Kategoriat
Arkistot

Sateet ja petoeläimet maaseutuyrittäjien riesana

Kulunut kevät, kesä ja syksy ovat olleet viljelijöiden kannalta pahimpia vuosikymmeniin. Runsaiden vesisateiden takia peltoalueita on edelleen puimatta ja puimatta ne todennäköisesti jäävätkin. – Vastaavanlaisia tilanteita tulee mieleen vuosilta -74 ja -87, mutta kyllä tämä vuosi on ollut erityisen huono, kertoo maaseutusihteeri Maija Sairanen Etelä-Karjalan maaseututoimesta. -Sään aiheuttamista satovahingoista ei myöskään makseta viljelijöille korvauksia, toisin kuin vaikka rauhoitettujen eläinten aiheuttamista tuhoista, Sairanen jatkaa. Petoeläimiä kuten karhuja ja susia liikkuu Saaren ja Uukuniemen alueella paljon, ja toisinaan ne löytävät tiensä myös asutusten lähelle. Karhujen repimistä heinäpaaleista on Sairaselle tullut ilmoituksia, mutta ei toistaiseksi poikkeavan paljon. -Jos esimerkiksi koira joutuu petoeläimen raatelemaksi, niin tarkastuksen ja  arviokäynnin tekee maaseutuviranomainen vaikka omistaja ei olisikaan viljelijä, kertoo Sairanen. – Ihme kyllä, vaikka susien määrä viime talvena näytti selvästi lisääntyneen ja ne pyörivät myös maatilojen pihapiirissä, ei yhtään eläinvahinkoilmoitusta silti tullut, hän jatkaa.

Petoeläinten lisäksi rauhoitetut linnut voivat  muodostua maaseutuyrittäjille ongelmaksi. – Useina vuosina hanhiparvet ovat aiheuttaneet keväisin tuhoja syömällä oraat tai kasvuun lähteneen heinän, mikä viivästyttää sitten säilörehunurmen kasvua ja -korjuuta, kertoo Sairanen. Veden äärellä sijaitsevat tai laajat peltoalueet muun muassa Jyrkilässä ja Tetrisuolla ovat perinteisesti olleet lintuparvien suosiossa ja uutena “aluevaltauksena” tänä vuonna on ollut Akonpohja. – Parvien liikkeet riippuvat hyvin paljon tuulista ja ilmavirtauksista. Tänä vuonna tuhoja näyttäisi tulleen syksyllä enemmän Pohjois-Karjalan alueella, sanoo Sairanen.

Maaseutuyrittäjien on mahdollista hakea korvauksia eläinten aiheuttamista tuhoista. Lappeenrannan kaupunkiin kuuluva Etelä-Karjalan maaseututoimi hoitaa vahinkokartoituksen ja kenttätyön, jonka jälkeen hakemukset siirtyvät ELY:n käsiteltäviksi, petovahingot Mavin maksettavaksi. Korvauspäätökset saapuvat seuraavana vuonna. Aiemmin lomituspalveluissakin työskennellyt Sairanen on nähnyt hyvin maataloustoiminnan muutoksen Parikkalan, Saaren ja Uukuniemen alueella. – Tukia hakevien tilojen määrä laskee joka vuosi. Lypsykarjatilojen määrään vaikutti merkittävästi Venäjän asettamat pakotteet, ja toisaalta myös ikärakennemuutokset. Tällä hetkellä Parikkalassa on 38 lypsykarjatilaa ja 27 lihakarjatilaa, Sairanen kertoo.

Maaseutusihteeri Maija Sairanen hoitaa vahinkokartoituksen Parikkalan alueella.
Karhun aiheuttamia tuhoja Uukuniemellä.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Andreas Hänninen Pamaus Seuran jäseneksi

