Kategoriat
Arkistot

Konevitsa ry 25 v ja tuleva tsasounan juhla

Andreas Hännisen perustaman Konevitsa ry:n 25-vuotista taivalta vietettiin viikko sitten 4.1. juhlavasti Helsingissä. Juhlaan osallistui Venäjältä kolme piispaa, Aleksanteri Nevskin lavran johtaja ja Kronstadtin piispa Nasarij, Lotinanpellon ja Tihvinän piispa ja Syvärin luostarin igumeni Mstislav, piispa Ignatij Karjalasta ja Konevitsan igumeni Aleksander. Heidän lisäkseen mukana oli puolenkymmentä avustajaa sekä Konevitsan arkkitehti Nikita Veselov puolisoineen. Suomesta juhlaan osallistui Joensuun KS piispa Arseni ja joukko papistoa sekä yhdistyksen jäseniä.

Tulevan kesän juhlaan, tsasounan vihkimistilaisuuteen ja praasniekkaan Uukuniemelle on  paikallisten lisäksi tulossa arvovaltainen joukko. Arviolta juhlaan osallistuu noin sata henkeä. Joensuun KS piispa Arseni on lupautunut toimittamaan tsasounan siunauksen ja praasniekan, ja muita arvovieraita ja ohjelman esittäjiä varmistellaan paraikaa. Tasokkaaseen ohjelmaan on suunniteltu muun muassa luentoa, opetuspuhetta sekä musiikkia.

 

Konevitsa ry:n kotisivut: http://www.konevitsary.fi/

 

Kuvia Konevitsasta ja 25 v juhlasta

5.Konevitsan luostari
Konevitsan luostari
4.Luostari ilmasta
Luostari ilmasta kuvattuna.
3. Konevitsan luostarin jälleenrakentajat
Konevitsan luostarin jälleenrakentajat.
7 Konevitsa ryn perustajan puhe tulkkina Anastasia
Konevitsa ry:n perustajan puhe. Tulkkina Anastasia.
8 piispoilla lystiä
Piispoilla lystiä.
Uspenskin juhlaliturgia
Uspenskin juhlaliturgia.
Uspenskin juhlaliturgia'
Uspenskin juhlaliturgia.

2

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Kesämatka keisarilliseen Pietariin 17.-19.7.2017

Lintulan_luostari_10
Lintulan luostari

Uukuniemi-seura ja Vasukkaat kutsuvat kulttuurimatkalle kesäiseen keisarilliseen Pietariin 17.-19.7.2017.

Tule mukaan hauskaan seuraan!

Tutustumme menomatkalla Lintulan uudelleen rakennettuun luostariin ja Kivennavan kirkkoon. Majoitumme Hotelli 3-Mostaan Pietarissa. Seuraavana päivänä tutustumme kaupunkiin kiertoajelulla, käymme Iisakin kirkossa ja Shuvalovin palatsissa Faberge´ -museossa pääsiäismunia katsomassa. Illalla on mahdollisuus nähdä Kasakat -kansantanssiesitys näyttelijöiden esittämänä. Paluupäivänä tutustumme Eremitaasin taideaarteisiin, joissa riittää aina runsaasti katsomista. Kotimatkalla käymme ostoksilla Viipurissa.

 

82b6c19e61ac7dda9f5fac65a9a8fbf8

Matkalla kuulemme suomalaisten elämästä keisarillisessa Pietarissa suurruhtinaskunnan aikaan. Olivathan tuolloin mm. parikkalalaiset nuohoojamestarit runsaasti työllistettyjä Pietarissa. Uukuniemen seudulta riensi väkeä töihin Pietariin ja elintarvikkeille ja maataloustuotteille suurkaupunki oli hyvä markkina-alue. Parisniekat parissoivat eli kuljettivat ja myivät karjaa ja kalastajat kalaa. Suomalaiset kultaseppätaidot olivat arvossaan.

 

Matkan hinta 395 euroa + ryhmäviisumi 75 euroa. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Xenia Tours 040 580 1726.

Uukuniemi-seura ja Vasukkaat
Lue lisää…

Jaa juttu Facebookissa:

Kaiken kansan kirjastot

Ensi sunnuntaina 5.2. vietetään Suomen kansallisrunoilijana pidetyn Johan Ludvig Runebergin päivää. Hänen tuotannollaan on ollut suuri merkitys kansallisaatteen syntymiselle Suomessa. Runebergin päivästä alkaa 6.-26.2.2017 kirjastojen, Otavan, Tammen ja  Schildts & Söderströmsin Koko kansa lukee -kampanja, jonka tarkoituksena on tuoda e-lukemisen helppous kaikkien ulottuville. Kolmen viikon ajan Riikka Pulkkisen Paras mahdollinen maailma, Merete Mazzarellan Solkattens år, K. K. Alongin Kevätuhrit, Maria Turtschaninoffin Maresi: krönikor från Röda klostret, Paula Norosen Supermarsu palaa tulevaisuuteen sekä Malin Klingenbergin ja Joanna Vikström Eklövin Den falska Bernice -teokset ovat luettavissa rajattomasti e-kirjastossa. Kirjan lainaamiseen tarvitaan vain paikallisen, oman kirjaston kirjastokortti, verkkoyhteys ja lukemiseen soveltuva laite. Kampanjan mainokset ovat esillä myös Uukuniemen ja Saaren kirjastoissa, ja lisätietoa antavat kirjastovirkailijat.

20170202_130901
Ensi viikolla alkaa Koko kansa lukee -kampanja.

Uusi kirjastolaki astui voimaan vuoden alussa ja sen myötä muun muassa varausmaksut poistuivat kokonaan käytöstä. – Nyt on mahdollista varata kaikista Heili-kirjastoista ilmaiseksi, mikä on asiakkaan kannalta hyvä asia, kertoo Parikkalan kirjaston johtaja Erkki Sirniö. – Noutamatta jääneistä varauksista peritään kuitenkin maksu, joka on 1,50 euroa, hän jatkaa. Kävijämäärät ovat Saaren ja Uukuniemen kirjastoissa pysyteen parin viime vuoden ajan kutakuinkin ennallaan. Vuonna 2015 Saaren kirjastossa kävijöitä oli 7456 ja vuonna 2016 7258. Uukuniemellä kirjastossa vieraili vuonna 2015 1875, ja vuonna 2016 1921 henkilöä. Myös lainamäärät ovat pysyneet entisellään.

– Kirjastojen kävijämääriin vaikuttavat merkittävästi esimerkiksi erilaiset tapahtumat, muun muassa ennakkoäänestys, jolloin kävijämäärät saattavat lisääntyä jopa tuhannella, Sirniö sanoo. Kirjastokuukausista hiljaisin on toukokuu ja vilkkain puolestaan heinäkuu. Kesäasukkaiden osuus kävijöistä on loma-aikoina merkittävä. – Toinen “piikki” kävijämäärissä on nähtävillä kevättalvella, kertoo Sirniö.

Tietokoneita käytetään paikallisissa kirjastoissa myös aktiivisesti. Uukuniemellä kirjaston tietokoneen käyttö on lisääntynyt huomattavasti kahvilan sulkeutumisen jälkeen. – Yhä useampi on löytänyt tiensä nyt tänne, kertoo kirjastovirkailija Niina Toropainen. Mitä uukuniemeläiset sitten lukevat? – Selvästi suosituimpia ovat sotakirjat ja paikallishistoria sotahistorian kautta, toteaa Toropainen. – Myös dekkareita menee koko ajan enemmän, varsinkin Agatha Christie -tyylisiä “pehmodekkareita”, jotka eivät ole kuvauksiltaan niin raakoja, hän jatkaa. – Kevyt kotimainen, vähän romanttinen kirjallisuus on trendi, joka Parikkalan alueen kirjastoissa on havaittavissa. Kaikkein kysytyin teos on tällä hetkellä Enni Mustosen Ruokarouvan tytär, josta on yli sata varausta, Sirniö kertoo. Uutuushyllystä kirjavinkeiksi kirjastovirkailija Niina valitsee Petri Tammisen Suomen historia -teoksen sekä Pekka Järvisen Miten selvitä eläkepäivistä hengissä. – Lasten- ja nuortenkirjoista suosittuja ovat tällä hetkellä esimerkiksi Sinttu-, ja Eppu -sarjat. Henkilökohtainen suosikkini lapsille ja nuorille on Eppu Nuotion Koko saaren kingi -sarja. Viisiosainen kirjasarja kertoo koirasta, joka joutuu muuttamaan saarelle asumaan, koska omistaja ei pysty sitä pitämään, Niina kertoo sarjan taustoista.

20170202_130559
Uukuniemen kirjaston uutuushyllystä löytyvät muun muassa kirjastovirkailijan suosittelemat teokset.
Nuorten suosikkikirjasarjoja Uukuniemen kirjastossa.
Nuorten suosikkikirjasarjoja Uukuniemen kirjastossa.

Entä mitä Toropainen ja Sirniö itse ovat viimeisimmäksi lukeneet? – Minulla on nyt menossa yläasteikäisten klassikkovinkkaukset ja sen vuoksi viimeisin lukemani kirja on L.M.Montgomeryn Pieni runotyttö, Toropainen naurahtaa. Kirjastonjohtajan käsissä on puolestaan ollut Tommi Kinnusen Neljän tien risteys. – Sellaista kotimaista maalaiselämän kuvausta, joka on täällä muutenkin kovin suosittua, Sirniö sanoo.

 

 

Kansalliskirjaston aarteita

banner17

Kansalliskirjasto on avannut digitoidut sanoma- ja aikakauslehdet vuoteen 1920 asti yleisön saataville 1.2.2017. Aiempi raja on ollut vuosi 1910 ja näin olleen uutta aineistoa avautuu käyttöön noin 1,9 miljoonaa sivua. Suomen itsenäisyyden juhlavuotena erityinen kiinnostus kohdistuu vuosien 1917-1918 aineistoon.  Aineistot ovat käytettävissä Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa, ja hakupalvelun avulla löytyi myös paikallisia kiinnostavaa materiaalia. Linkin kautta pääset selaamaan Parikkalan Sanomien digitoituja versioita.

Parikkalan Sanomat -arkisto

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemen Pitäjä-hanke etenee

(Kuva: Kesälahti-seura / Arvo Ahokkaan arkisto)
Uukuniemen kirkkomäki vuonna 1962 (Kuva: Kesälahti-seura / Arvo Ahokkaan arkisto)

Parikkalan kunnanhallitus otti eilen (ti 17.1.2017) myönteisen kannan 12 uukuniemeläisen järjestön tekemään aloitteeseen Pitäjä -nimityksen käyttöönotosta entisen Uukuniemen kunnan alueesta. Hanke oli saanut runsaasti kannatusta myös alueen vakituisilta ja vapaa-ajan asukkailta, kannatusadressiin kertyi yhteensä 251 nimeä. Aloitteessa toivottiin myös kunnan edistävän nimityksen käyttöönottoa omassa toiminnassaan, johon kunnanhallitus on nyt päätöksellään lupautunut.

Kotimaisten kielten keskus on suositellut Pitäjä -nimityksen käyttöönottoa entisissä liitoskunnissa. Uukuniemi nimenä puhuttaessa entisin kunnan alueesta on säilynyt kuntaliitoksesta huolimatta hyvin kansan puhekäytössä, mutta Pitäjä -nimen kautta sille tulee lisää painoarvoa vaikka varsinaista hallinnollista statusta sillä ei olekaan. Aloitteen tekijät arvelevat Pitäjä -nimityksen vahvistavan paikallista kotiseutuhenkeä. Aiemmin ovat mm. lähinaapureista Kesälahti ja Kiihtelysvaara ottaneet sen käyttöön.

Hanke etenee vielä Parikkalan kunnanvaltuuston päätettäväksi ja nimen käyttöönotto aloitetaan juhlavasti myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Aiheesta lisää mm. Ylen verkkosivuilla ja kunnanhallituksen päätös kunnan verkkosivuilla.

JL

 

 

Jaa juttu Facebookissa:

Life78 Leningradin oblastin TV-ryhmä vieraili Uukuniemellä Koivikon torpalla ja Akkakallion tsasounalla

(Kuva: Daniel Hänninen)
(Kuva: Daniel Hänninen)

Lauantaina 14.1.2017 Life78 TV:n kuvausryhmä Pietarista kävi tekemässä reportaasin Andreas Hännisestä ja hänen rakentamastaan tsasounasta. Toimittaja Renat Khuramshin, kuvaaja Andrej Gusev ja avustajana Anton Valvev vierailivat Uukuniemellä. Tulkkina toimi Andreas Hännisen nuorin poika Daniel Hänninen.
TV-ryhmä kuvasi aiemmin vanhan kalenterin joulun tienoilla (7.1.) Uudessa Valamossa Heinävedellä. (Katso video Heinävedeltä https://www.youtube.com/watch?v=G-njjFw2JL4)
Naapurimaan toimittajat olivat erityisen kiinnostuneita Anderas Hännisen monista rakennus- ja restaurointihankkeista Venäjällä vuosina 1975-2016. Lukuisiin Hännisen hankkeisiin kuuluivat mm. Pietarin kanavien pengerrakenteet ja Loviisan ydinvoimalaitos 1970-luvulla, Kizhin ja Käkisalmen hautausmaan kirkot sekä Viipurin katedraali 1980-luvulla, Valamon ja Konevitsan luostarit sekä Eremitaasi ja Pietari-Paavalin linnoitus Pietarissa, A.Aallon kirjasto Viipurissa, Pietari-Paavalin kirkko ja pr. Eliaan kirkko 1990-luvulla sekä pienempiä konsultaatioita 2000-luvulla. Myös kohteet Suomessa ja esim. Kreetalla ja Athoksella kiinnostivat.
Erityisen kinnostuneita toimittajat olivat Hännisen elämäntavan muutoksesta hänen hakeutuessa 1990-luvun lopulla Uukuniemen kunnanjohtaja toimineen Satu Procopén avustajaksi konsultoimaan lähilueyhteyksissä Uukuniemeltä Venäjälle ja myöhemmin asukkaaksi Impi Scröderin mökkiin Uukuniemen kirkolle ja tsasounan rakentamishankkeesta Papinniemen Kirkkokalliolle. Tsasounan paikaksi tuli lopulta kuitenkin suullisella luvalla Hännisen naapurin omistama Akkakallio.

-Menetin oikean käteni toiminnallisesti heti hankepäätökseni jälkeen ja hanke venyi 10 vuotiseksi eli rakensin kuin Isakin kirkkoa. Pyhän Perheen nimelle ei liene maailmalla muita pyhättöjä kuin katolinen katedraali Portugalissa, jota on rakennettu jo 36 vuotta eikä valmistumisesta ole vieläkään varmaa tietoa, kertoo Hänninen.
Kuvausryhmä oli myös kiinnostunut Uukuniemen alueen historiasta ja paikallisista elinkeinoista. Hännisen vieraana ryhmä tutustui mm. Hovilan biisonitilaan ja Suurtuvan lammastilaan Niukkalassa sekä Iloisen Pässin myymälään Parikkalassa.

(Kuva: Daniel Hänninen)
(Kuva: Daniel Hänninen)

Andreas Hänninen sanoi olosuhteiden pakosta elävänsä nyt Uukuniemellä vapaa-ajan asukkaana. – Käsivammaisena en nähnyt mielekkääksi enää talvia elellä torpalla, jossa on sekä puulämmitys että kantovesi. Hankin Helsingistä keljan, josta käsin saan tavata 7 lastani ka 13 lastenlastani sekä muita minulle läheisiä ihmisiä.

Katso video vierailusta: https://www.youtube.com/watch?v=b1HMPhe1vac

TV-ryhmä toivoo pääsevänsä tsasounamme vihkimistilaisuuteen ja praasniekkaan 10.7.2017.

(Kuva: Daniel Hänninen)
(Kuva: Daniel Hänninen)

Teksti: AH/ JL

Kuvat: Daniel Hänninen

Jaa juttu Facebookissa:

Kesänäyttely: Kuvia Kiotosta ja Tokiosta


japanikuvat_5
Tokiossa riitti nähtävää.

 

Uukuniemen kirjastolla Niukkalassa on päässyt elokuun ajan japanilaiseen tunnelmaan “Uukuniemeltä Japaniin” -näyttelyn parissa. Kirjaston vitriinin ovat täyttäneet uukuniemeläisen Irmeli Tiaisen matkakuvat Tokiosta ja Kiotosta. Tiainen on eläkkeellä oleva entinen opettaja, joka pitää matkustelusta.

-Kävimme siskoni ja siskontyttöni kanssa Japanin matkalla keväällä 2014. Näyttelyllä pyrin myös tuomaan esille sen, että omatoimimatkailu ei ole pelkästään nuorille, vaan myös näin eläkkeellä voi lähteä matkalle ilman matkatoimistoa, kertoo Tiainen.

japanikuvat_9
Uukuniemen kirjaston vitriinissä on elokuun ajan esillä Irmeli Tiaisen matkakuvia Kiotosta ja Tokiosta.

 

Japani on turvallinen maa jossa kaikki sujuu hyvin

Tiainen, hänen siskonsa ja siskon tytär päättivät lähteä Japaniin omatoimisesti, sillä ryhmämatkojen hinnat tuntuivat aika kalliilta. Monissa oppaissa kerrottiin myös, että Japani on turvallinen maa, jossa kaikki sujuu hyvin.

-Käytimme junaa ja metroa liikkumiseen. Tokion asukasluku on yli 13 miljoonaa ja siellä ei ole varsinaista keskustaa vaan useita erilaisia alueita. Suurin hämmästys meille oli kaiken sujuminen, ympäristön siisteys ja ihmisten avuliaisuus, Tiainen kertoo.

Kiotoon he matkustivat luotijunalla. jonka nopeus nousee jopa yli 300 kilometriin tunnissa. Menomatkalla junan ikkunasta pysty ihastelemaan japanilaisten pyhää vuorta, Fujia. Kiotossa he viettivät kaksi päivää, mutta nähtävää olisi riittänyt useammaksikin päiväksi.

-Matkamme oli erittäin onnistunut ja mielessä on ollut ajatus, että jospa vielä kerran pääsisi Japaniin takaisin, tiivistää Tiainen.

 

 

japanikuvat_4Näyttelyssä on esillä myös Tiaisen lapsenlapsen, Kerttu Tiaisen, tekemiä Japaniaiheisia piirustuksia.

-Kerttu innostui Japanista, kun kerroin hänelle matkastamme. Hän halusi tehdä muutamat piirustukset näyttelyyn, sanoo Tiainen.

Tiainen kertoo että näyttelyn valokuvat ovat ihan tavallisella kameralla otettuja tavallisen turistin kuvia häntä itseään kiinnostavista kohteista. Hän toivoo, että kuvia olisi mukava katsella kirjastossa käydessä ja että joku saisi niistä inspiraation lähteä käymään Japanissa. Tiainen ainakin suosittelee kovasti Japania matkakohteena.

Uukuniemeltä Japaniin-näyttely Uukuniemen kirjastossa vielä elokuun ajan. Kirjasto avoinna ma klo 16 – 18 sekä to 11-18.

-TT


japanikuvat_3
Japanista voi löytää muumien ja marimekon lisäksi hauskoja suomalaisia sanayhdistelmiä.
japanikuvat_7
Kirskikankukat kukkivat kun Irmeli Tiainen matkusti Japanissa.
japanikuvat_6
Kiotossa menee monta päivää, sillä nähtävyyksiä riittää.
Jaa juttu Facebookissa:

Laulava sporakuski nousee jälleen Juholan tilan biisoniareenalle

Aarne Tenkanen (vasemmalla) esiintyy Juholan Biisoniareenalla lauantaina 23.7. Lämmittelybändinä Tommy Huovinen & Paholaiset (oikealla).
Aarne Tenkanen (vasemmalla) esiintyy Juholan Biisoniareenalla lauantaina 23.7. Lämmittelybändinä Tommy Huovinen & Paholaiset (oikealla).

Juhola, Biisoniareena ja Aarne Tenkanen. Tuttu trio aiemmilta kesiltä. Niinhän sitä sanotaan, että kun kerran käyt Uukuniemellä, on sinne aina palattava uudestaan. Näin tekee myös laulava raitiovaununkuljettaja Aarne Tenkanen.

Lauantaina 23.7 voidaan Aarne Tenkaselta odottaa taas mitä parhainta showta, kun hän nousee Juholan tilan Biisoniareenalle. Ennen käheä-äänistä ja piikittelevää moottoriturpaa lavalla nähdään loistavaa suomipoppia soittava Tommy Huovinen & Paholaiset bändi.

Tapahtuma alkaa klo 15.00 ja soitanta noin klo 21.00. Anniskelualue A-oikeuksilla. Mikäli illan kutveessa alkaa hiukomaan on grillistä mahdollista ostaa pyttipannua. Alueella käy riihikuiva kuin myös korttikin. Liput 10 euroa.

Osoite Kummuntie 275. P-alue tapahtuman välittömässä läheisyydessä, noin 50 metriä Niukkalaan päin Siitosen hiekkamontulla,

 

 

Aarne Tenkanen esiintyi Juholassa heinäkuussa 2014.
Aarne Tenkanen esiintyi Juholassa heinäkuussa 2014.

Aarne Tenkanen – Vannoutunut uukuniemeläinen

Tenkanen on alunperin Gösta Sundqvistin radio-ohjelmaan 90-luvun alussa luotu kuvitteellinen hahmo. Hänet  esiteltiin helsinkiläisenä raitiovaununkuljettajana jonka pääasialliset kiinnostuksen kohteet ovat naiset ja alkoholi. Varsinainen laulajaura alkoi vuonna 1995 julkaistun Hemaisevan seksikäs pörröpää- singlen myötä.

Tenkanen on esiintynyt Uukuniemellä useampana vuotena. Juholan tilan omistaja ja tapahtuman järjestäjä Matti Laukkanen kertoo Tenkasesta tulleen oikea Uukuniemi fani. Aikaisempina vuosina Juholan keikoilla on nähty keskimäärin reilusti yli 300 henkeä ja samaa odotetaan tämänkin kesän keikalta.

-Tenkanen ei petä koskaan! tiivistää Laukkanen.

 

Aarne Tenkanen show Juholan biisoniareenalla lauantaina 23.7.2016. Esiintymässä myös Tommy Huovinen & Paholaiset. Ovet aukeaa klo 15.00 ja soitanta alkaa noin klo 21.00. A-oikeudet ja pyttipannua grillistä. Liput 10 euroa. Osoite Kummuntie 275. P-alue tapahtuman välittömässä läheisyydessä Siitosen hiekkamontulla.

-TT

Juholan tila täyttyi ihmisistä Aarne Tenkasen keikalla heinäkuussa 2014.
Juholan tila täyttyi ihmisistä Aarne Tenkasen keikalla heinäkuussa 2014.

 

 

 

 

Jaa juttu Facebookissa:

Eino Leinon päivän konsertti Uukuniemen kirkossa

 

Eino Leino
Eino Leino.

Petri Tiainen aloitti konsertin Eino Leinon runolla Laulajan laulu (säv. Perttu Hietanen). Hän toimi myös juontajana. Laulu sopi hyvin kuvaamaan illan antia:

En, enhän muuta tahdokaan kuin laulaa, laulaa, niin laulaa, kun laulut ne helkkyvät rinnassain ja pyrkivät pitkin kaulaa.

Paroni Paakkunaisen konsertissa oli monipuolinen esiintyjäjoukko, runoilija Eino Leinoa lainaten: yksi tuli sieltä ja toinen tuli täältä. Seppo ”Paroni ” Paakkunainen asunut Uukuniemellä kymmenen vuotta, Petri Tiainen (uukuniemeläissyntyinen), Mirva Kuivalainen sekä Anne Moilanen ovat kesäuukuniemeläisiä. Täältä omasta seurakunnasta: Elisa Solasaari, Ilona Sorri, Tatjana Korpelainen ja Aivinat-kuoro.

Petri Tiaisen säveltämät runot

Konsertin ensimmäisen osan runot oli säveltänyt Petri Tiainen. Kantaesitykset kuultiin runoista: Hymyilevä Apollo, Rauhattoman rukous, Kultaiset langat ja Pyhät on pihlajat pihalla. Petri Tiainen lauloi ja säesti kitaralla ja pianolla, Seppo ”Paroni” Paakkunainen saksofoneilla ja huilulla, Ilona Sorri viululla ja Anne Moilanen kanteleella. Hienosti sopivat sanat ja sävelet, ja seuraava runoilijan toive täyttyi:

Mut olkoon se tunnelma, kompa vaan tai miehen mietelmä syvä, runot kaikki Luojalle kelpaavat, jos runo muuten on hyvä.

Sävelkin muuten oli hyvä.

IMG_2339
Kansallismaisemaa Kolilta. Kuva: IT

Mirva Kuivalaisen runonluku

Konsertin keskiosa oli runonlukua. Mirva Kuivalainen luki runot Keskikesä ja Elämän koreus. Hän käytti mielenkiintoisesti kirkon etuosaa hyväksi lukien eri paikoilta ja lopuksi seurasi yllätykseksi satunnaisesti valitun kuulijan umpimähkään valitsema Eino Leinon runo. Se oli Rekilaulu ja humoristinen esitys sai siihen sopivan improvisoidun säestyksen Petriltä ja Paronilta.

Uukuniemen Kirkkoon oli saapunut noin 130 henkeä. Kuva: Mirja Ulmanen.
Uukuniemen Kirkkoon oli saapunut noin 130 henkeä nauttimaan hienosta Eino Leinon päivän konsertista. Kuva: Mirja Ulmanen.

Paroni Paakkunaisen säveltämä Ukon lintu ja virvaliekki

Konsertin kolmannen osion runot oli säveltänyt Seppo ”Paroni” Paakkunainen. Runot olivat Hirvi lähteellä ja Luojan kukku, jossa oli mukana Aivinat-kuoro, joka taitavasti helskytteli Luojan kukkua. Paronin huilussa laulelivat pikkulinnut. Runo Me kuljemme kaikki sumussa täällä johdatteli konsertin huipennukseen Paroni Paakkunaisen säveltämään Ukon lintu ja virvaliekki. Se kuultiin kantaesityksenä ja esityksessä olivat mukana kaikki soittajat ja Aivinat-kuoro johtajanaan Elina Solasaari. Kuoro lauloi upeasti samoin kuoron solistina ollut Mirva Kuivalainen.

Virvaliekki yksin yössä vilkehtivi, välkehtivi, singoten sinisen liekin.

Vaikka runo Ukon lintu ja virvaliekki ei ole tutuinta Leinoa, niin Paroni Paakkunaisen säveltämästä teoksesta kuulija sai vain ihmetellä miten loistavasti kaikki hoitivat oman osuutensa. Upea teos. Voisipa vielä kuulla saman konsertin uudelleen!

Runsaslukuinen yleisö (130 henkeä) sai nauttia hienosta Eino Leinon päivän konsertista, joka päättyi yhdessä laulettuun virteen: Oi muistatko vielä sen virren.

Esiintyjät palkittiin ansaitusti ruusuilla ja pitkään kestäneillä aplodeilla.

Kiitos seurakunnalle kesäkonserttien järjestämisestä Uukuniemen kirkossa, jonka akustiikka on kyllä kehumisen arvoinen.

– Kirkko on meidän musiikkitalo, sanoi eräs tyytyväinen kuulija.

IT

Jaa juttu Facebookissa:

Kantri soi Iloisen Pässin syntymäpäivillä

Kirsi Vento, Tiina Huusko ja Mammu Koskelo muodostavat yhdessä Kantriseireenit naistrion.
Kirsi Vento, Tiina Huusko ja Mammu Koskelo muodostavat yhdessä Kantriseireenit naistrion.

Parikkalan Koitsanlahdella sijaitseva Iloisen Pässin maalaispuoti vietti lauantaina 18.6. nelivuotissyntymäpäiviään. Juhlapäivää vietettiin Pässin perinteisen mallin mukaan, eli hyvän musiikin ja ruoan parissa. Ruokana oli onnellisen possun koipea kokonaisena palvattuna, kasvislisäkettä ja salaattia. Esiintymään oli saapunut valloittava akustinen naistrio Kantriseireenit Rääkkylästä. Talo oli tupaten täynnä ihmisiä ja tunnelma erittäin rennon letkeä.

 

Ronskin romanttinen ja viehkeä naistrio Rääkkylästä

Vuonna 2012 perustettu Kantriseireenit soittaa suomenkielistä kantria. Sanoitukset ovat humoristisia ja rytmi mukaansatempaavaa. Kantrihenkinen tyttöbändi on Suomessa erikoisuus.

pässi_4
Kantriseireenit veti Iloisen Pässin maalaispuodin täyteen yleisöä.

-Harrastuksesta tämä lähti nelisen vuotta sitten. Päätimme Tiinan (Huusko) kanssa mennä vähän niin kuin perse edellä puuhun. Kaikki lähti siitä kun olin menossa Kris Kirstoffersonin keikalle. Minulla oli ylimääräinen lippu jonka lauluntekijä Markojuhani Rautavaara osti. Olin kääntänyt kantribiisejä suomeksi ja tehnyt sanoituksia. Päätin ottaa ne mukaan keikalle ja näyttää Markojuhanille, muistelee Kantriseireenien laulaja ja autoharpun soittaja Kirsi Vento.

Rautavaara piti lukemastaan. Eikä aikaakaan, kun Seireenit olivat studiossa nauhoittamassa kappaletta Maaseutumusiikkia vol. 2 kokoelmalevylle. Tämän jälkeen keikkaa on tehty säännöllisen epäsäännöllisesti ja hieman rauhallisemmalla tahdilla. Ensimmäinen levy odottaa vielä tulemistaan, vaikka kysyntää sille olisi.

-Olemme tämmöisiä hidastempoisia maalaisia, nauraa bändin rempseä kitaristi Mammu Koskelo.

 

-Ois se levy hyvä saada tehtyä. Tässä vaan on kaikilla paljon muitakin projekteja, kertoo Vento.

Samaan aikaan haastattelun keskeyttää musiikista ja juomatarjoilusta selvästikin nauttinut herrasmies.

-Hienosti veditte! Teillä oli se yks ihan tosi hyvä biisi. Laittakaa se Youtubeen, ohjeistaa uusi fani.

Naistrio kiittää miestä ja kertoo että Youtubesta löytyy jo paljon bändin biisejä. Herrasmiehellä on kuitenkin vielä sanottavaa.

-Joskus oon maksanu 30 euroa keikasta ja ollut tosi huono. Mut tää oli hyvä!

Miehen kommentit naurattavat naisia. Keikka on ollut onnistunut ja paikka tehnyt vaikutuksen.

-Ollaan aikaisemmin ajettu ohi, mutta ei pysähdytty. Tosi ihana paikka, kertovat naiset yhteistuumin.

Omien sanojensa mukaan ronskia mutta romanttista suomikantripoppoota kuullaan siis varmasti uudestaan tällä seudulla tulevaisuudessa. Infoa bändistä ja tulevista keikoista voi seurata facebookista osoitteesta: https://www.facebook.com/Kantriseireenit-467350983355746/

-TT

 

kantriseireenit

Kantriseireenit

*Akustinen naistrio Pohjois-Karjalasta

*Perustettu vuonna 2012

*Soittaa kantria ja bluesia

*Keikoilla mukana myös vierailevia muusikkoja

 

Kirsi Vento (vasemmalla) soittaa Kantriseireeneissä autoharppua. Idea autoharppuun tuli Johny Cashin elämänkertaelokuvasta.
Kirsi Vento (vasemmalla) soittaa Kantriseireeneissä autoharppua. Idea autoharppuun tuli Johny Cashin elämänkertaelokuvasta.
Lipun hintaan kuului herkullinen maalaisateria. Onnellisen possun palvattua koipea ja uusia perunoita.
Lipun hintaan kuului herkullinen maalaisateria. Onnellisen possun palvattua koipea ja uusia perunoita.
Jaa juttu Facebookissa:

Uukkari soikoon!

Uukuniemellä on totuttu siihen, että kesällä pitäjässä järjestetään erilaisia musiikkitapahtumia. Vuosien saatossa on nähty muun muassa festareita, iltamia ja kirkkokonsertteja. Ne keräävät joka kesä runsaan kuulijakunnan hyvän musiikin pariin. Kuluva kesä ei tee poikkeusta tällä saralla.

uukkari_soikoonUukuniemi-seura, Uukuniemen Nuorisoseura ja Papinniemen matkailu Oy järjestävät yhdessä lauantaina 2.7. Uukkari Soikoon! konsertti ja iltamat tyylisen tapahtuman. Illan aikana lavalle nousee kolme mielenkiintoista esiintyjää. Uukuniemi-juhlien yhteydessä järjestettävässä Uukkari soikoon!-konsertin esiintyjillä on vahva kytkös seutuun ja uukuniemeläiseen perinteeseen. Uutta musiikkia mm. karjalaisen perinteen pohjalta esittävät Susan Aho ystävineen, Sutina-yhtye ja duo Rihvelkinttu & Passarpoika.

Kuunkuiskaajista ja Värttinästä tuttu Susan Aho

Susan Aho on Uukuniemellä kesiään viettävä laulaja-lauluntekijä. Värttinästä ja Kuunkuiskaajista tuttu Susan on kirjoittanut parin vuoden sisällä uusia lauluja, jotka ovat artistin itsensä mielestä hänelle sitä kaikkein ominta musiikkia. Kun Susanille tarjoutui tilaisuus tulla esiintymään Uukuniemelle, hän innostui ideasta ja päätti testata uusia laulujaan paikallisten “pelimannien” kanssa. Näin syntyi rennon-letkeä lomabändi Susan Aho & Kesäkaverit. Kaikki laulut saavat ensiesityksensä Uukkari Soikoon! tapahtumassa. Kesäkaverit taustabändissä soittavat Petri Tiainen, Topi Pöyhönen ja Mika Venhovaara.

Sutina yhtyeen jäsenellä sukujuuret Uukuniemellä

Sutina on neljän kolmikymppisen muusikkonaisen muodostama energinen rockbändi, joka juhlii tänä vuonna 10-vuotista taivaltaan. Kitaran, basson ja rumpujen lisäksi Sutina-saundiin kuuluu olennaisena osana poikkihuilu. Bändin kappaleet ovat pääosin hirtehisen huumorin sävyttämiä kertomuksia tosielämästä. Sutinassa soittavat: Susanna Silvenius, Jonna Konttinen, Paula Präktig ja Suvi Buckman.

Bassoa soittava Präktig on Uukunimen Matrin kylässä asuneiden Pekka ja Lucina Hirvosen jälkeläinen neljännessä polvessa. Hänen isovanhempansa olivat Veera Hirvonen (os. Härkänen) ja Robert Hirvonen, jotka lähtivät evakkoon Matrista, asettuen Pohjanmaalle. Paula on itse syntynyt Torniossa, jossa myös Sutina on perustettu.

Lavalla nähdään myös yksi pitäjän oma duo

Duo Rihvelkinttu & Passarpoika parivaljakon muodostavat uukuniemeläissyntyinen muusikko Petri Tiainen (tunnetaan muun muassa 90-luvulla ja 2000-luvun alussa mainetta niittäneestä YUP-yhtyeestä) ja Helsingistä vastavirtaan kulkenut ja Uukuniemelle kotiutunut kitaristi Topi Pöyhönen.

Duo esittää Tiaisen säveltämiä lauluja, joiden tekstit on 1800-luvun loppupuolella sepittänyt uukuniemeläinen runoilija ja kansanvalistaja Olli Wuorinen. Sävellykset ovat tyyliltään roots-henkisiä, bluesista, kantrista ja kansanmusiikista ammentavia veisuja.

– Tervetuloa Uukkari Soikoon-konserttiin! Eli karjalaiseen tyyliin iloisena hersyvän illanvieton pariin, tiivistää Tiainen, joka toimii myös yhtenä tapahtuman järjestäjistä.

-TT

Uukkari Soikoon! -konsertti ja iltamat 2.7.2016 klo 19 alkaen Uukuniemen Nuorisoseurantalolla. Uukuniementie 946. Esiintymässä: Susan Aho (tuttu Kuunkuiskaajista ja Värttinästä), Sutina ja Duo Rihvelkinttu ja Passarpoika. Liput 10 / 5 euroa. Tarjolla hyvää ruokaa ja virvokkeita. Anniskelualue. Tapahtuma facebookissa: https://www.facebook.com/events/285256281814435/

 

 

 

Jaa juttu Facebookissa: