Kategoriat
Arkistot

Uukuniemi-seuran vuosikokous ja terveiset Havaijilta

Uukuniemi-seura piti vuosikokouksen Pitäjäntuvan piha-alueella lauantaina 28.6. Vuosikokouksessa käytiin läpi tilinpäätös, toimintakertomus ja talousasiat. Hallitukseen valittiin uutena jäsenenä Eeva-Liisa Hirvonen. Jäsenmaksu on tulevalle kaudelle 15 e / vuosi ja 60 e / ainaisjäsenyys. Uukuniemi-seuran tulevia tapahtumia ovat mm. heinäkuussa Pitäjäntuvalle tuotavan ikonin paljastus ja gospel konsertti. Joulukuussa Uukuniemi-seura järjestää jouluruokailun talkoolaisille. Yhdistyksen sihteeri Riitta Katko kertoo että mukana on paljon aktiivisia jäseniä ja että ideat ovat tervetulleita. Hän toivoisi että eri ikäiset löytäisivät mahdollisuuden Uukuniemi-seurasta.Tavoitteena on kulttuuripuolen kehittäminen.

Helena Hannonen
Helena Hannonen

Havaijilta Uukuniemi-juhlille

Uukuniemi-juhlille oli lauantaina saapunut myös Helena Hannonen. Kerran vuodessa Suomessa käyvä Hannonen toimii opettajana Brigham Youngin yliopistossa Oahun saarella Havaijilla. Hän kirjoittaa tällä hetkellä oppikirjaa kansainvälisestä johtajuudesta, johon on hakenut aineistoa myös Uukuniemeltä.

-Oikein mukavat Uukuniemi-juhlat! Paljon väkeä ja hyvää ohjelmaa, sanoo Hannonen.

Lentomatkaa Havaijilta Helsinkin tulee 36 tuntia. Hannonen kertoo pitävänsä välipysäkin Yhdysvaltojen mantereen puolella ja jatkaa että kesäaika on ainoa aika jolloin hän pääsee lähtemään Suomeen.

Hänen isän suku, Hannosten suku, tulee Matrin kylästä Uukuniemeltä.

-Olen tehnyt sukututkimusta Hannosten suvusta ja sen takia on aina mukava käydä täällä. Toivottavasti joskus saamme Hannostenkin kirjan julkaistua!

Lähes kymmenen vuotta sitten Uukuniemi liitettiin kuntaliitoksen myötä Parikkalaan. Liitos herättää edelleen ajatuksia.

-Aikoinaan ajattelin että vaikka Uukuniemi on pieni kunta niin se on aika halpa hinta se 150 000 jonka Uukuniemi sai kuntaliitoksesta. Täällä on niin paljon sellaista luovaa ja yritteliästä kansaa, että olisin toivonut Uukuniemen jäävän omilleen ja itse kehittävän paikkaa. Silloin kun joutuu jonkun toisen alaiseksi se on paljon vaikeampaa, toteaa Hannonen.

-TT

Jaa juttu Facebookissa:

Reetta Meriläisen mielestä parasta Uukuniemessä ovat ihmiset ja maisema

Reetta Meriläinen pitämässä juhlapuhetta Uukuniemi-juhlilla 29.6.2014.
Reetta Meriläinen pitämässä juhlapuhetta Uukuniemi-juhlilla 29.6.2014.

Sunnuntaina 29.6 Uukuniemi-juhlien juhlapuheen piti Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Reetta Meriläinen.

Uukuniemi on Meriläiselle tuttu paikka. Hänen isänsä on kotoisin Kummunkylästä ja isosetä Kirkonkylältä. Meriläiselle isän kotitalo oli ja on edelleenkin mummola. Nykyään talossa asuu Meriläisen edesmenneen serkun Reijo Pirhosen vaimo Hilkka Pirhonen.

Tapasin Meriläisen Uukuniemi-juhlien aikaan Pitäjäntuvalla.

-Nykyään käyn Uukuniemellä aika harvakseltaan. Isä ja äiti asui viimeiset vuodet Joensuussa ja heidän kuoltuaan minulta puuttuu sellainen luonnollinen syy käydä täällä. Meillä on mieheni kanssa kesäpaikka Tuupovaarassa niin välillä ajamme sitten Uukuniemen kautta, kertoo Meriläinen.

Monessa mukana

Meriläinen toimi 10 vuotta Helsingin Sanomien päätoimittajana. Eläkkeelle jäätyään hän on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen monissa yhteiskunnallisissa asioissa.

-Kirjoitan Helsingin Sanomiin kolumnia, mutta aiheet ovat enemmän yleisinhimillisiä asioita kuin politiikkaa. Toimin Naisten Pankissa ohjausryhmän puheenjohtajana. Naisten Pankissa keräämme rahaa kehitysmaiden naisten toimeentulon ja yrittäjyyden kohottamiseksi. Lisäksi olen mukana mentorointi –hankkeessa, jossa pyritään siihen että korkeakoulutetut nuoret eivät jäisi työttömäksi. Nuorten työttömyys on erittäin vakava ongelma. Olisi mielestäni suotavaa että sellainen ihminen, joka on 20 vuotta elämästään uhrannut koulunkäyntiin saisi työpaikan eikä jäisi kortistoon. Olemme nähneet että lyhyelläkin työttömyydellä voi olla tuhoava vaikutus, sanoo Meriläinen ja jatkaa että on mukana myös muutamissa säätiöissä.

Meriläinen huomauttaa että ehkä tärkein työpanos on kuitenkin siinä, kun hän hoitaa lapsenlapsia. Hän kertoo hauskasti että näin ollen hän auttaa kaikkein hektisimmässä työiässä olevia nuoria vanhempia.
-Lapsenlapsista on valtavasti iloa, pitävät jotenkin vetreänä. Samalla kuulee ketkä ovat Star Warsin pahimmat tyypit ja pysyy kärryillä nuorten idoleista kuten Robinista ja Isac Eliotista.

Polvijärvellä varttunut Meriläinen on ollut pienestä pitäen kiinnostunut urheilusta. Nuorena hän harrasti mm. pituushyppiä ja pesäpalloa. Aktiivisen penkkiurheilun hän on perinyt isältään. -Muistan vieläkin kun 6-vuotiaana valvoin isän kanssa talviolympialaisia. Suomalaiset pärjäsi todella hyvin ja isä halusi keittää mitalikahvit keskellä yötä, muistelee Meriläinen.

Aikuisella iällään Meriläinen kertoo hölkkäilevänsä omaksi ilokseen, tällä hän tarkoittaa yhdeksää juostua maratonia. Helsingin Sanomissa työskennellessään Meriläinen toimi myös urheilutoimittajana. Nykyään hänet voi nähdä Ylen Aamu-tv:ssä Jälkihiki-ohjelmassa keskustelemassa ja kommentoimassa ajankohtaista urheilua. Meneillään olevat jalkapallon MM-kisat kiinnostaa toki myös urheiluhullua Meriläistä.

-Nämä ovat ehkä parhaat jalkapallon MM-kisat mitä muistan. Tämä johtuu monestakin syystä. Ensinnäkin, kisoissa pelataan hyökkäävämpää jalkapalloa, joka on johtanut siihen että kisoissa on nähty paljon maaleja. Dramatiikkaa on paljon, monia isoja maita on tippunut pois analysoi Meriläinen ja jatkaa että kisoissa on mahdollisuus nähdä paljon lahjakkaita pelaajia jotka ovat vielä tuntemattomia isolle yleisölle.

Meriläinen sanoo kisojen antavan jalkapallosta paljon laajemman kuvan. Suosio on nousussa myös ei niin tunnetuissa jalkapallomaissa kuten Yhdysvalloissa ja Australiassa. Suosikkijoukkuetta kysyttäessä, tulee vastaus nopeasti.

-Olen julkisesti veikannut Argentiinaa joten siitä on pidettävä kiinni. Uskon myös että Saksa menee pitkälle systemaattisella pelityylillään.

Medialalla pitkään vaikuttanut Meriläinen uskoo että medialla on tulevaisuutta

-Media on tällä hetkellä monipuolisempaa kuin koskaan aikaisemmin ja se tulee tarjoamaan tulevaisuudessa enemmän töitä vaikka tällä hetkellä ei siltä näyttäisikään, pohtii Meriläinen.

Elämme murrosvaihetta, jossa analoginen media muuttuu digitaaliseksi. Paperilla oleva media ei häviä, mutta se tulee olemaan vain yksi media muiden joukossa.

-Ei pidä parkua sitä jos esimerkiksi parikymppiset eivät tartu enää sanomalehteen. Heillä on nykypäivänä tabletit tai älypuhelimet. Kaikki media on nyt verkossa, niin TV kuin painetut lehdetkin, kertoo Meriläinen ja jatkaa että nykyään jutut kiertävät paljon myös sosiaalisen median kautta.

-TT

Jaa juttu Facebookissa:

Karjalaisuus vahvasti esillä Uukuniemi-juhlien pääjuhlassa

yleiskuva_1Uukuniemi-juhlat jatkuivat sunnuntaina 29.6. Aamuisen juhlajumalanpalveluksen jälkeen suoritettiin kunniakäynti sankari-haudoilla. Lemisen suvun seppeleen laskivat Aarne Leminen ja Eila Ahokas. Musiikista vastasi Punkaharjun mieslaulajat ja puheen piti uskonnon lehtori Virpi Loikkanen.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 400 vuotta Ristlahden taistelusta. Juuri ennen pääjuhlan alkua oli kunnianosoitus kirkonmäellä sijaitsevalla Ristlahden taistelun muistomerkillä, kun Uukuniemi-seuran edustajat Sakari Hämäläinen ja Jouni Suppola laskivat seppeleen muistomerkille. Pääjuhla alkoi klo 13.00.

Karjalaisten laulu avasi pääjuhlan

Pääjuhlan aluksi juhlakansa lauloi yhteislauluna Karjalaisten laulun. Säestyksestä vastasi Petri Tiainen.
Tervehdyssanat puhui Uukuniemi-seuran sihteeri Riitta Katko.

Uukuniemi-seuran edustajat (vasemmalta alkaen): Jouni Suppola, Sakari Hämäläinen, Esa Ikonen ja Riitta Katko. Suppola ja Hämäläinen laskivat seppeleen Ristlahden taistelun muistomerkille.
Uukuniemi-seuran edustajat (vasemmalta alkaen): Jouni Suppola, Sakari Hämäläinen, Esa Ikonen ja Riitta Katko. Suppola ja Hämäläinen laskivat seppeleen Ristlahden taistelun muistomerkille.

Puheessaan Katko otti esille karjalaisten hyvät puheen- ja tarinankerronnantaidot. Hän muistutti että tarinallisuus ja sanankäyttö on muodissa. Uukuniemi-juhlilla tapaakin paljon vanhoja ystäviä joiden kanssa on mukava jakaa ja kertoa tarinoita. Katko mainitsi puhessaan, että Uukuniemi-seura on Parikkalan seudun yhdistyksistä suurin. Lopuksi hän kertoi tulevista Uukuniemi-seuran kesän tapahtumista kuten Pitäjäntuvalle tuotavasta Ikonista, jolla kunnioitetaan 1650-luvun Tverin Karjalaan siirtynyttä väestöä. Katko päätti puheensa sanoihin “Huasta minkä tiiät, istu minkä siiät”, joka kuvaa hyvin karjalaisuutta.

Parikkalan kunnan tervehdyksen toi kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtaja Leena Kosonen. Hän oli ottanut puheeseensa teemaksi uskon, toivon ja rakkauden. Kosonen korosti uukuniemeläisten erityistä yhteisöllisyyttä.. Kosonen kertoi puheessaan että Papinniemen leirintäalue on ollut esillä Parikkalan kunnanhallituksessa. Esityslistalla on ollut Papinniemen myyminen. Nyt kunnanhallitus on tullut tulokseen, jossa Papinniemi yhtiöitetään.

Kosonen oli puheessan hyvin Uukuniemi myönteinen. Hän kertoi Uukuniemi-juhlien yhdistävän entisen tulevaan, eikä nää estettä etteikö juhlille kokoonnuttaisi myös tulevina vuosina.

Parikkalan kunnan tervehdyksen toi Leena Kosonen.
Parikkalan kunnan tervehdyksen toi Leena Kosonen.

Punkaharjun mieslaulajat lauloivat komeasti kolme laulua runsaslukuiselle yleisölle, jonka jälkeen vuorossa oli päätoimittaja emerita Reetta Meriläisen juhlapuhe.

Sukujuurten merkitys ihmiselle

Meriläisellä on vahva sidos Uukuniemeen. Hänen isänsä on Kummun Pirhosia ja kotoisin Kummunkylästä. Myös Meriläisen Ludvig-isosetä asui Uukuniemellä, Kirkonkylällä.

Puhessaan Meriläinen korosti juuria ja sen merkitystä ihmiselle. Nuorta ihmistä omat juuret eivät vielä hirveämmin kiinnosta, sillä aika menee riiaamiseen, opiskeluihin ja töihin. Myöskään vauhtivuosia viettävä 30- 50 vuotias ei kerkeä niitä miettimään. Meriläinen kertoo käännöksen tapahtuvan kun täyttää 50-vuotta. Silloin alkaa elämää olla todennäköisesti enemmän takana kuin edessä. Ihminen alkaa laskea aikaa lopusta tähän päivään. Ihminen viisastuu.

Reetta Meriläinen sanoo puheessan ihmisen olevan osa luontoa. Ihminen syntyy, elää ja kuolee.

Päätoimittaja emerita Reetta Meriläinen
Päätoimittaja emerita Reetta Meriläinen

Ihminen on osa pidempää ketjua. Ihmisestä jää jälki. Ihminen on perinyt ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä.

Meriläinen mainitsee sukututkimusharrastuksen lisääntyneen Suomessa räjähdysmäisesti suurten ikäluokkien tultua ns. miehen ikään 50 v.

Hän kertoo juurien kaipuuseen vaikuttavan yleiset yhteiskunnalliset syyt. Maailma muuttuu koko ajan. Sekä puu että ihminen tarvitsee juuret.- Kipeimmillään juurilta tempaisu toteutuu silloin kun ihminen joutuu sodan takia siirtymään pois yhteisöstä, kotiseudultaan, kotoaan, kertoi Meriläinen.

Hän jatkaa että ihmisen tullessa kypsään ikään alkavat omat juuret kiinnostaa. Elämän ilkeä paradoksi on että kiinnostuksen herätessä osa parhaista kertojista nukkuu jo nurmen alla. –En liene ainoa, jota harmittaa ettei tullut kuunneltua tarkemmin vanhempien ja isovanhempien tarinoita, mainitsee Meriläinen.

Reetta Meriläiselle Uukuniemi tarkoittaa samaa kuin mummola. Hän kertoo kuinka mummolassa kaikki oli aina paremmin. –Mummolassa taisi sirenitkin kukkia talvella, leikittelee Meriläinen. Kummussa asui hänen serkkunsa, Pirhoset. Mummon naapurissa Lemiset, joiden kanssa hän lapsena leikki.

Hän kertoi Mummolassa saaneen opin töiden tekoon mm. lehmiä paimentamalla. – Edesmennyt serkkuni Reijo Pirhonen antoi lehmille hauskan nimen: käykelökaarti. Käykelökaartin kanssa sitten porhallettiin teiden vartta pitkin, muistelee Meriläinen ja jatkaa että töistä saadut karkkirahat käytettiin Iivari Pölösen kyläkauppaan.

Lopuksi Meriläinen puhui murteesta ja kielestä. Hän kertoo Uukuniemeläisen murteen hemmottelevan korvia, mutta muistuttaa sillä olevan myös hyvä noitua.-Jokainen joka on ollut soutamassa verkkoja uukuniemeläisen miehen kanssa tietää mitä tarkoitan. Siinä on mies herkimmillään ja sanankäytössä terävimmillään, sanoo Meriläinen.

Hän sanoo kielen olevan osa ihmisen juuria. Kieli sitoo juuriin.

Meriläinen päättää puheensa kertomalla, että ihminen ei kaadu ja näivety kun on juuret, se pysyy juurten avulla hengissä. Juuria etsiessä voi todella löytää sellaista, jonka avulla on hyvä elää loppuelämä. –Siitä, että kokee olevansa jostain voi olla todella kiitollinen, lopettaa Meriläinen.

Juhlapuheen jälkeen Sakari Hämäläinen kertoi Ristlahden taistelusta. Päätössanoista vastasi uukuniemeläinen Matti Repo.

Repo luki katkelman vanhasta Kaakkois-seudun lehden artikkelista 50-luvulta. Katkelamssa kerrottiin sen aikaisista Uukuniemi-Juhlista. Repo mainitsee itse osallistuneensa Uukuniemi-juhlille lähes 60-vuoden ajan. Lehtiartikkeli sopi hyvin myös tämän vuoden juhlaan. Ainoastaan yleisömäärä, 2000 ihmistä, on ollut hieman isompi tuohon aikaan.
Repo kiitteli puheensa lopuksi esiintyjiä, puhujia, talkoolaisia, osallistujia ja osaavia emäntiä jotka olivat jälleen loihtineet herkulliset tarjoamiset. Tärkeintä Uukuniemi-juhlilla on tuttujen tapaaminen.

Tilaisuuden lopussa opetusneuvos Anja Kukkonen paljasti että 2016 on vuorossa sukututkimus Uukuniemen Härkäsistä. Uukuniemi-juhlat päätettiin Maamme-lauluun.

-TT

Kontinvartija herra Olli oli kuudetta kertaa mukana Uukuniemi-juhlilla.
Kontinvartija herra Olli oli kuudetta kertaa mukana Uukuniemi-juhlilla.

seppeleet_sankarihaudat

Kunnianosoitus Ristlahden taistelun muistomerkillä. Kuvassa Sakari Hämäläinen ja Jouni Suppola.
Kunnianosoitus Ristlahden taistelun muistomerkillä. Kuvassa Sakari Hämäläinen ja Jouni Suppola.
Juhlakansa lauloi lopuksi Maamme-laulun. Säestäjänä Petri Tiainen.
Juhlakansa lauloi lopuksi Maamme-laulun. Säestäjänä Petri Tiainen.
Punkaharjun mieslaulajat
Punkaharjun mieslaulajat

juhlat1

 

liput

Jaa juttu Facebookissa:

Lemisen suvun juhlapäivä

Anja Kukkonen kertomassa kirjoittamastaan Lemisen suvun sukututkimuksesta.
Anja Kukkonen kertomassa kirjoittamastaan Lemisen suvun sukututkimuksesta.