Uukuniemen Kirkonkylällä asuva Andreas Hänninen on hyväksytty Pamaus Seuran jäseneksi. Pamaus Seura, viralliselta nimeltään Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain Seura Pamaus, perustettiin Viipurissa jo vuonna 1891. Perustajina toimivat Viipurin suomenmieliset liikemiehet, joiden tarkoituksena oli kokoontua toimimaan kansallisessa hengessä kaupungin käsityöläisten ja liikkeenharjoittajain piirissä. Yhteystyön tarpeellisuutta oli perusteltu muun muassa seuraavasti: “Kaikilla aloilla on nykyaikana huomattu yhdystyön tarpeellisuutta, vieläpä välttämättömyyttäkin, jotta voitaisiin vastata niitä yhä eneneviä vaatimuksia, joita karttuva sivistys ja kasvava kilpailu kultakin yksityiseltä vaativat”. Yhdistymisestä oli siten etua ammatin harjoittamiselle jonka lisäksi se tarjosi mahdollisuuden sanomalehti- ja ammattikirjallisuuden lukemiseen, sekä tilaisuuden tutustua toisiin liikemiehiin ja keskustella heidän kanssaan ajankohtaisista kysymyksistä.

Sotien jälkeen seura jatkoi toimintaansa Helsingissä. Seuran toimintaan on alkuajoista asti kuulunut esitelmäperinne, joka muodostaa nykyisen toiminnan rungon jäsenistön kokoontuessa kuukausittain kuulemaan alustusta ajankohtaisista taloudellisista ja yhteiskunnallisista aiheista. Seuraan kuuluu tällä hetkellä noin 750 karjalaistaustaista miesjäsentä.

Seuran jäseneksi voi hakea jokainen Pamaus Seuran tarkoituksen ja toimintamuodot hyväksyvä ja karjalaiset sukujuuret omaava miespuolinen Suomen kansalainen. Lisäksi kahden seuran jäsenen on suositeltava hakijaa johtokunnalle ennen kuin johtokunta hyväksyy hakijan jäseneksi.

Pamaus Seuran toimintaan kuuluvat kokousten ja esitelmien lisäksi retket sekä apurahojen myöntäminen seuran rahastoista. Apurahoilla ja stipendeillä tuetaan vanhan Viipurin läänin alueella nyt olevien tai aikaisemmin olleiden oppilaitosten kaupan- ja teollisuuden alan keskiasteen koulutusta.

Tukea myönnetään myös karjalaista kulttuuria ylläpitäviin tai edistäviin hankkeisiin ja rahastojen tukea on käytetty karjalaisuutta ja Karjalan historiaa käsittelevien kirjojen ja muiden julkaisujen tekemiseen. Tänä vuonna avustusta on myönnetty muun muassa Mervi Myllyoja & Virva Garam -duon äänitetuotantoon, tietokirjaan luovutetun Karjalan alueen talouselämän vaikuttajista sekä fiktiivisen lyhytelokuvan toteuttamiseen Lapinlahdelle muuttavasta evakkoperheestä. Lisäksi Pamaus Seura on tukenut VirtuaaliViipuri -mallinnustyötä, ja avusti jo toistamiseen Karjala-lehteä vuosikirjojen kustannustyössä.

Pamaus Seuran Viipurin -kauden aikana klubihuoneistoon hankitut merkittävät taideteokset saatiin suurimmalta osin pelastettua sodan tuhoilta ja taidekokoelma on nykyisin nähtävillä Lappeenrannan taidemuseossa.

Taidekeskus Salmelan Wiipurin taiteilija-ateljee siirtyi tänä vuonna Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain Seura Pamaukselle. Huoneisto on toiminut taiteilijaresidenssinä vuodesta 2010 lähtien Lallukan asuin- ja liiketalossa Viipurin keskustassa. Jatkossa huoneisto on Pamaus Seuran Viipurin klubihuoneisto ja se on edelleen taitelijoiden käytössä osan vuodesta. Kauppaneuvos ja taidemesenaatti Juho Lallukka (1852-1913) oli Pamaus Seuran perustajajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja. Lähde: www.pamaus.fi
Andreas Hänninen esittelemässä ikonitaidetta Uukuniemen kirjastolla viime keväänä.

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Rajapirtin ympäristön raivaustalkoot

Rajapirtin ympäristön raivaus on pistetty tänään aluilleen ja nyt olisi oivallinen tilaisuus tarjota auttava käsi tai kaksi yhteiseksi hyväksi! Ensi viikolla kaivuri aloittaa työt kentän reunamilla, joten sitä ennen olisi risut ja männynkävyt saatava tieltä pois.Huomenna lauantaina 6.10. paikalle voisi saapua klo. 14.00  ja sunnuntaina 7.10. jatketaan tarvittaessa klo. 15.00. Mukaan tarvitset ennen kaikkea talkoohenkeä, mutta mikäli varastosta sattuisi löytymään rautaharava niin nappaa se mukaan. Lehtiharavat voi tuoda myös. UnU ja Maamiesseura tarjoavat talkoolaisille kahvit, mehut ja keksit!

Mitä enemmän porukkaa, sen nopeammin hommat on hoidettu! Tervetuloa!

 

Uukuniemen Maamiesseura ry

Uukuniemen Urheilijat ry

Jaa juttu Facebookissa:

Rajapirtin ympäristön uusi ilme

 

Viime päivinä on Niukkalassa käynyt melkoinen rytinä metsäkoneiden myllätessä urheilukentän ympäristössä. Pitkään työn alla ollut puunkaatoprojekti toteutui viimein ja maisema muuttui sen myötä kertaheitolla. -Onhan tämä jo nyt huomattava parannus entiseen, sanoo Uukuniemen Maamiesseura ry:n sihteeri Vesa Berg. -Töitä kuitenkin riittää vielä. Hakkuun jälkeen kunta ajattaa vielä enimmät risut  koneilla pois ja loppu hoidetaan sitten Maamiesseuran toimesta käsipelillä. Myös kantoja poistetaan sahaamalla, hän jatkaa.

Urheilukenttä ja juoksurata pysyvät nyt jatkossa siistimpänä, kun puista putoavat lehdet eivät ole niitä sotkemassa. Enää ei ole myöskään vaaraa, että sopivan tuulen sattuessa puita kaatuisi Rajapirtin päälle. Lisäksi puiden sekaan aiemmin hautautunut lipputanko voidaan ottaa käyttöön. – Ensi kevään ja kesän urheilukisoja ajatellen ympäristön raivaaminen mahdollistaa kisojen seuraamisen laajemmalti. Suunnitteilla on myös ollut rakentaa pienimuotoinen katsomo Rajapirtin puoleiseen rinteeseen, samoin ikivanhat sponsorikyltit poistetaan. Toivon mukaan saamme uusia sponsoreita, joille voisimme pystyttää kyltit niin ikään Rajapirtin puoleiselle rinteelle, Berg sanoo.

Maamiesseurantalon ympäristö tuo nyt mieleen ajat vuosikymmenten takaa. Monia vaiheita nähnyt rakennus toimii nykyisin liikuntatilana ja siellä sijaitsee myös Uukuniemen Urheilijoiden kuntosali. Millaisia muistoja sinulla liittyy Rajapirttiin? Onko arkistoissasi vanhoja kuvia maamiesseurantalolta? Lähetä meille juttusi/kuvasi osoitteeseen aineisto@uukuniemi.info.

 

Maamiesseurantalo Rajapirtti kuoriutui esiin puiden siimeksestä.
Myös tenniskentän puoleista rinnettä harvennettiin reippaasti.
Uusi ja avara näkymä Rajapirtin pihalta.
Keväällä kentän ympäristö näytti tältä.
Nykyinen Rajapirtin ympäristö muistuttaa nyt enemmän vuosikymmenten takaista ympäristöä.

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Uudet kauppiaat aloittivat kyläkaupalla

 

Lokakuu alkoi Niukkalassa jännittävissä tunnelmissa kun uusi kauppiaspariskunta avasi Uukuniemen Pitäjän Kyläkaupan ovet maanantaina virallisesti ensimmäistä kertaa. – Oikein hyvillä mielillä ollaan, innostuneina ja intoa täynnä, sanoo Mirva Venäläinen. – Eilen pääsimme hiukan jo laittelemaan paikkoja, mutta vasta tulevina viikkoina alkaa valikoima ja yleisilme muotoutua kun on ensin päästy alkuun ja opittu tärkeimmät asiat, hän jatkaa. – Ensimmäinen tavarakuorma meille tulee kuitenkin jo huomenna, täydentää Venäläisen tytär Iiris. -Aulaan saimme jo jo myyntiin käsitöitä ja sitä valikoimaa on tarkoitus saada täydennettyä nyt lähiaikoina, kertoo Kare Palmu. – Paljon on käynyt jo kylän omaa väkeä, niin vakituisia kuin vasukkaita. Samoin naapuripitäjästä Kesälahdelta on ihmisiä käynyt pyörähtämässä, Palmu jatkaa.

Avajaispäivänä tarjolla oli kakkukahvit, joista vastasivat Uukuniemen Martat. Kaupan piha-alueelta sai puolestaan ostaa kotiinviemisiksi Savonlinnan Liekkilohen maukasta loimulohta. Liekkilohi on paikalla myös tiistaina 3.10. Muusikko “Jamppa” nähtiin jälleen soittamassa xylofonia ja syysmarkkinoilta tutut Toimentuvan naiset olivat hekin palanneet paikalle avajaisiin.

Kauppiasperhe iloitsee siitä, miten hyvän vastaanoton he jo avajaispäivänä ovat saaneet. – Pelkästään positiivisella mielellä ovat asiakkaat tulleet tervehtimään ja olleet hyvillään, että kauppa palvelee jatkossakin, Palmu sanoo. Uukuniemen Pitäjän Kyläkauppa on auki arkisin klo. 9.00-18.00 ja lauantaisin klo. 10.00-16.00. Talvikauden ajan kauppa on suljettu sunnuntaisin.

 

Kauppiasperhe. Vasemmalla Mirva Venäläinen, Iiris Venäläinen ja Kare Palmu.
Kaksi Marttaa kakkua tarjoilemassa. Eeva-Liisa Hämäläinen (vas.) ja Lea Moller.
Liekkilohi on paikalla myös tiistaina 3.10.
Myös Kyläkaupan ulkoasu tulee muuttumaan ensi kesään mennessä.
Avajaisvilinässä oli auttelemassa myös edellinen kauppias Tiina.

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Syksyn sato talteen Marttojen tyyliin

Kesän ja syksyn metsän sekä puutarhan antimia korit pullollaan, mutta ideat niiden hyödyntämiseen vähissä? Onneksi meillä on joukko aktiivisia taitajia, joilta varmasti löytyy apu tähän ongelmaan! Uukuniemen Marttojen kesän ja syksyn “saalislista” on pitkä: mustikat, mansikat, vadelmat, puolikat, sienet, puutarhamarjat, omenat, luumut ja muut luonnon antimet on hyödynnetty leivonnassa tai säilötty talteen tulevaa käyttöä varten.

Sienisato on ollut vaihteleva lajista riippuen. – Kanttarelleja oli tänäkin vuonna runsaasti, mutta esimerkiksi herkkutatteja löysin itse vain muutaman, kertoo Eija Kemppinen. – Ja haapasienet sekä karvalaukut ovat nyt vasta alkaneet nousemaan, jatkaa Uukuniemen Marttojen puheenjohtaja Armi Käppi. -Sienet on suolattu tai sitten pakastettu. Kanttarellit on kaikkein helpointa pakastaa, kunhan niitä on ensiksi pannulla pyöräytellyt, että nesteet häviävät, hän jatkaa. -Ruokaan kanttarellit kannattaa lisätä suoraan pakkasesta jäisinä eikä sulattaa. Silloin niiden maku säilyy parhaiten, ohjeistaa Kemppinen.

 

-Myös mustikoista, mansikoista ja vadelmista suurin osa on päätynyt pakkaseen ihan sellaisenaan. Tänä vuonna marjasato oli kyllä jälleen ihanan runsas. Lakat tosin jäivät niin pieniksi, että niitä ei oikein edes viitsinyt kerätä, Kemppinen kertoo. – Pieneksi ovat jääneet myös omenat, vaikka niitä muuten onkin puut pullollaan.

 

Puutarhamarjat, kuten puna- ja mustaherukat martat keittävät mehuksi. – Ja mustaherukoista saa myös aivan ihanaa hilloa esimerkiksi vadelmien kanssa, vinkkaa Kemppinen. Tuttujen marjojen lisäksi martat ohjeistavat kokeilemaan myös esimerkiksi pihlajanmarjoja tai marja-aroniaa. – Marja-aronia sopii erinomaisesti vaikkapa omenahillon tai mehun joukkoon, mutta sitä kannattaa laittaa vain hiukan voimakkaan maun vuoksi, Kemppinen jatkaa. – Minä puolestani olen joskus tehnyt aroniasta hyvää viiniä, naurahtaa Käppi.

 

Outin pihlajanmarjahyytelö

 

Ainekset:
4 litraa riivittyjä pihlajanmarjoja
1litra vettä
1kg sokeria valunutta mehulitraa kohden

 

Valmistus:
1. Huuhdo marjat ja pane kattilaan veden kanssa. Keitä kunnes marjat ovat mehustuneet hyvin ja pane seos valumaan siiviläliinan läpi.
2. Mittaa mehu ja kaada kattilaan. Lämmitä ja sekoita sokeri vähin erin joukkoon.
3. Keitä miedolla lämmöllä sekoittamatta n.10min. ja kokeile, jos muutama pisara hyytyy lautasella.
4.Anna vaahdon kerääntyä ja poista se reikäkauhalla.
5.Kaada valmis hyytelö nopeasti kuiviin, lämpimiin laseihin ja anna seistä seuraavaan päivään. Parafinoi silloin ja peitä lasit voipaperilla, jonka voi nopeasti kiinnittää kumirenkailla.

 

Eijan omena-pihlajanmarjahillo

Pihlajanmarjat huuhdellaan ja pakastetaan, jolloin liika kirpeys häviää.
Omenat keitetään melkein kypsiksi. Pihlajanmarjat pehmennetään höyryssä, hienonnetaan sauvasekoittimella
ja lisätään omenien joukkoon kypsymään. Loppuvaiheessa lisätään hillo- tai kidesokeria maun mukaan.
Lopuksi hillon voi vielä hienontaa sauvasekoittimella.

 

 

Marttojen puolukka-porkkanapiirakka

Pohja:

2 1/2 dl maitoa tai vettä
25 g hiivaa
3/4 dl sokeria
2 tl kardemummaa
n. 7 dl vehnäjauhoja
75 g voita tai margariinia

Täyte:

1 kg porkkanoita
6-7 dl puolukoita
sokeria maun mukaan

 

Voiteluun: kananmunaa

1.Liuota kädenlämpöiseen nesteeseen hiiva.

2.Sekoita joukkoon sokeri, kardemumma sekä jauhot ja viimeiseksi pehmeä rasva.

3.Alusta taikina tasaiseksi.

4.Ota taikinasta 3/4 ja kauli uuninpellin kokoiseksi levyksi.

5.Nosta levy leivinpaperin päälle pellille nousemaan. Peitä leivinliinalla ja anna kohota.

6.Kauli loppu taikina piirakan päälle tulevaa ristikkoa varten ohueksi levyksi. Anna kohota.

7.Kuori täytettä varten porkkanat. Keitä ne kypsiksi vähässä vedessä ja survo soseeksi.

8.Survo puolukat ja sekoita ne porkkanasoseen joukkoon. Mausta sokerilla.

9.Levitä seos kohonneen pohjalevyn päälle. Tee kaulitusta taikinasta nauhat ja tee ristikko piirakan päälle.

10.Voitele munalla ja paista 225 asteessa noin 15-20 minuuttia.

Kuva: Marttaliitto

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Hyvän mielen syysmarkkinat

Aurinkoinen syyssää, joukko iloisia ihmisiä, paikallisia herkkuja ja käsitöitä sekä livemusiikkia. Tätä kaikkea oli tarjolla lauantaina Niukkalassa, kun Pyhäjärven kyläkaupan markkinat kokosi yhteen väkeä pitäjän alueelta ja naapurikunnista. Vielä viikon verran kauppiaana toimiva Tiina Ahonen iloitsi siitä, ettei perjantain sateista enää ollut tietoakaan. – Kyllä tämä keli hyvää lupaa, uskoisin että vähintäänkin saman verran saamme kävijöitä kuin vuosi sitten, Ahonen tuumaa.

Uukuniemen Martat olivat ahkeroineet muun muassa kauniita kransseja ja leivonnaisia, Marjatila Hallikaisen myyntikojulta voi ostaa herkkuja juotavassa ja syötävässä muodossa ja Suurtuvan Tilan kojulta löytyi lämmikettä tulevaa talvea varten vaikka lampaantaljan muodossa. Muiden myyntipisteiden antimia unohtamatta!

Kästyö Annen koju oli todellinen väripilkku! Huovutettujen hattujen lisäksi myytävänä oli trikoopipoja kymmenissä eri kuoseissa ja väreissä, korvakoruja, avaimenperiä jne. Rautjärveltä paikalle saapunut yrittäjä kertoi jättäneensä perjantain sateen vuoksi Parikkalan hämärän kaupan illan väliin ja saapuneensa Niukkalaan jo illalla. – Emme ole täällä vielä aiemmin olleetkaan, hän sanoo.

Musiikillisesta tarjonnasta vastasi hiljattain uukuniemeläistynyt muusikko Jarmo Moilanen. joka oli edellisiltana vetänyt keikan myös Parikkalassa.  Myös kaupan sisällä käy huiske. Tarjolla on Pyhäjärven kyläkaupan henkilökunnan “läksiäiskahvit” ja tiskin takana häärivät sekä Riikka Uimonen että kaupan kesävahvistus Päivi Nevalainen.

Pyhäjärven Kyläkauppa palvelee vielä ensi viikon Ahosen vetämänä, jonka jälkeen uudet tuulet puhaltavat Niukkalan mäellä.

Kauppias Tiina säteili kilpaa auringon kanssa.
Halloween -keksejä, villasukkia, sienisadon antimia ja vaikka mitä muuta…
Päivin (Nevalainen) kakut tekivät myös kauppansa.
Suoraan Suurtuvan Tilalta: taljoja, tumppuja ja lihajalosteita.

Keikkaa pukkaa! Muusikko Jarmo Moilanen piristi soitollaan markkinaväkeä.
Todellista väriloistoa. Kästyö Anne Rautjärveltä.
Juomia, hilloja ja muita herkkuja Marjatila Hallikaiselta.
Miten olisi tossut Suomi 100 -juhlavuoden malliin tai kettukarkkivillasukat?
Uukuniemen ihanat ja energiset Martat.
Kaupan sisällä kahvitarjoilusta vastasivat Riikka Uimonen ja Päivi Nevalainen.

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemeläiset julkkislampaat

 

Viime keskiviikkona uukuniemeläiset maisemanhoitotyöntekijät herättivät suurta huomiota valtakunnallista mediaa myöten. OP Kesälahti julkaisi Facebook-sivuillaan kuvan Suurentuvan Tilan lampaista, jotka pyrkivät sisään pankin ovista -mahdollisesti tallettamaan kesätyöpalkkojaan? Julkaisu keräsi nopeasti satoja tykkäyksiä ja päätyi Karjalaisen ja Itä-Savon lisäksi myös Ilta-Sanomien sivuille. Käy lukemassa jutut julkkislampaista alla olevista linkeistä!

Kuva OP Kesälahden Facebook-sivuilta.

Ilta-Sanomien juttu

Sanomalehti Karjalaisen juttu

Itä-Savon juttu

OP-Kesälahti Facebookissa

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Kyläkaupan syysmarkkinat lauantaina 23.9.

 

Tulevana lauantaina Pyhäjärven kyläkaupalla on tiedossa markkinatunnelmaa. Viime vuoden tapaan paikalle saapuu myyjiä omalta kylältä ja hiukan kauempaakin. Syysmarkkinoiden yhteydessä vietetään myös kauppias Tiina Ahosen sekä työntekijöiden Riikka Uimosen ja Päivi Nevalaisen läksiäisiä kahvitarjoilun merkeissä. – Tapahtuma alkaa klo. 11 ja kestää iltapäivään klo. 14 saakka, kertoo Ahonen. – Vuosi sitten markkinat taisivat sattua lähes samaan ajankohtaan, heti Parikkalan hämärän kaupan illan jälkeen. Tunnelma ja meno oli tuolloin niin hyvä, että päätimme järjestää syyskarkelot vielä toistamiseen, Ahonen jatkaa.

Markkinamyyjiksi saapuvat ainakin Suurtuvan tila, AL-vaate, Uukuniemen Martat, Toimentupa, Lahtela Highland, Kästyö Anne sekä joukko paikallisia käsitöiden ja leivonnaisten myyjiä. Lisäksi ohjelmassa on makkaranpaistoa sekä livemusiikkia. – Ja myös syyskukat kuten kanervat ja callunat saapuvat viikonlopuksi, täydentää Ahonen. – Voi olla, että myyjien määrä vielä lisääntyy, vielähän tässä on pitkä viikko aikaa keksiä kaikkea mukavaa lauantaiksi, hän naurahtaa. – Vielä en ole uskaltanut lauantain sääennusteita katsoa, mutta toivon kovasti, että kelit suosisivat ja markkinaväkeä saapuisi paikalle sankoin joukoin, Ahonen sanoo.

 

Vuosi sitten syysmarkkinoita vietettiin pilvipoutaisessa säässä. Kuva: Tuomas Tiainen.

 

K.L.

 

Jaa juttu Facebookissa:

Myös ammattimuusikko kaipaa rauhaa ja hiljaisuutta

 

Niukkalan kylä on saanut uuden asukkaan, kun muusikko ja rumpalisti Jarmo Moilanen löysi kodin Uukuniemeltä. Viiime kesänä Pyhäjärven kyläkaupalla useammankin kerran xylofonia soittamassa nähty Moilanen on syntynyt Tampereella, mutta sekä isän että äidin puolelta sukujuuret ovat kuitenkin Karjalassa. – Isäni oli syntyjään Viipurista, äiti puolestaan Käkisalmesta, Moilanen kertoo. – Uukuniemellä vietin useita lapsuuden kesiä jo 70 -luvulla. Isoisäni on ollut mukana talkoissa perustamassa silloista Virkistyskeskusta kirkonkylälle, hän jatkaa.

Mutta kuinka Moilasesta sitten lopulta tuli virallisesti uukuniemeläinen? – Muuttopäätös oli eräänlainen ahaa -elämys. Olin täällä käymässä ja majoituin Virkistyskeskuksella, joka nykyisin on siis Uukuniemen lomakeskus. Tuntui kuin olisin kotiin tullut joten mietin, että miksipä en asettuisi tänne pysyvästi, hän kertoo. -Asiat ovat edenneet kuin itsestään. Ollessani Pyhäjärven kyläkaupalla soittamassa xylofonilla Säkkijärven polkkaa kuulin paikallisilta asukkailta vapautuvasta rivitaloasunnosta Niukkalassa. Siellä olen nyt sitten muutaman viikon jo asunu, Moilanen sanoo.

Tällä viikolla 54 -vuotispäiviään juhlinut Moilanen kävi aikoinaan Tampereella Pirkkalan peruskoulun ja siirtyi sieltä Tampereen konservatorioon. -Valmistuttuani  konservatoriosta muusikoksi siirryin Oulunkylän Pop-Jazz -konservatorioon, jossa kävin vielä pop- ja jazzmuusikon koulutuksen. Opetustyöt musiikin saralla aloitin oikeastaan heti armeijan jälkeen vuonna 1983, hän kertoo.

Moilasen työhistoria on vakuuttava niin muusikkona kuin lyömäsoitinopettajana. Iskelmämusiikin puolella hän on tehnyt yhteystyötä muun muassa Laila Halmeen, Veikko Lavin, Pirkko Mannolan, Katri Helenan, Eino Grönin ja Irwin Goodmanin kanssa. – Henry Thell on kaiketi vanhimmasta päästä artisteja joiden kanssa olen työskennellyt, tuumii Moilanen. -Siihen aikaan käytettiin hyvin paljon myös tuuraajia ja tuurauskeikkoja saattoi olla jopa viisi viikossa. Nykyisin useimmilla artisteilla kulkee oma bändi mukana, Moilanen sanoo.

Pop-jazz -musiikin puolella Moilanen on esiintynyt niin ikään tunnettujen suomalaisten tähtien kuten Sakari Kuosmasen ja Pauliina Pohjanheimon kanssa. Lisäksi hän on ollut lyömäsoittajana lukuisissa Big Band -kokoonpanoissa, teattereissa, orkestereissa ja oopperoissa. – Tässä työssä on tärkeää ennakkoluulottomuus eri musiikinlajien välillä, sekä soittimien käsittely ja osallistava tapa työskennellä erilaisten yhteisöjen kanssa.

Moilanen on halunnut muusikon työssään tehdä tunnetuksi myös hieman harvinaisempia tapoja käsitellä rytmiä, ja tuoda Suomeen myös afrikkalaista ja kuubalaista lyömäsoitinperinnettä. Näihinkin monitaiturilta löytyy koulutusta: suoritettuna ovat afrikkalaisen musiikin kurssi, kuubalaisen musiikin kurssi sekä New Orleans -kurssi. Opetustyötä lyömäsoitinopettajana ja bändiohjaajana Moilanen on tehnyt niin Tampereen seudulla, Lapissa kuin Itä-Suomessakin. -Savonlinnassa asuin useita vuosia 2000 -luvun alussa ja työskentelin siellä tuntiopettajana Savonlinnan Taidelukiossa ja musiikkiopistolla. Lisäksi tein kansalaisopistoilla töitä muun muassa Rantasalmella ja Heinävedellä, Moilanen kertoo. – Savonlinnasta muutin Saarenmaalle ja asuin siellä muutaman vuoden tehden töitä bändiohjaajana. Lappiin puolestani lähdin alun perin opiskelemaan eräoppaaksi, mutta suunnitelmat kariutuivat saatuani polvivamman. Onneksi töitä kuitenkin löytyi Muoniosta bändi ja rumpuohjaajana. Pohjoisin työpaikkani lienee Kilpisjärven päiväkoti Saana, mutta siellä vaihdoin ihan puhtaasti vain lapsille vaippoja, naurahtaa Moilanen.

-Nyt muuton jälkeen olen treenannut erityisesti xylofonia ja kuntoillut Rajapirtin kuntosalilla. Minulla on todettu selässä reuma, mutta oireet olen saanut kuriin liikunnan avulla. Melkein joka aamu olen myös käynyt pulahtamassa Tokkarin rannassa. Vielä pitäisi löytää jokin paikka rummuille, sillä pieniä vieroitusoireita niiden paukuttamisessa alkaa jo olla. Rumpusetti on lyömäsoittimista se mieluisin ja sitä olen eniten soittanutkin, pohtii Moilanen. -Olisi hienoa jos pääsisin vetämään vielä vaikka bändikerhoja tai -leirejä. Lasten ja nuorten kanssa työskentely on suuri ilo. Heidän innostuksensa on niin aitoa, Moilanen jatkaa.

Kotiutumisvaikeuksia ei rumpalilla ole ollut. -Tykkään  kun täällä ihmiset juttelevat ja tervehtivät oli sitten tuttu tai tuntematon. Se on ihan toista hämeessä, enkä sinne kaipaa kyllä enää ollenkaan.  Viimeksi Tampereella käydessäni se meteli ja hälinä tuntui jopa vielä raastavammalta kuin ennen, kun olen täällä nyt saanut nauttia rauhasta ja hiljaisuudesta, kertoo Moilanen.

Voisi kuvitella, että Moilasen uskomattoman laajasta työkokemuksesta olisi vaikea nimetä mitään erityisen mieleenpainunutta työkeikkaa. Tätä  Moilasen ei kuitekaan kauan tarvitse miettiä. – Kyllä se on TV2:n Karvakuonot vuonna 1984. Esiinnyimme silloin yhdessä Tampereen kaupunginorkesterin konsertissa. Ransu-koiran kanssa keikkailin vielä viime vuonnakin, Moilanen sanoo pilke silmäkulmassa.

Soittamisen opettaminen on Moilaselle elämäntehtävä. -Mottoni onkin, että jos ihminen saa musiikista ikuisen ystävän, olen onnistunut, muusikko päättää.

 

Viime kesänä Pyhäjärven kyläkaupan asiakkaat saivat nauttia Moilasen xylofoni-esityksistä.
Jarmo Moilanen (oik.) esiintymässä lyömäsoitinoppilaidensa kanssa Saksassa. Kuva: Jarmo Moilanen.
Savonlinnan Oopperajuhlilla vuonna 2006, jolloin Moilanen toimi Bolshoi-teatterin Rosendahlin lapset -oopperan lyömäsoittajana ja äänenjohtajana. Kuva: Jarmo Moilanen.
Musiikin lisäksi lähellä sydäntä ovat luonto ja eläimet. Kuva: Jarmo Moilanen.

 

Katso klipit Jarmo Moilasen esiintymisistä:

 

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa: