjoihin, kertoo Sirniö. Suomi 100 -juhlavuotena kirjastolla on ollut myös monenlaisia hankkeita, esimerkiksi koululaisten 100 kirjaa, 100 tarinaa -hanke ja PIRRe-hanke. PIRRe:n tavoitteena on muun muassa  lisätä ikääntyvän väestön ja muiden työelämän ulkopuolella olevien tietoyhteiskuntataitoja, parantaa sähköisten palvelujen saavutettavuutta sekä tehdä kirjaston sähköisiä aineistoja tutuiksi. Digiohjaaja vierailee Uukuniemen kirjastolla seuraavan kerran tammikuussa.

– Parasta aikaa Etelä-Karjalan kirjastoissa on  menossa myös käyttäjäkysely, joka kestää joulukuun 10.päivään saakka. Kyselyyn voi käydä vastaamassa myös verkossa, Sirniö kertoo. Kirjastonjohtajan puheenvuoron päätteeksi yleisöstä nostettiin esille tänään lehdessä julki tullut tieto, jonka mukaan Uukuniemen kirjasto siirtyisi nykyisestä paikasta entiselle palvelutalolle. -Kyllä tällaista kunnassa on suunniteltu. Taustalla on kunnan halu myydä kiinteistöjä, Sirniö vahvistaa. Osalle paikalla olleista tieto tuli yllätyksenä ja aiheutti kovaa puheensorinaa ja keskustelua. – Tähän rakennukseen on niin tykästytty, tämä on niin kotoisa, kuului kommentti yleisöstä ja sai kannatusta suunnalta jos toiselta. Sirniö totesi, ettei ole toistaiseksi päässyt tutustumaan palvelukeskukseen eikä pysty siten kommentoimaan rakennuksen soveltuvuutta kirjastopalveluille. – Itse sain tästä asiasta kuulla vasta tällä viikolla, kirjastonjohtaja harmitteli.  Kunta aikoo niin ikään lopettaa myös maamiesseurantalo Rajapirtin vuokrauksen. Säästösyistä. Kunnanvaltuusto käsittelee talousarvion 11.12.

Hetken välikatkoksen jälkeen ohjelma pääsi jatkumaan jälleen yhteislaululla, jonka jälkeen Leo Moller luki koskettavan tekstin pienen pojan toiveista sota-ajalta. Leena Tiainen puolestaan piti kirjaesitelmät kahdesta teoksesta, joista varsinkin Marja Pirttivaaran ”Juuresi näkyvät”, oli varsin mielenkiintoinen. Kirja käsittelee geneettisen sukututkimuksen käytäntöä ja teoriaa, ja on hyvä perusteos vaikkapa itseopiskeluun. Toinen esillä ollut kirja oli Päivi Storgårdin ”Olet valaissut minun tietäni”, joka kertoo Suomen presidenttien puolisoiden elämästä uudesta, näkökulmasta.

Tilaisuuden lopuksi kirjaston väki kiitti kaikkia osallistujia, sekä Uukuniemen marttoja, jotka olivat huolehtineet glögitarjoilusta koko päivän ajan. Joulu-tammikuussa kirjasto palvelee normaalisti maanantaisin klo. 16-18 ja torstaisin klo. 11-18, lukuun ottamatta maanantaita 25.12.2017 ja 1.1.2018 jolloin kirjasto on suljettu.

Kirjaston joulunavauksen alkusanat lausui Irmeni Tiainen.
Kirjastotyöntekijä Niina Toropainen säesti yhteislauluja.
Leo Moller luki ajankohtaisesti Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi pienen pojan toiveita sota-ajalta.
Leena Tiainen oli valinnut esiteltäväksi kaksi teosta.
Uukuniemen nykyisen kirjastorakennuksen kohtalo on auki. Kodikas kirjasto vastaanottamassa joulunavaukseen saapuneita kuulijoita.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Kolumni: Hei Parikkala, kyllä Uukuniemelläkin urheillaan!


Olen pienestä pitäen harrastanut paljon liikuntaa. Kesät meni yleisurheilukisoissa ravaten ja rullalautailua harrastaen. Talvella isän kanssa kierrettiin hiihtokisoja. Oli kunnan järjestämää sählykerhoa, jalkapallokerhoa, palloilukerhoa ja nuorten iltaa. Viimeisin näistä meni sekin hyvin pitkälti aina sählyä tai koripalloa pelatessa. Harrastuspaikkona toimivat talvisin Niukkalassa Rajapirtti ja Kirkonkylällä entinen koulu. Muita liikuntasaleja kun ei Uukuniemellä valitettavasti ollut. Nykyään on ainoastaan Rajapirtti.

Parikkalan kuntakeskuksen uusi upea ulkokuntosali.

Kesän mittaan sai Parikkalan paikallislehdestä lukea kiivaaseen tahtiin, kuinka kuntakeskukseen Parikkalaan rakennetaan tuon tuosta uusia liikuntapaikkoja. On parkour-puistoa ja ulkokuntosalia. Liikuntahalli ja yksi Suomen upeimmista urheilukentistä löytyy jo ennestään. Seuraavaksi rakennetaan varmaankin jäähalli. Paikat pidetään tip top kunnossa ja rahaa näihin laitetaa kymmenistä tuhansista satoihin tuhansiin euroihin sen enempää mukisematta. Pitäähän puitteet olla kunnossa kuntalaisille.

Samaan aikaan kuitenkin täällä kunnan pohjoispäässä, 50 kilometrin päässä kuntakeskuksesta, Uukuniemen pitäjässä liikuntapaikat sen kuin rapistuvat, tai hyvä jos niitä voi edes liikuntapaikoiksi enää kutsua. Niukkalan urheilukenttää voi pikku hiljaa sanoa jo suoksi ja pesäpallovälineet ovat suoraan 80-luvulta. Jääkiekkokaukaloa kolataan ja pidetään kunnossa suurimmaksi osaksi ajasta talkoovoimin. Naisten jumppa löytyy vielä, mutta muuten ovat kerhot kunnan puolelta loppuneet.

Uukuniemen urheilukenttä koko komeudessaan.

Uukuniemen Urheilijat ry on pitänyt omalta osaltaan huolen että edes jotain liikuntamahdollisuuksia täältäkin löytyisi. Rajapirtille on viimeisten vuosien saatossa pistetty pystyyn aivan erinomainen kuntosali ja jäsenmäärät, sekä salin käyttö sen kuin nousee vuodesta toiseen. Salia käyttävät kaikenikäiset.

Luin juuri Itä-Savosta, että Parikkalan kunta aikoo luopua Uukuniemen maamiesseuran omistaman Rajapirtin vuokrauksesta ja ottaa entisen palvelutalon vapaa-aikapalveluiden käyttöön. Toisin sanoen voidaan puhua Rajapirtin sulkemisesta. Piskuisella Uukuniemen urheilijat ry:llä kun ei ole yksistään millään rahkeita hoitaa Rajapirtin käytöstä aiheutuvia lämmityskustannuksia. Mikäli Rajapirtin käyttö loppuu ei uukuniemeläisillä yksinkertaisesti ole ainuttakaan liikuntasalia kylällä. Palvelutalo ei missään nimessä sovellu liikuntapaikaksi.

 

Voi vai miettiä mitä Parikkalan kunnan päättäjillä pyörii päässä. Onko oletusarvona se, että kunnan pohjoispäässä asuvien pitäisi ajaa 100 km päivässä päästäkseen liikuntapaikoille vai ajatellaanko kunnassa että eihän ne uukuniemeläiset nyt mitään liikuntaa harrasta, että mummojahan siellä vain asuu.

Voin kertoa, että kyllä täälläkin urheillaan, niin lapset, aikuiset, kuin myös mummotkin.


Niukkalan Rajapirtillä ja sen vieressä sijaitsevalla Uukuniemen urheilukentällä on pelattu pallopelejä iät ja ajat.

Tuomas Tiainen

Kirjoittaja on Uukuniemen Seudun Sanomien freelancer-toimittaja ja Uukuniemen olemattomien liikuntapaikkojen aktiivinen käyttäjä.

Jaa juttu Facebookissa:

Havuseppeleitä sarjatyönä ja talkoovoimin

Kummunkorkea koululla tohinat jatkuivat hirvipaistin jälkeen seppeletalkoiden merkeissä. Keskiviikkona havuseppeleitä askarreltiin sankarihaudoille kahteen otteeseen: ensimmäiset tekijät kokoontuivat koululle klo. 12 ja ”iltavuorolaiset” klo. 18. Havumateriaalin oli toimittanut Jouni Suppola ja Uukuniemen Martat puolestaan olivat tehneet pajuista valmiita kranssipohjia työnteon nopeuttamiseksi. – Päivällä meitä oli täällä 18 ja muistaakseni saimme tuolloin tehtyä 65 seppelettä, kertoo Eeva-Liisa Hirvonen. Illalla seppeleentekijöitä oli seitsemän. Paikallisten joukkoon oli saapunut talkoolainen aina Helsingistä asti. – Näin sunnuntaina ilmoituksen seppeletalkoista netistä ja sanoin heti miehelleni, että lähden kantamaan korteni kekoon, kertoo Marja-Riitta Hirvonen. Pääkaupunkiseudulla vakituisesti asuvaa Hirvosta vetävät Uukuniemelle sukujuuret. -Mitä vanhemmaksi olen tullut, sen voimakkaammin oma sukuhistoria ja karjalaisuus ovat alkaneet kiinnostamaan, Hirvonen naurahtaa. – Kesäisin vietämme täällä enemmän aikaa, sillä kesämökki löytyy Koiraniemeltä Pyhäjärven rannalta, hän jatkaa.

Talkoopäivän seppelesaldon lisäksi seppeleitä voi askarrella myös kotona. – Tiedän jo muutamia, jotka ovat lupautuneet tekemään seppeleitä, mutta koska Uukuniemellä sankarihautojakin on yli 200, niin lisäapujoukot ovat oikein tervetulleita, Eeva-Liisa Hirvonen sanoo. Valmiita seppeleitä voi toimittaa kyläkaupalle, josta ne hoidetaan eteenpäin. – Jokainen seppele on tekijänsä näköinen. Halkaisijaltaan pajupunospohja on noin 30cm ja olemme sitoneet havut kiinni langalla, Hirvonen ohjeistaa.

 

Iltavuorossa seppeleitä olivat tekemässä Eeva-Liisa Hirvonen (oik.), Suoma Tuominen ja Auli Terävä.
Seppeletalkoiden miesedustuksesta vastasi Jouni Suppola, joka oli myös toimittanut havut talkoita varten. Marja-Riitta Hirvonen (oik.) ja Armi Käppi olivat olleet askartelemassa seppeleitä jo päivällä.
Valmiita pajukranssipohjia.

Havut sidottiin pajukransseihin pellavalangalla.

Valmiita seppeleitä odottamassa itsenäisyyspäivää.

 

Katso videolta mallia seppeleen tekoon!

 

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Seppeleitä sankarihaudoille

Havuseppeleidean takana on hämeenlinnalainen Esa Jaatinen, 69, joka sai ajatuksen jo viime vuoden joulukuussa ollessaan hakkaamassa halkoja. Itsenäisyyspäivä lähestyi ja katsellessaan kuusenhavuja Jaatisen mieleen tulivat kertomukset siitä, kuinka sodassa kaatuneet oli ollut tapana peitellä havuilla. Symbolinen teko oli viimeinen tervehdys aseveljille. Niin syntyi idea, jossa Suomi 100 -juhlavuotena laskettaisiin havuseppele jokaiselle sankarihaudalle kiitoksena ja kunnianosoituksena itsenäisyydestä. Seppeletalkoita on järjestetty pitkin syksyä eri puolella Suomea. Kaiken kaikkiaan seppeleitä tarvitaan 95 000.

Uukuniemellä seppeletalkoita ovat olleet hääräämässä Uukuniemen Martat. – Ensimmäisen kerran meihin oltiin Etelä-Karjalan Marttaliitosta yhteydessä jo loppukesästä. Tuolloin kuitenkin totesimme, että meitä Marttoja on täällä niin vähän ettei urakka olisi mahdollinen, kertoo Eeva-Liisa Hirvonen. – Ajatus heräsi uudelleen eloon hautausmaan haravointitalkoiden yhteydessä, Pohdimme että jos muutkin yhdistykset lähtisivät mukaan niin ehdottomasti seppeletalkoot toteutamme, Hirvonen jatkaa. Hirvonen oli yhteydessä Jouni Suppolaan, joka on hoitanut talkoolaisten värväystä Kummunkylällä, sekä järjestänyt talkootilat Kummunkorkea koululta. Myös seppeleisiin tarvittavat havut ovat Suppolan metsästä. – Martat ovat tehneet nyt pajuista seppelepohjia valmiiksi. Halkaisijaltaan seppelepohjat ovat noin 30cm, ja mikäli varsinaisiin yhteisiin talkoisiin ei pääse, voi seppeleitä  toki tehdä myös kotona. Seppeleiden ulkonäöllä ei niinkään ole merkitystä, kukin seppele on tekijänsä näköinen. Ajatus on tässä pääasiana, sanoo Hirvonen. – Kaiken kaikkiaan sankarihautoja on Uukuniemellä 206, joten tekemistä kyllä riittää, hän jatkaa.

Seppeleet on tarkoitus viedä sankarihaudoille varhain itsenäisyyspäivän aamuna ennen jumalanpalveluksen alkua. – Me Martat olemme luvanneet huolehtia seppeleiden laskusta ja samalla sytytämme jokaiselle haudalle seurakunnan lahjoittamat kynttilät, kertoo Hirvonen.

Havuseppeletalkoot järjestetään Kummunkorkea koululla keskiviikkona 15.11. Ensimmäinen sessio on klo 12-15 ja toinen klo. 18-20. Mahdollisista myöhemmistä talkoista tiedotetaan myöhemmin. Tiedot kotona tehtyjen seppeleiden määristä voi laittaa Eeva-Liisa Hirvoselle tekstiviestillä.

Lisätiedot:

Eeva-Liisa Hirvonen / 040-0627355

Jouni Suppola / 050-5251113

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Pyhäinpäivään valmistautumista haravointitalkoilla

 

Lauantaina järjestettiin jälleen syksyn haravointitalkoot Paakasalmen hautausmaalla. Aamuvirkut talkoolaiset olivat paikalla jo heti kahdeksalta. Viileästä kelistä huolimatta vapaaehtoisia saapui kaiken kaikkiaan noin parikymmentä ja hommat sujuivat ripeällä tahdilla. Neljän tunnin urakoinnin jälkeen talkooväki kokoontui Niukkalaan seurakuntatalolle nauttimaan seurakunnan tarjoamaa talkooateriaa. Haravointitalkoot on perinteisesti pidetty viikkoa ennen Pyhäinpäivää, jolloin  tapana on käydä sytyttämässä kynttilöitä omaisten haudoille.

 

Parisenkymmentä talkoolaista saapui siistimään hautausmaata heti aamuvarhaisella
Haravat heilumaan!
Viikon kuluttua hautausmaata valaisevat Pyhäinpäivän kynttilät.

 

K.L.

Kuvat: Kyllikki Uimonen

Jaa juttu Facebookissa:

Pyhäjärven kyläkauppa etsii uutta kauppiasta

 

Pyhäjärven kyläkaupan kohtalo on nyt kysymysmerkin alla, kun reilun vuoden verran toimintaa pyörittänyt Tiina Ahonen palaa kutsumustyönsä pariin. Varsinainen kiinteistö ei ole myytävänä, vaan toiminta on tarkoitus laittaa vuokralle. Uutta kauppiasta on etsiskelty nyt sosiaalisen median ja puskaradion kautta. – Uskon, että potentiaalisin jatkaja olisi joku paikallisista tai vähintäänkin lähipiiristä, Ahonen sanoo. – Nyt elokuun ajan aukioloajat säilyvät ennallaan. Syyskuussa aukioloaikoja supistetaan, mutta niistä ilmoitetaan kyllä myöhemmin. Siihen vaikuttaa myös varastotilanne sekä se, saammeko jatkajaa ja millä aikataululla. Ehdottomasti aion olla mukana auttamassa mahdollista uutta yrittäjää toiminnan alkuvaiheessa, Ahonen jatkaa.

Jo aikoinaan Niukkalan Salessa työskennellyt Riikka Uimonen palaa takaisin entiseen työpaikkaansa Saaren Seolle. Ahonen puolestaan suunnittelee paluuta kukkakauppiaaksi. – Kunhan nyt ensin saadaan kyläkaupan tilanne selväksi ja kerätään hiukan voimia uusiin koitoksiin, hän pohtii. – Viihdyn Uukuniemellä ja aion jatkossakin olla täällä niin paljon kuin suinkin mahdollista, Ahonen painottaa.

Muutto Uukuniemelle ja kyläkaupan perustaminen on Ahoselta hatunnoston arvoinen suoritus johon ei kuka tahansa pystyisi. Uuden yrittäjän olisikin nyt helppo aloittaa, kun toiminta on valmiiksi käynnissä. – Lisäksi tässä olisi mahdollista laajentaa ja yhdistää mukaan esimerkiksi kahvilatoimintaa, sanoo Ahonen. – Tietysti iso tekijä kaupan säilymisessä on asiakaskunta ja se, kuinka paljon paikalliset esimerkiksi talvella kauppaa käyttävät. Osa ihmisistä ymmärtää tilanteen, osa taas ei, ja monella tuntuu kyllä olevan ajatuksia sekä ideoita kaupan kehittämiseen. Tässä on nyt mahdollisuus kenen tahansa kokeilla siipiään, toteaa Ahonen.

Mikäli kauppiaan pesti kiinnostaa tai tuttavapiiristäsi löytyy innokas yrittäjä, voi lisätietoja kysyä Tiinalta numerosta 0443379119. Käy myös jakamassa Pyhäjärven Kyläkaupan Facebook -julkaisua asiaan liittyen.

Pyhäjärven Kyläkauppa Facebookissa

 

Kauppias Tiina Ahonen (vas.) lupaa auttaa mahdollista uutta yrittäjää toiminnan alkuvaiheessa. Kuva: K.L.
Pyhäjärven kyläkauppa on palvellut asukkaita ja vasukkaita Niukkalanmäellä Ahosen voimin nyt reilun vuoden. Kuva: T.T.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Kummun tsasouna vaalii 1600 -luvun säässynän perinnettä

 

Kummun mäkisestä maisemasta erottuu nyt uusi maamerkki, kun Kummun kyläyhdistys Leader-hankkeen turvin toteutti vuosikymmeniä keskustelun aiheena olleen idean ja hankki tsasounan jatkamaan 1600 -luvulla Kummussa sijainneen säässynän perinnettä. Kärki-Leaderin  20 000 euron hankeeseen kuului yksityisiä rahoittajia, ja se vaati myös lukuisia tunteja talkootyötä -sekä tietenkin ahkeria talkoolaisia.

Tsasounan etsiminen oli jo projekti sinänsä mutta lopulta sopiva löytyi Tori.fi -nettisivujen kautta. – Nettisurffailun ja google-hakujen kautta päädyin Tori.fi -sivustolta Sonkajärvellä olevan vanhan kyläkoulun myynti-ilmoitussivulle. Kyläkoulun jonka pihapiirissä oli myös tsasouna. Pienen tiedustelun jälkeen selvisi, että tsasouna oli mahdollista ostaa erillisenä ja sieltä se sitten lopulta siirrettiin kokonaisena tänne Kumpuun, kertoo Jouni Suppola.

Tsasouna on ollut nykyisellä paikallaan vasta reilut kaksi viikkoa. Ikoneita tuli osittain tsasounan mukana ja osittain yksityisiltä lahjoittajilta. Kutsukello puolestaan hankittiin Jäppilän ortodoksisen seurakunnan tsasounasta. – Kello on tosin vielä asentamatta, ja mietimme nyt tuleeko se kiinni itse tsasounarakennukseen vai rakennammeko erillisen tapulin, Suppola paljastaa. Kaavilla vuonna 1985 valettu kello on osittain messinkiä ja osittain hopeaa. – Kutsukellossa on siis hopeinen sointi, naurahtaa Suppola. -Tsasounan ympäristö on myös vielä suunnittelun alla ja pihaistutukset tulevat varmasti muuttamaan maisemaa, hän jatkaa.

Kummun tsasouna on ekumeeninen ja se on pystytetty Arseni Konevitsalaiselle, jonka päivää vietetään 12.6. Tämän vuoksi tsasounan virallinen vihkiminenkin tapahtuu vasta ensi kesänä. Elokuussa tsasounassa vietetään kuitenkin kuitenkin ainakin yhdet häät.

Ilman talkoovoimia tsasouna-hanke tuskin olisi toteutunut. -Pidimme yhdet isommat talkoot, joihin osallistui 17 henkeä. Sen lisäksi oli muutama pienempi talkoo, kertoo Suppola. – Erityiskiitoksen ansaitsevat Pertti Siitonen Oy ja Hannu Valtonen, jotka suorittivat maansiirtotyöt, sekä Mika Suppola, joka teki talkoilla timpurin töitä, Suppola jatkaa.

Kummun tsasounasta on jo parissa viikossa tullut erityisesti lomalaisten suosittu vierailukohde ja toki myös paikalliset ovat sitä käyneet ihastelemassa. Moni ei myöskään ole aiemmin kuullut Kummun säässynästä, joka sijaitsi 300 metrin päässä nykyisestä tsasounasta. Uukuniemen toinen tsasouna sijaitsee Kirkonkylällä.

 

Kummun tsasouna viimeinkin omalla paikallaan!
Ensi kesänä myös tsasounan ympäristö tulee muuttumaan pihasuunnittelun ja istutusten ansiosta.
Ikoneita tsasounan sisällä.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemi-juhlilla Uukuniemen pitäjä-nimike virallisesti käyttöön

 

Liput liehuivat sunnuntaina ympäri Uukuniemeä 100-vuotiaan Suomen kunniaksi, mutta myös Uukuniemen kunniaksi. Uukuniemi-juhlien pääjuhlan avasi Salme Kandolin. Puheessaan Kandolin toi esille kaksi tulevaisuuden kehittämishanketta.Tietoliikenneyhteydet tulisi saada Uukuniemellä kattaviksi, samoin digineuvonnan tarpeeseen pystyttäisiin vastaamaan esimerkiksi kiertävällä palvelupisteellä, joka voisi toimia kirjastolla. Toinen kehittämishanke liittyy matkailuun ja ennen kaikkea merkittävien geologisten kohteiden, kuten jääkausimuodostelmien, muinaiskylän ja ainutlaatuisten luontokohteiden, parempaan hyödyntämiseen.

Kunnanjohtaja Vesa Huuskosen mielestä Uukuniemi-juhlat oli hieno tapa aloittaa Parikkalan kotiseutuviikko. Huuskonen kertoi puheessaan ihailevansa sitä tapaa, jolla uukuniemeläiset suhtautuvat kotiseutuunsa. Huuskonen toi myös esille kolmannen sektorin merkityksen, joka hänen mielestään tulee kasvamaan entisestään. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat uukuniemeläiset järjestöt, joiden aloitteesta Uukuniemen pitäjä -nimike saatiin virallisesti käyttöön. Puheen päätteeksi kunnanjohtaja luovutti Uukuniemen vaakunan Uukuniemi-seuralle. Vaakuna sijoitetaan Pitäjäntuvan oven yläpuolelle. Uukuniemen pitäjä -nimen virallistaminen tapahtui juhlallisin menoin trumpetin säestyksellä, ja Sakari Hämäläisen lukiessa virallisen julistuksen.

Pro Kesälahti ry:n, Kesälahden pitäjän ja Kesälahti-seuran tervehdyksen kävivät tuomassa Raimo Oksman ja Erkki Lindeberg. Oksman ja Lindeberg luovuttivat kyltin, jonka toisella puolella komeili Uukuniemen vaakuna ja Uukuniemen pitäjä -nimi, ja toisella puolella Kesälahden vaakuna sekä Kesälahden pitäjä -nimi. Kyltin sijoituspaikaksi toivottiin pitäjien rajaa, jolloin kulkijat kulloinkin tietäisivät kumpaan pitäjään matka käy.

Juhlan pääpuheen piti kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Elli Aaltonen. Hänen mielestään Uukuniemi edusti hienolla tavalla sitä maisemaa, jota esimerkiksi Karjalan kunnailla -laulussa kuvataan. Aaltonen vertasi uukuniemeläisiä Jules Vernen Ajelehtiva saari -teoksen jäälautalla ajelehtineeseen siirtokuntaan. Ajelehtivan siirtokunnan väkeä kuvasi toisaalta henkinen kestävyys ja toivo, toisaalta apatia ja epäusko. Kekseliäisyys ja innovatiivisuus olivat väestön eloonjäämisen ehto, ja arkipäivän askareet sekä usko tulevaan sen kantava voima. Luonto, usko huomiseen ja luottamus yhteiseen voimaan olivat Aaltosen mielestä myös uukuniemeläisyyden peruselementtejä, osa uukuniemeläistä sisua, joka on kantanut jo vuosisatojen ajan.

Juhlapuheen jälkeen kuultiin vielä musiikkia ja päätössanat lausui Uukuniemi-seuran puheenjohtaja Erkki Lemetyinen.

Pääjuhlan avasi Salme Kandolin.
Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen
Pro Kesälahti ry:n ja Kesälahti-seuran edustajat Raimo Oksman ja Erkki Lindeberg. Oikealla Sakari Hämäläinen.
Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Elli Aaltonen.
Näkymää kirkon portailta.
Ennen pääjuhlaa oli seppeleet laskettu sankarihaudoille.

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemi-juhlien avauspäivä: ortodoksinen perintö Uukuniemellä

 

Lauantaina alkoivat kaksipäiväiset Uukuniemi-juhlat kirkonmäellä aamutorin ja Uukuniemi-seuran vuosikokouksen merkeissä. Aurinkoinen mutta tuulinen sää oli ihanteellinen juhlakansaa ajatellen. Keittolounaan jälkeen päästiin kuulemaan päivän esitelmäosuutta, jonka avasi Juha-Pekka Hirvonen. Aiheena oli Uukuniemen historia ortodoksisesta näkökulmasta, sekä ortodoksinen perintö. Vasukkaiden Mirja Ulmanen kertoi Papinniemen karjalaisortodoksisen muinaiskylän historiapolkuhankkeesta ja argeologi Ville Laakso puolestaan ortodoksisuuden vaikutuksesta Uukuniemellä. Hirtoriantutkija ja dosentti Juha Pohjolainen esitelmöi pitäjäntuvassa ennen ehtoolliskirkkoa ja Karjalaista kansanmessua. Iltapäivän musiikkiosuuksiin kuului Pirkko Fihlmanin itkulauluesitys ja Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan kirkkokuoron kuorolauluesitys.

Päivä päättyi Mikkolanniemen toimintakeskuksella ”Koti, uskonto ja isänmaa” -laulunäytelmään. Varsinainen pääjuhla alkaa sunnuntaina 2.7. klo. 13.00 kirkkomäen piha-alueella. Juhlapuhujana tänä vuonna kuullaan kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Elli Aaltosta.

Uukuniemi-juhlat kirkonmäellä 1.-2.7-2017.
Juha-Pekka Hirvonen.
Uukuniemi-seuran puheenjohtaja Riitta Katko.

 

K.L.

 

Jaa juttu Facebookissa: