Punamullan keittäminen aloitettiin aamukymmeneltä ja valmista maalia saatiin jo yhteen mennessä, tosin keitos oli vielä kuumaa. Pitihän sitä heti sivellä testaamismielessä seinään ja yhdessä todettiin värisävyn olevan erittäin kauniin.

Paikalle oli marttojen lisäksi uskaltautunut kolme miestä ja heidän apu oli tarpeen, sillä tellinkien siirtely ja vanhan maalin rapsuttelu ja harjaaminen korkeimmilta kohdilta vaati uskallusta, ja mielihyvin martat luovuttivat nämä hommat miehille. Paikalla oleville martoille riitti kyllä kaapimista ja harjaamista seinistä.

Punamullan keittäminen oli marttojen puheenjohtaja Armi Käpin ja Aki Rantasen osaavissa käsissä.

Punamulta on oikea perinnemaali, jonka alku juontaa jo kivikaudelle. Talonpoikaisleiman se sai 1800-luvulla.Viime aikoina punamullan suosio on kasvanut. Onhan se halpaa, ekologista ja hengittävää. Se on myös kestävää, puhtaalle puupinnalle tehty maalaus kestää yleensä 30-50 vuotta.
Marttojen valmistusohje punamullan keittämisessä oli seuraava:

Punamullan keitto-ohje: 50 l maalia

Vesi 40 l
Rautasulfaatti (rautavitrilli) 3 kg
Ruis-tai vehnäjauho 4 kg
Punamulta 8 kg
Keitetty pellavaöljy(vernissa) 3 l

Lisää rautasulfaatti kuumaan veteen. Sekoita ruisjauho hiljalleen sekaan ja keitä seosta niin kauan, että se puuroutuu. Lisää punamulta myös hiljalleen, hyvin sekoittaen. Lisää lopuksi vernissa, jonka jälkeen seosta keitetään vielä 2-3 tuntia. Ohje UULATUOTTEELTA www.uula.fi

Varsinainen Martta-Mäkelän maalaaminen tapahtuu perjantaina 24. pv alkaen klo 10.00.

Irmeli Tiainen

Uukuniemen Martat järjestävät Martta-Mäkelässä(Papinniemeen kääntyvän tien kohdalla ,vasemmalla oleva talo) punamullan keittotalkoot torstaina 23. heinäkuuta alkaen klo 10.00. Maalin käytämme Martta-Mäkelän maalaamiseen. Tarvitsemme paljon talkoolaisia vanhan maalin poistamiseen,erikoisesti toivomme mukaan töihin kesämarttoja, miehetkin ovat hyvin tervetulleita, sillä korkealtakin pitäisi saada vanhat maalit pois ja uutta tilalle. Martta-Mäkelä on Uukuniemen Marttojen käytössä oleva talo, jossa on marttojen kangaspuut kutojille.

TERVETULOA TALKOISIIN! Ota mukaan omat työvälineet;kaavin, teräsharja tms.

Talkookahvit tarjotaan.
IT

Lämpimät kiitokset Vasukkaille ja uukuniemeläisille!

Saavuin kymmenisen vuotta sitten ensimmäisen kerran Uukuniemelle, legendaariselle Matin kioskille kumppanini Heikin kanssa. Kioskin kuistilla istui heinäkuisena päivänä kaksi pitkäpartaista ja kaapuista miestä, syömässä jäätelöä. Tovin kuluttua astelimme ekumeenisen vaelluksen häntäpäässä punaisen terrierin kanssa.
Uukuniemellä muistin isän kokemukset Karjalan Pyhäjärveltä, kun nuoret miehet sodan aikana nälässään heittelivät kranaatteja järveen, jotakin ruokaa saadakseen.
Samaiselta kioskilta löytyi myöhemmin käsinkirjoitettu ilmoitus; myydään vanha maatila Ylä-Kuorejärvellä.
Kutsuimme Timolahden naapurit heti ensimmäisenä kesänä kylään. Kuulimme, että talomme oli sotien jälkeen rajavartion käytössä. Heille lämmin kiitos juurruttavista kertomuksista ja perinteiden opettamisesta.
Kylän tarinat kiehtoivat. Väinö Hänninen sananmukaisesti ajoi meidät sisälle kuntaan ja tapahtumiin.Ehdin myös olla muutaman kuukauden Uukuniemen kuntalainen.
Uukuniemen kunnallispolitiikkakin vaikutti värikkäältä ja paikkakunta tunnetaan yhä ympäri Suomen.
Luin äskettäin valtakunnallista viikkolehteä, jossa eräs päätoimittaja kirjoitti kesäkuun numerossa; Yksi lähtee ulkomaille, toinen Uukuniemelle.

Hauskaa tekemistä hyvällä porukalla; Vasukkaat ovat antaneet oman runsaan panoksensa paikkakunnan elämään, mikä on tosi harvinaista Suomessa.
Mökkeily on iso osa uukuniemeläistä perinnettä ja uudet sukupolvet nousevat esille. Uskon heidänkin haluavan yhteenkuuluvaisuutta ja lomailun tuomaa lepoa.
Uukuniemeläiseen elämän menoon kuuluu olennaisena osana myös ainutlaatuinen ja monipuolinen yhdistystoiminta .Ja uusia yhdistyksiä syntyy…
Lähes jokainen kuuluu johonkin yhdistykseen.
Internet tuli sitten Uukuniemellekin. Harrastuksena ylläpidettyä uukuniemi.infoamme luetaan ja sivuille lähetetään postia eri puolilta maailmaa.On ollut innostavaa ja uusia ajatuksia tuovaa toimittaa infojuttuja. Olemme saaneet myös tunnustusta ja rohkaisua valtakunnan median huipulta. Uukuniemi siis pysyy hyvin kartalla…
Jarmo Levästä lainatakseni: Me eletään täällä kuin pellossa, omassa rauhassa.
Hyvässä infotiimissä myös luovuus pääsee kukkimaan.

Seikkailuhalu ja uudet asiat ovat haastanut aina minua. Vanhemmat antoivat turvallisen kasvualustan lähteä maailman turuille avartumaan.Ensimmäinen työpaikkani lukiokesinä Alvar Aalto keskuksen oppaana Seinäjoelle antoi nuorelle tytölle oppia ulkomaalaiset turisteilta: ei sillä tarkalla kielen osaamisella niin väliä vaan luonnollisuus ja ennakkoluulottomuus ihmisten kohtaamisissa.

Olen saanut Uukuniemellä toteuttaa unelmiani. Saanut tutustua karjalaiseen elämänmenoon ja kiintyä rakkaisiin uukuniemeläisiin.
Te uukuniemeläiset olette tehneet etelä-pohjalaisesta lähes karjalaisen.
Maija Ala-Nikkola

Uukuniemen vuoden vapaa-ajan asukas
– syntynyt Seinäjoella 1960
– asuu kahta kotia Uukuniemellä ja Myrskylässä
– perheeseen kuuluvat tietotekniikkakonsultti Heikki Härkönen (juuret Uukuniemen Latvasyrjässä), venäjänvinttikoira Aino-Kaneli 9v. ja newfoundlandinkoira Tyyne-Kustaava 6v.
– harrastukset :maisemien tuijottelu, onkiminen, sikaesineiden keräily, metsässä samoilu, käsityöt, yhdistystoiminta, lukeminen, verkkotoimittaminen
– toimittaja, taideterapiaan erikoistunut työnohjaaja,
– uuden Wellamo-kansalaisopiston( 10 kunnan liittymä) tuntiopettaja, kirjavinkkari
– opintoja mm.Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa ja puhetieteiden laitoksella sekä Jyväskylän yliopistossa
– työskennellyt parikymmentä vuotta Helsingin seurakuntayhtymässä mm.perheprojektien vetäjänä, koulutti Liettuan kirkon nuorisotyöntekijöitä 3 vuotta,koulupastori, kirkon nuorisotyönohjaaja
– Uukuniemen Vasukkaiden jäsen, Uukuniemen marttojen jäsen, Uukuniemen nuorisoseuran hallituksen jäsen, Myrskylän SPR:n hallituksen jäsen, Suomen luontoyrittäjyysverkoston hallituksen jäsen

Eilen juhlittiin uusia ylioppilaita lämpimässä kesäsäässä.

Tänä keväänä valkolakin saivat Uukuniemeltä:

Paavo Auvinen,
Jari Lehtinen,
Marjo Levänen ja
Sini-Maria Melanen

ONNEA KAIKILLE!

Veikko Ainala ja Väinö Kokko vastaanottivat Karjalan Liiton myöntämät kultaiset ansiomerkit 18.4.2009 Karjalatalolla Liittovaltuuston kokouksen yhteydessä. Uukuniemi-seura ry halusi kunnioittaa näin ansioituneita seuran toimijoitaan. Eini Karhulahti Helsinki

Tv 2 esittää ensi tiistaina klo 20 Tosi tarina -dokumenttisarjassa on Taru Mäkelän ohjaaman henkilökuvan Timo Valtosesta, joka kiertää maailmalla esittämässä suomalaisia tangoja. Ohjaaja ja kuvaaja Jouko Seppälä seurasivat viime heinäkuussa Timoa niin Uukuniemen idyllisissä maisemissa kuin marraskuisen Hampurin ja Berliinin keikkamaisemissa. Esitystensä lomassa muusikko kertoo uransa vaiheista ja elämänfilosofiastaan.
Tangon lisäksi Timo soittaa ohjelmassa Uukuniemen ja Hampurin Jacobi-kirkon urkuja. Jälkimmäisiä soitti aikanaan myös Bach, joka sai koesoiton perusteella tuon kirkon kanttorin paikan, muttei voinut ottaa virkaa vastaan, koska ei pystynyt maksamaan korruptioituneen järjestelmän vaatimia kynnysrahoja.

Timo on ylivoimaisesti eniten esiintynyt suomalaisen tangon esittäjä Suomen ulkopuolella. Tavoitin kiireisen hänet puhelimitse Helsingistä, jossa hän oli vierailulla. Hän halusi kuitenkin lähettää lämpimät terveiset uukuniemeläisille.
– Ohjaaja Taru Mäkelä teki hienon dokumentin ajatuksistani ja kanttoriudestani. Saan esittää Bach-uruilla oman sävellykseni “Kirchenhochzeitswalzer”. Hieman harmittaa, että dokumentin tango-osuus on niin lyhyt muun rinnalla, eikä se esimerkiksi näytä yleisön hurmioitunutta vastaanottoa tai vaikkapa Valentin buttin, Berliinin filharmonikkojen vierailevan hanuristin upeaa tangosooloilua. Tarua kiinnosti eniten huviksemme tekemämme kapakkakierros, koska siellä oli nuoria ja se sopi hyvin erääseen hänen teemoistansa, raha/taide. Itse ymmärsin dokumentin niin, että hän on luonut taideteoksen siitä, mikä on taiteen ja kulttuurin olemus hänen mielestään. Aika jännä juttu!

Timo kokee juurensa olevan vahvasti Uukuniemellä. – Mitä mie arvostan Uukuniemellä… Se on miulle kaiken alku ja juuri, kotiseutu, jota kaipaan. Jos tulisi luppoaikaa, kävisin selvittämään vaikkapa Pyhäjärven nimen taustaa omalta näkökannaltani.
– Ohjaaja Taru Mäkelä saa minut dokumentissaan puhumaan luontoyhteyden menettämisestä, joka on ollut ihmisen pitkän historian suurin muutos, mitä olemme koskaan kokeneet. Luonnon käsittäminen pyhänä ei ole enää länsimaiselle yhteiskunnalle ominaista – vain häivähdyksen verran. Uskon, että tämä tekee meistä ihmisistä systeemien heittopusseja. Uukuniemeläisyydessä arvostan myös ajatusta, että me ihmiset kuulumme yhteen tietyn maiseman ja luonnon sekä kulttuurihistorian kanssa. Kun olin pieni, oli maailma niin toinen, käytiin kylässä ja tiedettiin mitä tehtiin ja mihin kuuluttiin.

Timo Valtosen uudet Tangoo taikaa www.tangontaikaa.de -sivut avautuvat maanantaina.
Tosi tarina tv-ohjelman uusinnat torstaina klo 10.30 ja perjantaina klo 16.30. YLE TV1:lle tuottanut Kinosto Oy.
MA-N

Hans Olander aloitti vauhdilla työnsä 3.2. 2009 uutena Parikkalan kunnanjohtajana. Maanantai-aamu käynnistyi johtoryhmän kokouksella, päivä jatkui henkilöstöön tutustumisella ja klo 14.00 alkaneella kunnanhallituksen kokouksella, joka venyi iltakuuteen saakka. Kokouksen jälkeen kunnanjohtaja kiirehti vielä sovittuihin iltatapaamisiin, joten vauhti näyttää jatkuvan vähintäänkin samanlaisena, mihin totuimme Alpo Kosusen aikana.
Valtiotieteen maisteri Hans Olander on syntynyt Helsingissä vuonna 1955. Parikkalaan Olander siirtyi kunnanjohtajan paikalta Alavieskan kunnasta. Kunnanjohtajana hän on toiminut myös Hauholla ja Suomenniemellä. Lisäksi työkokemusta on kertynyt mm. Suomen kuntaliitosta ja kaupunkiliitosta sekä Espoon kaupungin suunnittelijan tehtävistä.

Sah

Parikkalan kunta järjestää kuntalaisille ja yhteisöille tilaisuuden tervehtiä kunnanjohtaja Alpo Kosusta to 26.2. Saaren virastolle klo 9- 12 ja Harjulinnaan klo 13-16.

Väestötietojärjestelmästä saatavien tilastojen mukaan Uukuniemen äänestysalueen väkiluku näyttää kääntyneen nousuun. Tilastojen mukaan 31.1.2008 Uukuniemellä asui 485 henkeä ja 30.9.2008 jo 493 henkeä. Uukuniemeläisten osuus Parikkalan kunnan väestöstä nousi samassa ajassa 8,0%:sta 8,2%:iin, koska koko kunnan väkiluku väheni 6068:sta 6003:een.

Aika näyttää onko kyseessä vain tilapäinen piikki tilastoissa vai onko se merkki jo pitempiaikaisen kehityksen alkamisesta.
Uukuniemi.info seuraa väkiluvun kehitystä ja tiedottaa siitä aika ajoin.

Lähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus

Aulis Koivistoinen on Uukuniemen kesäasukas, jonka blogi-sivuilta löytyy myös Uukuniemeen liittyviä kirjoituksia.

Voit lukea Uukuniemi-seuran järjestämästä matkasta Karjalaan vuonna 2007 hänen sivuiltaan osoitteessa http://www.koivistoinen.net/pages/karjalan_kierros.php

Muita juttuja lisää täällä www.koivistoinen.net