Uukuniemi-juhlat alkoivat lauantaina 28.6 Lemisen suvun sukujuhlalla. Runsaslukuinen juhlakansa sai nauttia auringon paisteesta. Uukuniemen kirkonmäellä kuultiin Lemisen suvun jäsenten esittämää ohjelmaa puheiden ja musiikkiesitysten merkeissä. Juonnosta vastasi Uukuniemi-seuran sihteeri Riitta Katko.

Tilaisuus alkoi opetusneuvos Anja Kukkosen Lemisen suvun sukututkimuksen julkistamisella. Kukkonen kertoi että on hyvin todennäköistä, että kaikki Suomen Lemiset polveutuvat Uukuniemen Lemisistä. Lisäksi hän mainitsi sukunimen Leminen tulevan länsisuomalaisista etunimistä Klemens, Klementti, ja Klemi, joita vastaavat itäsuomalaiset etunimet ovat Lemettti, Lemmetti ja Lemola.

Kukkonen kertoi puheessaan mm. sukututkimuksen tietolähteistä. Hän mainitsi lisääntyneet kiellot esimerkiksi henkilöiden osoitetietoja koskien. Nykyään väestörekisteri ei anna osoitetietoja, jos henkilö on tämän kieltänyt. Internet on tietolähteenä haasteellinen, mikäli sukunimi on yleinen ja ei ole tietoa asuinpaikasta. Kukkonen kiittelikin yleisesti henkilöitä, jotka ovat antaneet lisäselvitystä suvustaan.

 

Mary Pierce o.s. Leminen
Mary Pierce o.s. Leminen. Tulkkina Tero Hakkarainen.

Peruslähteenä Lemisen suvun tutkimuksessa ovat olleet Uukuniemen seurakunnan kirkonkirjat. Ongelmakohdaksi muodostui kirkonkirjojen tuhoutuminen/puuttuminen kokonaan 1700-luvun alkupuoliskolta. Vasta vuodesta 1802 alkaen nämä kirjat ovat melko täydellisiä. Lemisen nimen otti käyttöön Peter Clementsson 1620-luvulla, kertoi Anja Kukkonen puheessaan.

Puheensa loppupuolella Kukkonen valaisi Lemisen suvun luonteenpiirteitä. Näiden esiintuomisessa hän oli hieman varovainen ja mainitsi että niistä saatetaan pitää tai olla pitämättä.

Lemisten ominaispiirteet:

– harkitsevainen

– itsevarma (hieman itsepäinen)

– paljon tutkijoita

– kykyä ja taitoa riiittää

– yksintekemisen ilo ja halu

Myös uskonnollisuus ja sukurakkaus ovat vahvasti Lemisille ominaista.

 

 

Lemisen suvun kirjassaan Anja Kukkonen toivoo kirjan omalta osaltaan lisäävän karjalaisuuteen kuulumisen tunnetta sekä yhteenkuuluvaisuutta suureen Karjalasta lähtöisin olevaan sukuperheeseen. Lopuksi Kukkonen kiitti Lemisiä, jotka auttoivat kirjan tekemisessä.

Eero Leminen puhui sukujuhlan päätössanat.
Eero Leminen puhui sukujuhlan päätössanat.

Musiikkiesityksiä ja juhlapuheita

Lemisen suvun jäsenistä puheenvuoroja käyttivät Mary Pierce o.s. Leminen, Esko Nevamaa, Tuulikki Hakkarainen ja Eero Leminen.
Pierce aloitti puheenvuorot kertomalla terveisest USA:sta. Hän oli luullut pitkään, että isänsä Toivo Leminen on ainoa Leminen, ainakin Yhdysvalloissa. Puheessaan hän kiitteli kuulumistaan laajaan Lemisen sukuun. Myös Suomen kauneus ja suomalaisten vieraanvaraisuus sai kiitosta.

Musiikkia esittivät Ruotsista tullut Andrew Wilkinson sähkökitarallaan, Knuuti-Tuittilan perhe ja Petri Tiainen. Lisäksi mukavana lisänä oli nuoren Lemisen suvun pianistipojan Henri Karesjoen esittämä Päivänsäde ja Menninkäinen.

Sukujuhlan päätössanoista vastasi Eero Leminen. Hän piti puheen Uukuniemi-seruan puheenjohtaja Erkki Lemetyisen sijasta, sillä Lemetyinen ei päässyt tilaisuuteen sairastumisensa vuoksi.

-TT

 

 

 

 

Andrew Wilkinsonin kitaramusiikkitervehdys Ruotsista.
Andrew Wilkinsonin kitaramusiikkitervehdys Ruotsista.
Anja Kukkonen sai paljon kiitosta sukututkimuksestaan.
Anja Kukkonen sai paljon kiitosta sukututkimuksestaan.
Knuuti-Tuittilan perheen musiikkiesitys. Satu Tuittila soitti alttonokkahuilua Juhani Knuutin säestäessä.
Knuuti-Tuittilan perheen musiikkiesitys. Satu Tuittila soitti alttonokkahuilua Juhani Knuutin säestäessä.
Tuomas Knuuti
Tuomas Knuuti
Tilaisuuden lopuksi laulettiin Karjalaisten laulu. Säestäjänä Petri Tiainen.
Tilaisuuden lopuksi laulettiin Karjalaisten laulu. Säestäjänä Petri Tiainen.

 

Juhlakansaa
Juhlakansaa

ihmisiä

Jaa juttu Facebookissa:

Perinteiset Uukuniemi-juhlat viikonloppuna Uukuniemen kirkonmäellä

Uukuniemen kirkkomäellä vietetään viikonloppuna Uukuniemi-juhlia.
Uukuniemen kirkonmäellä vietetään viikonloppuna Uukuniemi-juhlia.

Uukuniemi-seura järjestää 62:sen Uukuniemi-juhlan viikonloppuna 28. – 29.6. Tapahtumapaikka on Uukuniemen kirkonmäki. Juhlassa julkaistaan opetusneuvos Anja Kukkosen laatima sukututkimus uukuniemeläisestä Lemisen suvusta.

Perjantaina 27.6 Uukuniemi-seura järjesti talkoot tulevia juhlia varten. Paikalle oli saapunut paljon ahkeria yhdistyksen jäseniä. Teltat nousivat yhteisvoimin yksi toisensa perään samalla kun taustalla kuului kirkossa tapahtuvat musiikkiharjoitukset. Uukuniemi-juhlat ovat tärkeä perinne ja osa uukuniemeläisyyttä.

Launtaina 28.6 ohjelmassa on aluksi aamutori alkaen klo 09.00. Pitäjäntuvan pihalla tapahtuvien tervetulokahvien jälkeen on vuorossa Uukuniemi seuran vuosikokous klo 11.00. Ruokailu tapahtuu juhlapaikalla.

Lemisen suvun sukujuhla alkaa klo 13.30. Luvassa on sukututkimuksen julkistaminen, musiikkiesityksiä, suvun terveisiä USA:sta yms.

Klo 15.30 Pitäjäntuvalla on esitelmä asekätkennästä. Päivä päättyy ehtoolliskirkkoon klo 17.00.

Talkoot pidettiin perjantaina Pitäjäntuvan piha-alueella.
Talkoot pidettiin perjantaina Pitäjäntuvan piha-alueella.

Sunnuntaina 29.6 ohjelma alkaa aamukahvilla pitäjäntuvalla klo 09.00. Siitä siirrytään juhlajumalanpalvelukseen klo 10.00.

Klo 11.15 Kunniakäynti sankarihaudoilla. Ruokailu.

Klo 12.55 Kunnianosoitus Ristlahden taistelun muistomerkillä.

Pääjuhla alkaa klo 13.00.

Ohjelmassa mm. Uukuniemi-seuran sihteerin Riitta Katkon tervehdyssanat, Parikkalan kunnan tervehdys, musiikkiesityksiä, lausuntaa, Ristlahden taistelusta 400 vuotta: kertojana Sakari Hämäläinen. Juhlapuheen pitää päätoimittaja emerita Reetta Meriläinen.

Lisätietoja ja tarkempi ohjelma:

www.uukuniemiseura.fi

talkoolaiset4-TT

 

Teltan pystyttäminen vaatii yhteistyötä.
Teltan pystyttäminen vaatii yhteistyötä.
Jaa juttu Facebookissa:

Entisen koulun uusi elämä

Kummunkorkea Koulu
Kummunkorkea Koulu

Parikkalan kunta lakkautti vuonna 2010 säästösyistä Kummunkylässä toimineen Uukuniemen koulun. Uukuniemeläinen Jouni Suppola ja kesäasukas Mirja Ulmanen alkoivat kerätä yhdistyksiä ja yksityisiä henkilöitä, jotka voisivat lähteä hankkeeseen ostaa koulu yhdessä. Koulu haluttiin yhteiseen käyttöön ja kokoontumispaikaksi. Syntyi Kummunkorkea Koulu Oy.

-Hankkeen suunnitteluvaiheessa ajattelin, että tarvitsemme 20 osakasta. Ei ollut vaikea löytää halukkaita. Osakkaina on nyt 4 yhdistystä ja 16 yksityistä, kertoo Suppola.

Kummunkorkea Koululla on menossa 4. vuosi. Lämmitysjärjestelmä vaihdettiin maalämmöksi kulujen pienentämiseksi. Se on todettu erittäin hyväksi ja toimivaksi ratkaisuksi. Tänä vuonna kaksi luokkatilaa yhdistettiin yhdeksi suureksi saliksi poistamalla väliseinä.

-Uusi salimme mahdollistaa esimerkiksi sukukokousten, syntymäpäivien ja muiden tilaisuuksien ja esiintymisten järjestämisen. Koululla on myös hyvin varusteltu keittiö tilaisuuksia varten. Heinäkuussa pidetään teatteriesitys kun Savonlinnan kaupungin teatteri tulee esittämään Havukka-ahon ajattelijan, sanoo Suppola.

Kummunkorkea Koulu Oy pyörii vuokratuloilla. Rakennuksessa on kaksi asuntoa jossa on vuokralaiset. Lisäksi kellarikerroksen veistoluokka on vuokrattu yksityiselle henkilölle. Kansalaisopisto pitää talvella käsityökerhoa mutta tarkoituksena on toiminnan lisääminen. – Joku vähän miehisempi kurssi olisi toiveissa, naurahtaa Suppola.

Suppola jatkaa että kyselyitä on tullut niin sanotusta kannattajajäsenyydestä, jolloin ei tarvitsisi ruveta Kummunkorkea Koulun osakkaaksi. Kannattajajäsenyys voisi mahdollistaa tilojen edullisemman käytön. Asia on kuitenkin vasta pohdintavaiheessa. -Yritämme kehittää toimintaa hiljalleen pienten muutosten kautta, kertoo Suppola.

Mirja Ulmanen tekee ihonpuhdistuksen ja hoidon Riitta Jantunen-Lehdolle. Kyseessä on galvaaniseen sähköön perustuva toimenpide, jossa kaksi samaa varausta hylkii toisiaan, kun taas vastakkaiset tapaukset vetävät toisiaan puoleensa.
Mirja Ulmanen tekee ihonpuhdistuksen ja hoidon Riitta Jantunen-Lehdolle. Kyseessä on galvaaniseen sähköön perustuva toimenpide, jossa kaksi samaa varausta hylkii toisiaan, kun taas vastakkaiset tapaukset vetävät toisiaan puoleensa.

Tietoisku antioksidanttien merkityksestä hyvinvoinnille

Kummunkorkea Koululla pidettiin tiistaina 24.6 luennot nuorekkaan ihon salaisuudesta ja antioksidanttien merkityksestä hyvinvoinnille. Luennoimmassa ja esittelemässä tuotteita oli Uukuniemen kesäasukas Mirja Ulmanen. Ulmanen oli yhdessä miehensä Pertti Pölösen kanssa tuonut paikalle kolmannen sukupolven skannerin, jolla oli mahdollisuus mitata solun pinnalta antioksidanttipitoisuus. Laitteen antama mittaustulos kertoo, miten käyttämäsi ravinto imeytyy solutasolle asti. Lisäksi Ulmanen esitteli uusimpia Nu Skin yrityksen Antiaging- tuotteita ja ihonhoitolaitteita.

-Toimme esittelyn tänne jotta ihmiset näkisivät samalla tätä uutta Kummunkorkea Koulun salia, sanoo Ulmanen tehdessään samalla näytehoitoa yhdelle tilaisuuteen tulleelle.

Nu Skin on yksi isoimmista hyvinvointiyrityksistä. Suomessa toiminta on alkanut kunnolla vuoden 2011 jälkeen. Ulmanen kertoo että tuotteita on myyty mm. Ylen maskeeraukselle.

-TT

Kummunkorkea Koulun tiedustelut ja tilojen vuokraukset:

050 525 1113 Jouni Suppola

https://fi-fi.facebook.com/pages/Kummunkorkea-Koulu-Oy

Tulossa:

27.7  klo 19   Savonlinnan Teatteri esittää: Havukka-ahon ajattelija

Ennakkovaraukset p. 040 5240503

 

Luennot antioksidanttien merkityksestä ja nuorekkaan ihon salaisuudesta:

15.7 klo 14 alkaen

9.8   klo 12 alkaen

Lisätietoja Mirja Ulmaselta numerosta 040 524 0503.

Mirja Ulmanen luennoi antioksidanttien merkityksestä hyvinvoinnille.
Mirja Ulmanen luennoi antioksidanttien merkityksestä hyvinvoinnille.
Antiaging-tuotteita.
Antiaging-tuotteita.
Jaa juttu Facebookissa:

Iloinen heppaleiri

Iloiset leiriläiset, avustajat ja ohjaaja.
Iloiset leiriläiset, avustajat ja ohjaaja.

Peltolan ratsutilalla Parikkalan Kinnarniemessä pidettiin ratsastusleiriä tämän viikon ajan. Kesän toiselle leirille osallistui 9 lasta, iältään 8-vuotiaasta ylöspäin. Leirillä oli opastamassa 3 nuorta avustajatyttöä.

-Kivaa! kuului huuto leiriläisiltä kysyttäessä minkälaista oli ollut.

Olipa joku pudonnut hevosen selästä, mutta sekään ei tuntunut haittaavan.

Kaikilla oli leirillä omat hoitohevoset, joita hoitaessa ja ratsastaessa päivät menivät mukavasti. Ohjelmaa riitti aamusta iltaan. Mukana oli niin ensikertalaisia kuin kokeneita leirikävijöitäkin. Monet haluaisivat tulevaisuudessa toimia ammatissa hevosten parissa.
Kilpa- tai kenttäratsastajana. Hevostelua jollain tavalla!

Opetuksesta ja ratsastuksen ohjauksesta vastasi Imatralla ratsastuksen opettajana toimiva IV-tason koulutuomari Ulla Kujanpää. Pohjanmaalta kotoisin oleva ja 5 vuotta sitten Kinnarniemeen muuttanut Kujanpää on viihtynyt Parikkalassa hyvin.

-Asuimme mieheni kanssa Ruokolahdella aikaisemmin. Olimme etsineet sopivaa tilaa pidemmän aikaa jonne voisimme muuttaa yhdessä siskon perheen kanssa. Nykyistä tilaamme kävimme katsomassa vuotta aikaisemmin ennen muuttoa. Aluksi epäröimme mutta siskoni innostui ja sai meidät lopulta mukaan. Tilalla asuu lisäksi äitimme, kertoo Kujanpää.

 

 

Ulla Kujanpää
Ulla Kujanpää

Peltolan ratsutilalla on kuusi omaa hevosta ja lisäksi seitsemän lainahevosta Kujanpään työpaikalta Imatran ratsastajat ry:ltä.

-Heillä on tähän aikaan vuodesta hiljaisempaa, joten hevoset voivat laiduntaa meillä, sanoo Kujanpää.

Meneillään on Peltolan ratsutilan kolmas leirikesä. Tänä kesänä leirejä on yhteensä neljä, lasten ja nuorten leireistä kilpailuleiriin. Koleat kelit ovat hieman vaikuttaneet leiriohjelmaan, sillä esimerkiksi hevosten uittamista oli jouduttu vähentämään. Lasten leiritunnelmaa se ei kuitenkaan laskenut.

Uukuniemeltä heppaleirille

Yksi osallistuneista oli uukuniemeläinen Kerttu Tiainen, 10. Kolme vuotta ratsastusta harrastanut Kerttu oli toista kertaa mukana.

-Innostuin ratsastuksesta kun olin 7-vuotias. Äitini kävi ratsastamassa ja otti minut mukaan katsomaan. Se näytti niin kivalta, että halusin itsekin kokeilla, pohtii Kerttu ja jatkaa että parasta ratsastuksessa on esteet ja se kun pääsee ohjaamaan isoa hevosta.

Muiden leiriläisten tapaan on Kertullakin tulevaisuuden haaveita hevosten parissa.

-Haluaisin olla este- tai kenttäratsastaja. Isoin hevonen jolla olen tähän mennessä ratsastanut on ollut säkäkorkeudeltaan 170 cm. Tällä hetkellä ei tosin ole väliä minkälaisella hevosella ratsastan sillä ratsastaminen on aina hauskaa!

-TT

Kerttu Tiainen oli leirillä toista kertaa. Taustalla leirikavereita, jotka odottivat kuumeisesti että pääsisivät karkkiostoksille!
Kerttu Tiainen oli leirillä toista kertaa. Taustalla leirikavereita, jotka odottivat kuumeisesti että pääsisivät karkkiostoksille!

Hevosia_1

Hevonen_3

hevosia_2

Tilalla vilisteli myös kanoja ja kukko.
Tilalla vilisteli myös kanoja ja kukko.
Peltolan ratsutila
Peltolan ratsutila
Jaa juttu Facebookissa:

Huippupianisti Hando Nahkur vieraili Uukuniemellä

Hando Nahkur Pyhäjärven rannalla.
Hando Nahkur Pyhäjärven rannalla.

Savonlinnassa kuultiin keskiviikkona 18.6 kansainvälisesti huippuluokan pianistia kun virolainen Hando Nahkur esiintyi Melartin salissa. Viimeksi Nahkur esiintyi Savonlinnassa kaksi vuotta sitten. Ympäri maailmaa konsertoineelle Nahkurille Suomi ja varsinkin Uukuniemi on tullut tutuksi jo pienestä pitäen.

Uukuniemeläinen Kati Sistonen on pitänyt tiiviisti yhteyttä Nahkuriin jo vuosien ajan. Yhteys juontaa Sistosen edesmenneen miehen Mauno Tiaisen äitiin entiseen uukuniemeläiseen opettajaan Maria Tiaiseen.

– Mari-mummo näki aikanaan kun herra Karpo haki Suomessa sotiville virolaispapoille kummeja. Handon isoisä Alfred Nahkur sai kummikseen Marian ja mummon reissatessa Tallinnaan hän tapasi ja tutustui myös Handon isään ja äitiin. Sitä kautta Handon vanhin sisko tuli sitten Savonlinnaan mestarikurssille ja asui Maunon siskon perheessä, muistelee Sistonen ja kertoo että yhteyttä on pidetty siitä saakka tiiviisti.

Nahkur jatkaa että hän oli todella pieni tullessaan Suomeen ensimmäisen kerran. Aluksi hänen vanhempi sisarensa konsertoi täällä Suomessa ja sisaren siirtyessä opetuspuolelle Hando jatkoi perinnettä. Savonlinna muodostui konserttipaikaksi sillä siellä asuu monia Nahkurin hyviä ystäviä.

Musiikin ammattilainen

Hando Nahkur aloitti pianonsoiton 7-vuotiaana. Viidentoista vanhana Nahkur otti pianonsoiton vakavammin ja ryhtyi tekemään isompia esiintymisiä. Nahkur suoritti lukion kotimaassaan Virossa. Tämän jälkeen kaksi vuotta meni Viron musiikki- ja teatteriakatemiassa Tallinnassa ja sitten alkoi matkustelu.

– 11-vuotta sitten lähdin Yhdysvaltoihin opiskelemaan ja tällä hetkellä suoritan viidettä tutkintoani Amerikassa. Takana on pitkä matka eri paikoissa. Ensin kolme vuotta Yalen yliopistossa, sitten muutamaksi vuodeksi New Englandin konservatorioon, seuraavaksi Fort Worthiin Texasin kristilliseen yliopistoon ja viimeiset kolme vuotta olen ollut Dallasissa Southern-Methodist yliopistossa, luettelee Nahkur.

Pianokonsertit ja esiintymiset ovat vieneet Nahkuria ympäri maailmaa

-Olen ollut monessa paikassa, mutta vielä on monta paikkaa minne mennä. Maapallo on iso, tiedäthän, naurahtaa Nahkur ja jatkaa että on esiintynyt mm. 22 osavaltiossa Yhdysvalloissa.

Muutama erityinen esiintymispaikka nousee kuitenkin Nahkurin mieleen kuten Costa Rica, Israel, Kanada ja Venäjä. Tulevaisuudessa hän toivoisi esiintyvänsä Aasiassa. -On vaikea valita jotain tiettyä suosikkipaikkaa jossa olen esiintynyt sillä kaikki paikat ovat erilaisia ja mielenkiintoisia. Sanoisin että hyvä paikka muotoutuu yleisön perusteella ja siitä että he haluavat tulla kuuntelemaan uudestaan, pohtii Nahkur.

Tänä päivänä Nahkur elää, opiskelee ja tekee töitä Dallasissa, Yhdysvalloissa. Hän aloitti tammikuussa työt musiikillisena johtajana yhdessä Dallasin isoimmista luterilaisista kirkoista. Nahkur kertoo että on ollut mahtavaa tehdä töitä siellä, sillä se on mahdollistanut monipuolisten musiikillisten aktiviteettien jatkamisen.

Opiskeluiden ja luterilaisen kirkon musiikillisen johtajan työn lisäksi Nahkur soittaa noin 30 -40 pianokonserttia vuodessa. Kysyttäessä Nahkurin suosikkisäveltäjää tulee vastaus nopeasti.

-Eniten olen soittanut Schumannia, Franz Lisztiä ja muita klassisia säveltäjiä kuten Beethovenia. Pidän myös barokkilaisista säveltäjistä mutten taaskaan pysty valitsemaan yhtä tiettyä sillä on mielenkiintoista soittaa eri säveltäjien tuotantoa. Heillä jokaisella on niin sanotusti oma kielensä.  Esimerkiksi Savonlinnan konsertin ohjelmistossa minulla oli muutama uusi kappale Tšaikovskilta jotka hiljattain opin. Suosikkini ovat ne mitä soitan konserteissani, miettii Nahkur.

Upea Suomen luonto

Nahkur kertoo rakastavansa Suomea ja erityisesti kaunista luontoa sekä ihmisiä. -Kontrasti Dallasin ja Suomen välillä on todella suuri. Mutta toisaalta sää ja ilmapiiri on hyvin samanlainen niin kuin meillä Virossa. Uskon että täällä Uukuniemellä ja Savonlinnassa on mahdollista nähdä sitä aitoa Suomea. Mutta tietysti eniten kyse on ihmisistä ja olen ollut todella onnekas tavatessani elämässäni niin hienoja ihmisiä ja ystäviä Savonlinnasta ja Uukuniemeltä.

Uukuniemen kirkko on tunnettu hyvästä akustiikastaan. Maailmanluokan pianistin esiintyminen pienellä kylällämme voisi olla tulevaisuudessa mahdollista.

– Ehdottomasti! Se olisi hienoa! Kirkkomusiikki on ollut suuressa roolissa elämässäni viimeiset vuodet ja jos löytyy hyvä piano ja ihmiset haluavat kuunnella musiikkiani niin mikä ettei!

Lisätietoja: http://handonahkur.com/

-TT

 

Jaa juttu Facebookissa:

Taidekerho Uukuniemellä

Magneettien tekeminen vaatii keskittymistä! Vasemmalla kerhonvetäjä Jenna Palmu opastaa Lotta Bergia. Etualalla Loviisa Berg.
Magneettien tekeminen vaatii keskittymistä! Vasemmalla kerhonvetäjä Jenna Palmu opastaa Lotta Bergia. Etualalla Loviisa Berg.

Parikkalan 4h-yhdistys järjesti lasten taidekerhon 16 – 20.6 Niukkalan nuorisotila Nuotassa. Kerhon vetäjänä toimi Tampereen yhteiskoulun ilmaisutaidon lukiota käyvä uukuniemeläinen Jenna Palmu. Kyseessä oli Jennan kolmas kerta kerhonvetäjänä.

-Tänä kesänä osallistujamäärä oli hieman pienempi, mutta yhtä kivaa on  kuin aikaisemminkin, kertoo Jenna.

Jenna on ollut innokas askartelemaan ja tekemään käsitöitä jo pienestä pitäen.

– 3-vuotiaasta saakka on näitä tullut tehtyä. Äiti on käsityöihminen niin sitä kautta olen oppinnut.

Kerhoon osallistuneet Jenni Palmu, Loviisa Berg ja Lotta Berg olivat kerhonvetäjän opastuksella ehtineet tehdä neljän päivän aikana monenlaisia taideteoksia.

-Ollaan tehty esimerkiksi magneetteja, avaimenperiä, koruja ja sarjakuvia. Niin ja ollaan me myös piirretty, luettelee Loviisa Berg.

Kysyttäessä mikä on ollut kivointa olivat lapset yhtämieltä asiasta.

-Laatikon tekeminen ja huovuttaminen!

Jenni Palmun mielestä taidekerhossa oli todella mukavaa.
Jenni Palmun mielestä taidekerhossa oli todella mukavaa.

-TT

taidekerhon_tuotoksia

Jaa juttu Facebookissa:

Iloisesta Pässistä onnellista possua

logoParikkalan Koitsanlahdessa 6-tien varrella sijaitsevassa Iloisen Pässin maalaispuodissa vietettiin perjantaina 13.6 2-vuotissyntymäpäiviä aurinkoisessa säässä. Terassilla kuumeni grilli, josta paikalle saapuneet pystyivät ostamaan herkullista onnellista possua ja karitsanmakkaraa. Lähiruokaa luonnollisesti. Tunnelmaa kesäiseen iltaan loi Lapinlahden lintuja coveroima Matki ja Linnut sekä kantrihenkistä musiikkia soittava Huojuva Lato.

Laaja tuotevalikoima

Iloisen Pässin maalaispuodin 2-vuotta sitten avanneet Niko Hälvä ja Terhi Torikka tarjoavat vaihtoehdon isoille ketjuhuoltoasemille. Puoti myy lähiruokaa ja lähiseudun pientuottajien tuotteita. Monipuoliseen tuotevalikoimaan kuuluu
mm. biisonin- ja karitsanlihaa, mausteita, jauhoja, tuoretta leipää, makeisia, hilloja ja pienpanimoiden juomia. Lahjapuodista löytyy paikallisten käsitöitä, ekopesuaineita ja lahjatavaroita. Uutuutena heillä on onnellisen possun lihaa.

Terhi Torikka ja Niko Hälvä
Terhi Torikka ja Niko Hälvä

-Possut on kasvatettu Janne Kainulaisen tilalla täällä Parikkalassa. Nimi tulee siitä että ne saavat peuhata vapaina ja toteuttaa luontaista käyttäytymistään. Possut on ruokittu paikallisella härkäpavulla tuontisoijan sijaan, sanoo Hälvä.

Puodin tuotteilla on 50 eri tavarantoimittajaa. Torikka kertoo että tuotteet pyritään saamaan mahdollisimman läheltä. Esimerkiksi biisonin- ja lampaanlihat tulevat Uukuniemeltä.

Lähiruoka kiinnostaa

Uukuniemeltä kotoisin oleva Hälvä on aikaisemmin toiminut monena kesänä Papinniemen leirintäalueen yrittäjänä. Hän näkee siitä olleen apua oman yritystoiminnan aloittamiselle puhtaalta pöydältä. Kysyttäessä miten ensimmäiset vuodet ovat sujuneet. Tulee vastaus Hälvältä ja Torikalta nopeasti ja yhtäaikaa.

-Työtä on ollut paljon mutta hyvin on mennyt. Tämä on sitova elämäntapa eikä aikaa hirveästi jää muulle, he toteavat ja lisäävät että lähiruoan kysyntä on selvästi kasvanut.Puoti

-Ihmiset kaipaavat jotain muuta vaihtoehtoa teollisille ruuille ja tuotteille. Vaikka puhutaan taantumasta niin ei se ainakaan meillä ole näkynyt. Asiakkaita on tullut lisää ensimmäisen vuoden jälkeen, kertoo Torikka.

Täksi kesäksi ovat Hälvä ja Torikka pyrkineet kehittämään puodin ravintolapuolta. Kokin palkkaamisen myötä on lähiruokamenu laajentunut pihveihin. Tarjolla on mm. biisonin grillipihviä. Juuri saadut A-oikeudet mahdollistaa viinien nauttimisen pihvien kera. 80-paikkaisella terassilla on luvassa musiikkiesityksiä kesäviikonloppuisin.

-TT

Iloisen Pässin Maalaispuodin kesäaukioloajat:

Ma-To 10-19

Pe-La 10-21

Su 11-19

Esiintyjät:

28.6 Jarkko Martikainen (lämmittäjäesiintyjänä Väinö Rinne duo, uukuniemeläisen Heikki Vanhasen johdolla)

11.7 Harri Marstio

26.7 Mustat Silmät

https://fi-fi.facebook.com/IloinenPassi

 

Huojuva Lato esiintymässä. Lavan vierestä pystyi ostamaan herkullista grilliruokaa.
Huojuva Lato esiintymässä. Lavan vierestä pystyi ostamaan herkullista grilliruokaa.
Huojuvan ladon pedal steel-kitaristi Ilkka Vartiainen, joka on vaativan soittimensa ykkösosaajia Suomessa.
Huojuvan ladon pedal steel-kitaristi Ilkka Vartiainen, joka on vaativan soittimensa ykkösosaajia Suomessa.
Matki ja Linnut keräsi terassille kuulijoita.
Matki ja Linnut keräsi terassille kuulijoita.

 

iloinen_sisustus_2

Terassilta avautuu upea maalaismaisema.
Terassilta avautuu upea maalaismaisema.
Puodin pihapiirissä voi ihastella lampaita.
Puodin pihapiirissä voi ihastella lampaita.
Jaa juttu Facebookissa: