Uukuniemen Matikaiset -sukuseura ry kokoontui 7.-8. elokuuta Parikkalan Uukuniemellä toiseen varsinaiseen sukukokoukseensa. Savo-karjalan Virkistyskeskus tarjosi hyvät puitteet noin kahdeksallekymmenelle sukuseuralaiselle. Uukuniemi näytti parhaat puolensa hellivässä kesäsäässä ja tyyni Pyhäjärvi kutsui vieraansa pulahtamaan lämpimiin aaltoihinsa.

Sitkeää ja yritteliästä joukkoa
Puheenjohtaja Anneli Minks kuvaili tapaamisen aluksi Matikaisia, uukuniemeläisiä ja karjalaisia. Suvussa ei ole ollut suurmiehiä, joskaan ei myös rikollisia. Elinolot ovat olleet vaatimattomat ja ankarat. Asuinalue on ollut Ruotsin ja Venäjän rajakiistojen tannerta. Osa sukuhaaroista on kuollut jopa sukupuuttoon. Sitkeydestä kertonee sekin, ettei sovittua kokousta peruttu. Asta -myrskyn jälkeen sähkö palautui Virkistyskeskukseen perjantaina. Samaisen myrskyn jäljet katkenneine puineen ei myöskään säikyttänyt tapaamiseen saapuneita.

Messu ja sukulaisten muistaminen
Lauantai alkoi yhteisellä sukujuhlalla, missä pienten ohjelmien lisäksi puhuivat puheenjohtaja ja sukututkija Pirkko Matikainen. Juhlassa paljastettiin seuran logo ja postikorttisarja. Ne oli suunnitellut taidegraafikko Jaakko Matikainen. Uukuniemi-seuran puheenjohtaja Sakari Hämäläinen kertoi Uukuniemen menneestä ja nykyisyydestä. Illalla väki kokoontui Uukuniemen kirkkoon messuun. Pappina toimi Parikkalan/Uukuniemen oma pappi Heli Melanen. Ehtoollisen jaossa avustajana toimi Matti Matikainen. Messun jälkeen laskettiin seppele sankarivainajien muistolle, joiden rivistöstä löytyy kolme sukuun kuuluvaa. Kirkon jälkeen matka jatkui hautausmaille, mihin istutettiin kuunliljoja jokaisen esi-isän haudoille. Kaikilla ei edes ollut hautakiveä jäljellä, mutta hautauspaikka oli pyritty selvittämään. Uukuniemellä oli aikoinaan toiminut haudankaivajana omatoiminen mies, joka ei ollut merkinnyt kaikkia paikkoja karttoihin. Yksi suvun erikoisuuskin on hautaus, missä avioparin väliin on haudattu täysin vieras henkilö ja pariskunnan miehellä sekä naisella on jouduttu laittamaan oma hautakivensä!
Loppuiltaa Uukuniemen Matikaiset viettivät Virkistyskeskuksen rantasaunalla runsaan iltapalan kera. Omasta takaa sinne oli tuotu savustettuja muikkuja, jotka saavuttivat suuren suosion. Matikaiset osoittautuivat myös herkkusuiksi.

Kiertoajelu ja sukukokous
Sunnuntain ohjelmassa oli parin tunnin kiertoajelu. Esittelijänä toimi Sakari Hämäläinen ja osin retkeläiset. Uukuniemestä jäi 4/5 Neuvostoliitolle sodan jälkeen. Bussi vieraili aivan nykyisen rajan pinnassa ensin entisellä rajanylityspaikalla ja uudelleen Pentti Hannosen mökillä. Se on ainoita Matrin kylästä Suomen puolelle jääneistä taloista. Ilman lupaa matkalaiset eivät toki rajalle uskaltautuneet, mukana oli kaksi rajavartijaa. Bussiretkellä vierailukohteina olivat myös jokunen vanha Matikaisten asuttama talo. Väinö Matikaisen rakentamaan Onnelanmäkeen päästiin käymään sisällä.
Kiertoajelun ja karjalaisen ruokapöydän herkkujen jälkeen pidettiin varsinainen sukukokous. Kokouksessa keskusteltiin kotisivuista, sukujulkaisusta ja päätettiin järjestää seuraava kokous Jyväskylän seutuville 2012.
Sukuseuran hallitukseen valittiin Anneli Minks Raisiosta (pj), Mirja Vesalainen Liedosta (vpj), Matti Matikainen Lappeenrannasta (siht.), Arja Nevalainen Helsingistä ja Terho Matikainen Savonlinnasta.

Matti Matikainen/Sah

Keski-Pohjanmaan Sotilaspoikien Perinnekilta ry:n runsaan 30 hengen ryhmä vieraili torstaina Uukuniemellä. Killan 15 –vuotisjuhlan matkan yksi merkittävimmistä kohteista oli tutustuminen Uukuniemen alueeseen ja kunnianosoitus Uukuniemen sankarihaudoilla, jossa killan puheenjohtaja Jussi Isotalo yhdessä Helena Isotalon ja uukuniemeläissyntyisen v 1940 evakkoon lähteneen Erkki Sihvosen kanssa laskivat kukkalaitteen. Kukkalaitteen havupohjan oksat oli taitettu matkaan nykyisin Lohtajan Uusikylässä asuvan Erkki Sihvosen kuusikosta. Puheessaan Jussi Isotalo kertoi killan toiminnasta, joka keskittyy pääasiassa alueellisten paikallistoimikuntien työhön suojeluskunta/sotilaspoikaperinteen tallentamisessa ja myös veteraanisukupolven toiminnan auttamiseen.
Uukuniemeläiset sotilaspojat kunnallisneuvos Eino-Matti Repo ja Hannes Tiainen sekä Uukuniemi-seuran hallituksen edustajat Veikko Ainala ja Sakari Hämäläinen toimivat tilaisuuden isäntinä.
Pitäjäntuvassa nautitun kahvin jälkeen matkalaiset poikkesivat raja-asemalla Ari-Pekka Valtosen opastuksella ja jatkoivat Joensuuhun, missä oli tutustuminen Salpalinjan museoon.
Sah

Lisäys 22.6.2010: Videoita matkalta katso: www.uukuniemi.info/artikkelit/?id=771
***

Uukuniemi-seuran järjestämä kuudes matka rajantakaiseen Karjalaan suuntautui tällä kertaa 12.-13. kesäkuuta Aunukseen ja uukuniemeläisten miesten talvisodan taistelupaikoille Kollaalle.
 
Matkalle osallistui 48 henkilöä. Uukuniemi-seuran oppaina toimivat kokeneet Venäjän matkaajat ja sotahistorian tuntijat Harri Kylliäinen ja Veikko Junna. Heidän tarkat kuvauksensa sotien taistelujen vaiheista eri paikkakunnilla olivat mielenkiintoista kuultavaa. Matkalaisten joukossa oli myös uukuniemeläissyntyinen sotaveteraani Tauno Härkänen (85), jolla oli omakohtaisia kokemuksia sota-ajalta ja matkan kohteista ennen sotia.
 
Matka alkoi Uukuniemeltä ja Niiralan rajanylityspaikan kautta se jatkui Sortavalan suuntaan ja edelleen kohti Pitkärantaa ja Rajakontua. Täällä pysähdyimme Tarton vuoden 1920 rauhan rajapyykillä, jossa oli Suomen ja Neuvostoliiton raja ennen sotia. Seuraava kohde oli Aunuksen kaupunki vanhan Venäjän puolella ja Syväri, jonne suomalaiset joukot etenivät sodan aikana. Yöpyminen tapahtui hotelli Aunuksessa.
 
Seuraavana päivänä matka jatkui Hyrsylän mutkan ja Suojärven kautta kohti matkan pääkohdetta, Kollaata. Taistelupaikkoihin tutustumisen jälkeen suoritettiin seppeleen lasku Kollaan kenttähautausmaalla, jonne on haudattu 104 tuntemattomaksi jäänyttä sankarivainajaa. Suomen ja Uukuniemi-seuran liput ja airueet juhlistivat tilaisuutta. Karjalan kunnailla -laulua laulettaessa yltyi myös käki kukkumaan taustalla, mikä lisäsi vielä tilaisuuden tunnelmaa. Tilaisuudessa Kirsti Kaijanen lausui runon ja Juha-Pekka Hirvonen piti puheen, jossa hän muisti myös niitä monia sankarivainajia ja veteraaneja, jotka tekivät vain velvollisuutensa saamatta koskaan nimeään kuuluisuuteen.
 
Monivuotisille matkaoppaille Kirsi Kylliäiselle, Harri Kylliäiselle ja Veikko Junnalle sekä Ville Marttiselle luovutettiin Uukuniemi-seuran puheenjohtaja Sakari Hämäläisen ja varapuheenjohtaja Esa Ikosen toimesta Karjalan Liiton myöntämät pronssiset ansiomerkit ansioistaan karjalaisen kulttuuriperinnön tallentamisen ja Uukuniemi-seuran hyväksi tehdystä työstä.
 
Erityisesti mieleen painuvaa oli myös viiden Naukkarisen sisarusten käynti kentälle jääneen ukkinsa haudalla. Ukki oli kaatunut vain muutama päivä ennen talvisodan päättymistä. Matkan aikana saimme myös kuulla Marleena Naukkarisen lukemana ukin kotiin vaimolleen lähettämiä kirjeitä. Kirjeistä huokui voimakkaasti se tunnelma, mikä sotilaissa vallitsi Kollaalla suurta ylivoimaa vastaan taistellessa. Kirjeiden luvun jälkeen vallitsi autossa pitkään täysi hiljaisuus.
 
Paluumatka Kollaalta kulki Loimolan, Impilahden ja Sortavalan kautta Niiralaan ja takaisin Uukuniemelle.

JL / Sah

Juha-Pekka Hirvosen puhe Kollaan kenttäsankarihaudalla:

Kunnioitettavat veteraanit Tauno ja Väinö! Hyvät ystävät!

Seitsemänkymmentä vuotta sitten näillä kentillä isämme, isoisämme, setämme, veljemme ja naapurimme tekivät tekoja, jotka saivat pysyvän paikan isänmaamme historiassa. Toiset, hyvin harvat näiden tekojen tekijöistä saivat nimensä suuriin otsikoihin, sodistamme kertovaan kirjallisuuteen tai sotahistoriaan. Heidän tekonsa olivat ainutlaatuisia ja näyttäviä. Niistä olemme jo kuulleet täällä tänäkin päivänä. Täysin ansaitusti näiden sankaritekojen tekijöiden nimistä on tullut unohtumattomia ja kuolemattomia.

Suurin osa täällä Kollaalla, samoin kuin kaikilla Suomen rintamilla taistelleista sotilaista, ei saanut koskaan nimiään suuriin otsikoihin tai sotahistoriaan. Toiset saivat nimensä niihin pieniin kiviin, joita voimme nähdä Uukuniemenkin kirkkotarhassa.

Kun kuulen tai luen Yrjö Jylhän runoa Talvisodan hiljaisesta sotilaasta, Jooseppi kirvesmiehestä, ajattelen Uukuniemen miehiä, jotka käskyn saatuaan tulivat tänne Kollaan joelle täyttämään velvollisuuttaan. Heistä toisilta jäi vaimo ja kotiliesi, toisilta vanhemmat, sisarukset tai ystävät. Mutta kaikilta heiltä jäivät tutut pellon pientareet, pihapolut ja kotirannat, keneltä Ännikänniemeen, Härkälään, Latvasyrjään , Kumpuun, Niukkalaan, Kirkonkylään, Sikopohjiin, Matriin, keneltä minnekin. Arjen tutut ja turvalliset askareet ja pyhäpäivien yksikertainen harras tunnelma vaihtuivat sotilasvalan velvoitteisiin Kollaan maisemissa. ”Joukkoa, johon kuulun, en jätä missään olosuhteissa ja niin kauan kun minulla voimia riittää pyrin suorittamaan loppuun minulle annetun tehtävän”. Olemme jo tänään kuulleet, miten näitä sotilasvalan velvoitteita elettiin todeksi tällä rintamalla. Omalla tavallaan siitä kertoo myös viidennen, uukuniemeläisten komppanian sotapäiväkirja. ”21.1.1940. Klo 8.40 alkoi vihollisen ankara tykistötuli etuvartioasemiin (rumputulta ammusluku tuhansissa) ja tien sekä rautatien suuntaan. Etuvartioasemista käskettiin vartiot pois. Tulessa kaatui res stm. Rautio Eino. Res alikersantti Härkönen Yrjö haki pois vielä konepistoolin ja joutui ryömimällä palaamaan takaisin…Vielä on mainittava res. Alikersantti Härkönen Yrjö. Hautasi konepistoolin ensin lumeen auttaessaan pois kaatuneen res. stm Raution vetäen hänet matalana olkaimista pois, mutta kävi vielä sen jälkeen hakemassa pois konepistoolin ja lipaspussit…”

Sellaisia he olivat. Isämme, isoisämme, veljemme, naapurimme. Heidän nimensä saattaa jäädä vain sukulaisten ja pienen ystäväjoukon tietoon, mutta heidän tekonsa elävät. Ja heidän tekojensa muiston me siirrämme kansallisaarteena tuleville sukupolville.

KESÄRETKI MIKKELIIN!

Lähde Uukuniemen Marttojen kanssa kesäretkelle elokuun 2pnä Mikkelin Kenkäveroon. Viikonpäivä on maanantai.Ohjelmassa on Kenkäveron opastettu kierros,lounas pitopöydässä ja maisemaristeily Saimaalla. Aikaa on varattu myös omatoimiseen kiertelyyn ja ostoksiin.
Matkan hinta jäseniltä 50€ ja muilta 75€. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Eeva-Liisa Hämäläinen puh. 0400 627355.

Martta-Mäkelässä kangaspuut odottavat kutojia. Poppana- ja mattoloimet on luotu. Kutomisasioissa ota yhteys Armi Käppiin puh.040 5898345.

Muuta kesätoimintaa
.
Hautojenhoitopäivä on tiistai 8.6. Hartaus klo 9.00. Martat hoitavat kahvituksen alkaen klo 8.00.
Toripäivät ovat ke 30.6.2010 klo 18.00-19.30 kirkolla ja la 24.7.2010 klo 9.00-10.30 kirkolla. Tuo arpajaisvoitot ajoissa torille.

Heinäkuun Martan-päivän vietosta ilmoitetaan myöhemmin. Katso ilmoituksia Salen ilmoitustaululta.

Tervetuloa mukaan Uukuniemen Marttojen tapahtumiin.

IT

Uukuniemeltä kirjoitti tänä vuonna ylioppilaaksi yksi nuori. Valkolakin tänään saa Mira Tiainen Niukkalasta. Mira valmistui ylioppilaaksi Savonlinnan Taidelukion kuvataidelinjalta.

Onnea uudelle ylioppilaalle!

JL

Kerttu Ström Kesäkerttu -ohjelmasta tapasi Uukuniemen kunnanjohtaja Satu Procopén heinäkuussa 1998. Ohjelma on nyt katsottavissa Ylen Elävässä arkistossa osoitteessa http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=29&t=&a=9018

Linkkivinkin laittoi “Tiina”.

JL

Uukuniemen Suitsan saaressa syntyneelle ja nykyiselle uukuniemeläiselle kesäasukkaalle Hanna Viitikolle luovutettiin Tasavallan Presidentin myöntämä Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitali kultaristein tunnustuksena merkittävästä työstä kasvattajana.

Tasavallan Presidentti jakoi vastaavan tunnustuksen tänään säätytalolla 31 äidille.

Aiheesta lisää ja mm. Hanna Viitikon haastattelu
http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2010/05/imatralaisaidille_merkittava_tunnustus_1650606.html

JL

Uukuniemeltä Niukkalasta kotoisin oleva, professori Asla Pitkänen, on kutsuttu Suomen Tiedeakatemian matemaattis-luonnontieteellisen osaston uudeksi jäseneksi. Impi ja Heikki Pitkäsen maanviljelijäperheen tytär aloitti opinnot Niukkalan kansakoulussa ja jatkoi edelleen Kesälahdelle keskikouluun. Ylioppilaaksi Asla kirjoitti vuonna 1978 Parikkalan lukiosta kuuden laudaturin arvosanoin.

Asla Pitkänen on väitellyt Kuopion yliopistossa lääketieteen tohtoriksi vuonna 1987 ja filosofian tohtoriksi vuonna 1989. Vuodesta 1998 alkaen hän on työskennellyt neurobiologian professorina Kuopion yliopiston ja 2010 alkaen Itä-Suomen yliopiston A.I. Virtanen -instituutissa. Hän on toiminut myös instituutin varadekaanina. Hän on työskennellyt vierailevana tutkijana The Salk Instituutissa San Diegossa ja Pennsylvanian yliopistossa Philadelphiassa Yhdysvalloissa. Hän on julkaissut yli 250 tieteellistä artikkelia ja ohjannut 19 väitöskirjaa. Hän on Euroopan Aivotutkijoiden kattojärjestön (FENS, Federation
of European Neuroscience Societies) pääsihteeri ja Epilepsy Research -lehden päätoimittaja. Hän on saanut tutkimustyöstään monipuolista tunnustusta, kuten Tshekin tasavallan tiedeakatemian Johannes Evangelist Purkinje -kunniamitalin vuonna 2009 sekä American Epilepsy Societyn kunnianosoituksen vuonna 2004.

Lähteet:
http://www.uef.fi/uef/uutiset Tiedote 16.4.
http://www.acadsci.fi/jasenet/uudet_jasenet.htm
http://fens.mdc-berlin.de/people/pitkaenen.html

JL

Uukuniemeläinen puuhamies, monessa mukana oleva vaikuttaja, Sakari Hämäläinen, täyttää 60 vuotta 20. päivänä huhtikuuta. Eläkepäivät saavat kuitenkin vielä odottaa sillä Sakarilla riittää kysyntää edelleen monissa paikallisissa luottamustoimissa ja kehityshankkeissa.

Uukuniemen Kummussa Iivari Pölösen saunassa syntynyt ja kirkonkylällä lapsuutensa viettänyt mies on palannut juurilleen muutama vuosi sitten tehtyään ansiokkaan yrittäjäuran pääkaupunkiseudulla. Suomen Painotuote Oy nousi hänen johdollaan alansa merkittäväksi tekijäksi yli 50 työntekijän henkilökunnalla. Yrityksen liiketoiminnan myynnin jälkeen Sakarilla on jäänyt paremmin aikaa hänelle rakkaan kotiseutunsa, Uukuniemen, kehittämiseen.

Sakari on ollut mukana käynnistämässä uukuniemeläisten vapaa-ajan asukkaiden yhdistystä, Vasukkaita. Myös suuren suosion saaneet Kesäsenssit ovat pitkälti hänen aikaansaannostaan. Kirkonkylän raittia valaisevat katuvalot oli myös todellinen näytön paikka, jossa tarvikkeita ja sponsoreita mies haali Helsinkiä myöten. Tienvarsia on siivottu hänen johdollaan ja lähes aina kun paikkakunnalla jotain tapahtuu on Sakari vähintään taustajoukoissa.

Kuntaliitoksen jälkeisissä kuntavaaleissa hän meni valtuustoon toiseksi korkeimmalla äänisaaliilla koko kunnassa. Luottamusta tuli Uukuniemen lisäksi myös muualta kunnan alueelta. Valtuustossa Sakarista on muodostunut vahva Uukuniemen etujen puolustaja, mutta myös koko kuntaa ja sen menestystä ajatteleva luottamusmies. Tämä luottamus on palkittu nykyisessä valtuustossa 1. varapuheenjohtajan tittelillä.

Ulkopuolisen silmissä varmaan omimmillaan Sakari on Uukuniemi-seuran puheenjohtajan tehtävässä. Kaikkien kanssa hyvin toimeen tulevana hän saa yhdistyksen jäsenet aktiivisesti mukaan toimintaan. Uukuniemi-seura koetaankin kuntaliitoksen jälkeen koko Uukuniemeä yhdistävä voimana.

Sakarin ja hänen Halla vaimonsa rakkain paikka on Pyhäjärven Hepolahdessa oleva idyllinen ja hyvin hoidettu yhdistetty kesäpaikka ja koti. Molemmat tykkäävät rentoutua luonnon rauhassa, Pyhäjärven rannalla, marja- ja sienimetsien keskellä.

Sakari toivottaa kaikki tervetulleeksi viettämään merkkipäiväänsä Niukkalan Rajapirtille 18. 4. klo 13 –17! Punkaharjun Mieskuoro esiintyy klo 14 jälkeen.

Ps. Mahdolliset muistamiset kukkien sijaan Uukuniemen OP:n listaan Uukuniemen kristillinen kasvatus ry:n äiti/lapsi –toiminnan tukemiseksi.

JL

Tilaisuus aloitettiin alkuhartaudella, jonka piti kerhon vetäjä diakonissa Maija Pesonen. Tämän jälkeen oli kahvitarjoilu, josta huolehti Maire Pirhonen.

Uukuniemen Marttojen II- taitoavainten suorittajat kertoivat Uukuniemen seurakuntatalossa kokoontuvassa eläkeläisten kerhossa hyvinvoinnista. Osallistujia oli 19 henkeä. Aluksi saatiin kaikki iloita viestistä, joka tuli tuoreelle tyttövauvan mummolle.

Irmeli Tiainen aloitti selvittämällä mitä on hyvinvointi. Siihen kuuluvat terveys, taloudellinen hyvinvointi,sivistys, asuminen, turvallisuus,luonto, kansalaisoikeudet, mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon ym.

Suomi on vuonna 2009 tehdyn kansainvälisen vertailututkimuksen mukaan maailman menestynein, vaurain tai hyvinvoiduin maa. Mitä sanaa käytettäneenkin sanasta prosperity. Vertailuissa oli yli sata maata. Tutkimuksessa huomioitiin sekä talous että elämänlaatu, näissä useita eri osa-alueita, ja kaikilla osa-alueilla Suomi oli kymmenen parhaan joukossa. Pari vuotta sitten tehdyn eurooppalaisen sosiaalitutkimuksen mukaan suomalaiset sijoittuivat myös onnellisuuden kärkisijoille.
Meillä on siis olemassa onnellisen elämän peruselementit. Suhtautumisemme elämään vaikuttaa hyvinvointiimme. Seuraavassa muutamia hyvää oloa tuottavia asioita:
– positiivinen ja rento asenne
– hymyn tuottama ilo
– avoin ja ihmettelevä mieli
– ennakkoluuloton suhtautuminen erilaisuuteen
– innostus asioista
– halu oppia uutta ja pysyä ajan tasalla
– huolehtia ulkonäöstä

Suurelta osin hyvinvointi on omissa käsissämme. Olemme vastuussa sekä itsestämme että toinen toisistamme. Muistakaamme, että parhaat asiat ovat kuitenkin ilmaisia. Elämä on tässä ja nyt. On osattava olla omassa elämässä.

Eija Kemppinen esitelmöi syömisen merkitystä hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta. Terveellisesti syödessä voi välillä heittää kalorit ja rasvahapot mielestä hauskanpidon ja hyvän seuran merkeissä.
Miten sitten onnistua syömisen suhteen,että siihen liittyvät asiat olisivat kohdallaan. Tässä ohjeita:
– syö sen verran kuin haluat ja hyvällä omallatunnolla
– syö tasaisesti pitkin päivää
– kaksi kunnon ateriaa päivässä
– riittävästi vihanneksia, hedelmiä ja marjoja
– rasvan laatu kuntoon

Arkiset valinnat ratkaisevat. Pikkuasioista ei kannata murehtia. Herkutella voi hyvillä mielin, jos nuo perusasiat ovat kunnossa.

Kirsti Kaijanen kertoi sosiaalisen osallistumisen ja kulttuurin harrastamisen merkitystä hyvinvoinnin lisääjänä. Hän korosti varhaislapsuuden merkitystä yhteisöllisyyden kehittymisessä, jolloin luodaan perhepiirissä luodaan kiintymys- ja luottamussuhde. Vähitellen piiri laajenee ja mukaan tulevat ystävät. Syntyy me-henki. Puuhataan yhdessä erilaisten asioitten parissa esim. talkoissa ja harrastuksissa. Tutkimusten mukaan ahkera kulttuurin harrastaminen ja kaikenlainen sosiaalinen puuhastelu estävät ennenaikaista tylsistymistä,so.dementoitumista.
Näitten asioiden ohella keskinäinen luottamus osoittautui tärkeäksi elämää ylläpitäväksi ominaisuudeksi-erityisesti naisten keskinäinen luottamus liittyi pitempään elinkaareen.

Lopuksi keskusteltiin vilkkaasti päivän teemasta ja muistakin asioista.

Maija Pesonen päätti tilaisuuden loppuhartauteen.

LAPSIPERHEET YHDESSÄ KOKKAAMAAN!

Lapsiperheet ovat tervetulleita kokkaamaan 17.4.2010 klo 10.00 Uukuniemen seurakuntatalolle Marttojen ohjauksessa. Ennakkoilmoittautuminen Birgit Siitoselle puh. 040 5391503 viimeistään 15.4 mennessä. Seurakunta järjestää tilaisuuden, katso seurakunta-uutisista.

IT