Kategoriat
Arkistot

Erämiesten juhlassa jaettiin paistia ja palkintoja

 

Lauantaina Kummunmäellä lippu liehui salossa Uukuniemen Erämiesten 60-vuotisen taipaleen kunniaksi. Juhlatilaisuus alkoi varhain iltapäivällä kutsuvieraiden ja seuran jäsenten kokoontuessa kuulemaan juhlapuheita ja  seuran historiikkia, sekä palkitsemaan ansioituneita ja pitkän uran tehneitä seuran jäseniä. Perinteisen hirvikeiton sijaan tarjolla oli juhlapaisti. Juhlatilaisuuden järjestäminen on ollut Uukuniemen Erämiehiltä melkoinen ponnistus, joka on vaatinut paljon talkootyötunteja. Juhlapäivänäkin emäntinä toimineiden Anne Tiitan ja Tuula Ketolaisen apuna vuorotteli 12-15 metsästysseuran jäsentä. Erämiesten puheenjohtaja Jussi Ratilainen oli tyytyväinen talkoolaisten panostukseen ja lopputulokseen. Kutsuvieraita ja seuran jäseniä oli paikalla Ratilaisen arvion mukaan noin sata ja muut kävijät mukaan lukien syöjiä kävi päivän aikana noin 350. – Tilanpuutteen vuoksi jouduimme jakamaan tilaisuuden siten, että ensin ruokailivat kutsuvieraat ja Uukuniemen Erämiesten jäsenet ja klo 16 alkaen  maanvuokraajat ja muu kylän väki, kertoo Ratilainen. – Illan päätteeksi raivaamme pöydät pois ja teemme tilaa tanssijoille, kun Ipe ja Harmaa Aavistus aloittavat juhlan rennomman osuuden, hän jatkaa.

Kutsuvieraisiin kuului muun muassa Riistakeskuksen, Metsästäjäliiton, Riistanhoitoyhdistyksen sekä naapuriseurojen ja muiden yhteistyötahojen edustajia. Hannu Vuorikari piti kattavan ja mielenkiintoisen esityksen seuran historiasta aina perustamisvaiheista nykyhetkeen. Uukuniemen Erämiehet ry perustettiin vuonna 1957 Niukkalan Osuuskassalla järjestetyssä kokouksessa, jossa hyväksyttiin seuran säännöt ja valittiin ensimmäinen hallitus. Perustajajäseniin kuului kaiken kaikkiaan 10 henkilöä ja ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Väinö Mielonen.

Seuran sääntöjen mukaan seuran tarkoituksena on harjoittaa metsästystä ja ylläpitää järkevää riistanhoitoa, vartioida aluetta salametsästykseltä, vähentää vahinkoeläimiä, karkoittaa riistamailla kiertelevät koirat ja kissat, kaataa hyötyriistaa ainoastaan mikäli kanta sen kulloinkin sallii ja järjestää kovina talvina riistalle ruokintaa, sekä tarpeen vaatiessa huolehdittava sen lisääntymisestä (ote seuran säännöistä 1957).

Myöhemmin sääntöihin on lisätty vaatimukset luonnonsuojelutoiminnasta, jäsenien koulutuksesta, ampumaratojen ja ampumataidon ylläpidosta sekä metsästyskoiratoiminnasta. Metsästysseuran jäsenten lukumäärä on vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Vuonna 1960 jäseniä oli 70 ja huippuvuonna 2000 150. Tällä hetkellä jäseniä on 124, joista 33% asuu Uukuniemellä. 60 -vuotiaan metsästysseuran johtohahmoina on nähty kaiken kaikkiaan 13 puheenjohtajaa. Heistä pisimmän uran on tehnyt Ilpo Suutarinen, jolle johtajuusvuosia kertyi peräti 15.

Ensimmäiset vuosikymmenet 1950-1960 olivat pääasiallisesti toiminnan käynnistämistä ja vakiinnuttamista sekä jäsenmäärän kasvattamista. Seura teki useita maanvuokrasopimuksia ja perusti jokaiselle kylälle omat hirvenmetsästysporukat. Myöhemmin hirviseurueet saivat omat nimensä: Kirkonkylän alueella metsästivät Tiinumiehet, Niukkalassa Herkkäsormet.  Kummunkylän seurue jakaantui kahdeksi porukaksi, Pankaniskoiksi ja Rakeleiksi. 1970 -lukua voisi Vuorikarin mukaan kuvailla “investointien aikakaudeksi”. Perälammen rannalle rakennettiin Erämaja 1974, ja hirvirata rakennettiin yhteistyössä Rajan metsästäjät ry:n kanssa 1979. Rauhalan ampumaradan täydennysakentaminen jatkui vielä -80 luvulla, samoin kuin Erämaja sai seurakseen saunarakennuksen -90 luvun alussa. Seuran oma merkki valittiin suunnittelukilpailussa, jonka voitti Ossi Berg. Logo otettiin käyttöön  vuonna 1990.

2000-luvulle tultaessa seuran toimenkuvaan on kuulunut keskeisesti aktiivinen kilpailutoiminta. Vuonna 2005 otettiin käyttöön omat nettisivut ja myös maanvuokraussopimukset ovat siirtyneet sähköiseen järjestelmään. Lisäksi nykyaikainen teknologia on helpottanut tiedonsiirtoa monella tavalla. Tulevaisuuden haasteita metsästysseuratoiminnan näkökulmasta on lisääntynyt byrokratia, paikkakunnan väkimäärän väheneminen ja seuran jäsenten ikääntyminen. Vuorikarin sanoja lainaten hyvä yhteistyö maanomistajien ja maanvuokraajien kanssa on metsästysharrastuksen elinehto. Kattavalla metsästysmaiden vuokrauksella metsästysseura varmistaa toimintaedellytykset tasapainoiseen riistakantojen säätelyyn ja vahinkoeläinten kurissapitoon petokantaa unohtamatta.

Sekä Suomen Metsästäjäliitto että Riistakeskus palkitsivat Reijo Tiitan vuosikymmenien ajan tehdystä riistatyöstä kultaisilla ansiomerkeillä. Tiitta on ollut Erämiehissä vuodesta 1969 eli nyt jo 48 vuotta. – Kyllä nämä palkinnot tulivat itselleni täysin yllätyksenä, sanoo Tiitta. – Kaikkein ikimuistoisin ja mieleenpainunein kokemus tältä ajalta on luultavasti esimmäisen karhun kaataminen Keijo Hämäläisen kanssa vuonna -94, Tiitta pohtii. Tiitta on ampunut myös Erämiesten ensimmäisen ilveksen vuonna -83. Pankaniskoissa vuodesta -75 lähtien metsästäneellä Tiitalla on metsästyspäiviä takana lukuisia ja jatkoa seuraa varmasti vielä pitkään. – Ikää kun tulee niin metsästämäänkin ehtii paremmin, hän naurahtaa. – Vuositasolla metsästyspäiviä kertyy vaihtelevasti 50-100, hän arvioi.

Tiitan lisäksi Suomen Metsästäjäliitto myönsi kultaisen ansiomerkin Martti Kokolle. Hopeisen ansiomerkin saivat Paavo Kontiokorpi, Jorma Suppola, Erkki Hämäläinen, Hannu Vuorikari, Esko Halmenniemi, Ilpo Suutarinen ja Jussi Ratilainen. Suomen Riistakeskuksen hopeisen ansiomerkin saivat Jussi Ratilainen, Pertti Pulkkinen sekä Jorma Suppola. Myös Parikkalan riistanhoitoyhdistys palkitsi pronssisella ansiomerkillä Veikko Junnan, Kaija Telinin, Onni Vuorikarin, Keiho Hämäläisen, Ari Pulkkisen ja Pasi Pölösen. Uukuniemen Erämisten pöytästandaarin saivat Martti Kokko, Sulo Hirvi, Heimo Tuominen, Ilpo Suutarinen ja Pertti Pulkkinen.

Palkittuja. Kuvassa vasemmalta alkaen Junna Veikko, Suppola Jorma, Suutarinen Ilpo, Tiitta Reijo, Vuorikari Onni, Telin Kaija, Hämäläinen Keijo, Hirvi Sulo, Ratilainen Jussi ja Pulkkinen Pertti.
Metsästäjäliito Kymenpiirin lahja Uukuniemen Erämiehille, jonka vastaanotti seuran puheenjohtaja Jussi Ratilainen.
Metsästäjäliiton palkitsemat oikealta vasemmalle: Hämäläinen Erkki, Vuorikari Hannu, Suppola Jorma, Kontiokorpi Paavo, Suutarinen Ilpo, Tiitta Reijo ja Ratilainen Jussi.
Esiintymislavan takana komeili suuri karhuntalja.

Puheiden ja palkitsemisten jälkeen siirryttiin nauttimaan juhlapaistia.
Ensimmäinen dokumentoitu hirvenkaato vuodelta 1959.
Uukuniemellä kaadettiin ensimmäinen (ja toistaiseksi ainoa) susi vuonna 1963.
Erämajan rakentajia vuonna 1974.
Reijo Tiitta (vas.) ja Keijo Hämäläinen (kesk.) kaatoivat ensimmäisen karhun Niukkalassa vuonna 1994.

 

Erämiehiä muutaman vuosikymmenen takaa.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Hirvipaisti lauantaina 11.11.2017 Kummunkorkea koululla

Uukuniemen Erämiehet ry:n 60 -vuotisjuhlia vietetään hirvipaistin merkeissä huomenna lauantaina 11.11.2017 Kummunkorkea koululla.

Klo. 14.00 kutsuvieraat ja seuran jäsenet

Klo. 16.00 maanvuokraajat ja kyläläiset

 

Illan päätteeksi Ipe ja Harmaa Aavistus

 

Tervetuloa!

Jaa juttu Facebookissa:

Seppeleitä sankarihaudoille

Havuseppeleidean takana on hämeenlinnalainen Esa Jaatinen, 69, joka sai ajatuksen jo viime vuoden joulukuussa ollessaan hakkaamassa halkoja. Itsenäisyyspäivä lähestyi ja katsellessaan kuusenhavuja Jaatisen mieleen tulivat kertomukset siitä, kuinka sodassa kaatuneet oli ollut tapana peitellä havuilla. Symbolinen teko oli viimeinen tervehdys aseveljille. Niin syntyi idea, jossa Suomi 100 -juhlavuotena laskettaisiin havuseppele jokaiselle sankarihaudalle kiitoksena ja kunnianosoituksena itsenäisyydestä. Seppeletalkoita on järjestetty pitkin syksyä eri puolella Suomea. Kaiken kaikkiaan seppeleitä tarvitaan 95 000.

Uukuniemellä seppeletalkoita ovat olleet hääräämässä Uukuniemen Martat. – Ensimmäisen kerran meihin oltiin Etelä-Karjalan Marttaliitosta yhteydessä jo loppukesästä. Tuolloin kuitenkin totesimme, että meitä Marttoja on täällä niin vähän ettei urakka olisi mahdollinen, kertoo Eeva-Liisa Hirvonen. – Ajatus heräsi uudelleen eloon hautausmaan haravointitalkoiden yhteydessä, Pohdimme että jos muutkin yhdistykset lähtisivät mukaan niin ehdottomasti seppeletalkoot toteutamme, Hirvonen jatkaa. Hirvonen oli yhteydessä Jouni Suppolaan, joka on hoitanut talkoolaisten värväystä Kummunkylällä, sekä järjestänyt talkootilat Kummunkorkea koululta. Myös seppeleisiin tarvittavat havut ovat Suppolan metsästä. – Martat ovat tehneet nyt pajuista seppelepohjia valmiiksi. Halkaisijaltaan seppelepohjat ovat noin 30cm, ja mikäli varsinaisiin yhteisiin talkoisiin ei pääse, voi seppeleitä  toki tehdä myös kotona. Seppeleiden ulkonäöllä ei niinkään ole merkitystä, kukin seppele on tekijänsä näköinen. Ajatus on tässä pääasiana, sanoo Hirvonen. – Kaiken kaikkiaan sankarihautoja on Uukuniemellä 206, joten tekemistä kyllä riittää, hän jatkaa.

Seppeleet on tarkoitus viedä sankarihaudoille varhain itsenäisyyspäivän aamuna ennen jumalanpalveluksen alkua. – Me Martat olemme luvanneet huolehtia seppeleiden laskusta ja samalla sytytämme jokaiselle haudalle seurakunnan lahjoittamat kynttilät, kertoo Hirvonen.

Havuseppeletalkoot järjestetään Kummunkorkea koululla keskiviikkona 15.11. Ensimmäinen sessio on klo 12-15 ja toinen klo. 18-20. Mahdollisista myöhemmistä talkoista tiedotetaan myöhemmin. Tiedot kotona tehtyjen seppeleiden määristä voi laittaa Eeva-Liisa Hirvoselle tekstiviestillä.

Lisätiedot:

Eeva-Liisa Hirvonen / 040-0627355

Jouni Suppola / 050-5251113

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemellä postinjakeluaikataulut muuttuivat pysyvästi

Uukuniemen alueella monet ovat kummastelleet postin viivästymistä. Normaalisti puoliltapäivin laatikkoon kolahtanut posti saapuu jatkossa vasta myöhään iltapäivällä. Muutos on pysyvä. -Aiemmin Kesälahden toimipisteellä lajiteltu posti siirtyi Savonlinnaan lajitteluun reilu viikko sitten, kertoo postinjakaja Asko Surakka. -Lisäksi jakelualue laajeni siten, että postiauto kulkee nyt myös Suurkylän ja Purujärven kautta, Surakka jatkaa. Saarelle jaettava posti lajitellaan edelleen Parikkalassa. Uukuniemen jakelualue rajoittuu Kummunkylän ja Tarnalan välille ja Mikkolanniementien puoliväliin. Tarkkoja jakeluaikoja on Surakan mukaan vielä  vaikea sanoa, Esimerkiksi Niukkalassa aiemmin noin klo. 13 jaettu posti saapuu nyt viiteen mennessä. Myös postin jakajissa tapahtuu muutoksia: – Itse siirryn jakamaan postia Kiteen suunnalle, kertoo Surakka.

Joulunaika on perinteisesti postin sesonkiaikaa ja tänäkin vuonna rekrytoidaan noin 3500 jouluapulaista lajitteluun ja kuljetukseen. Vuonna 2016 suomalaiset lähettivät joulukortteja noin 29 miljoonaa kappaletta.

Posti on myös juhlistanut 100 -vuotista Suomen itsenäisyyttä julkaisemalla 3.11. palkitun graafikon Anssi Kähärän Linnan juhlat -postimerkkisarjan. Postimerkkiviihossa on kaikkiaan kuusi kotimaan ikimerkkiä, joissa on kuvattu Presidentinlinna juhlavalaistuksessa, yhteiskuva neljästä presidenttiparista, Teemu Muurimäen suunnitteleman iltapuvun sovittaminen, presidentin kättely ja tanssin pyörteet kattokruunun alla. Kähärän Lumilinna-postimerkki valittiin vuoden 2017 Euroopan parhaimmaksi. 

Joulumerkeissä puolestaan esiintyy Rudolf Koivun kuvituksia. Merkit on suunnitellut graafinen suunnittelija Ilkka Kärkkäinen. Joulutervehdysten ikimerkissä tontut leikkivät kuusen oksalla kynttilöiden ja käpyjen lomassa. Punaiset joulutervehdysten postituskuoret jaetaan kotitalouksiin keskiviikkona 15.11 ja niitä saa myös posteista. Ikimerkillä varustetut joulupostikortit tulee lähettää viimeistään 12.12.

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi julkaistiin 3.11. oma postimerkkisarjansa.

Joulumerkeissä tänä vuonna nähdään Rudolf Koivun rakastettuja kuvia.

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemeläinen murre esimerkkinä Itä-Suomen puhekielen rikkaudesta

Ylen verkkosivuilla A-studion toimittaja Pasi Peiponen pohtii blogitekstissään suomalaisuutta äidinkielen, murteiden käytön ja ennen kaikkea puhumisen kielitaidon näkökulmasta. Esimerkkinä hän mainitsee “kaksi uukuniemeläistä ukonpätkää huoltamon terassilla”. Näiden sanarakettimiesten kielellinen ilotulitus teki Peiposeen lähtemättömän vaikutuksen.  Blogitekstin pääset lukemaan alla olevasta linkistä.

Peiposen blogiteksti

Suomessa puhuttavat murteet on jaettu itä- ja länsimurteisiin, jotka edelleen jaotellaan useisiin alaryhmiin. Uukuniemi kuuluu kaakkoismurteiden alueeseen ja edelleen Sortavalan seudun välimurrealueeseen.

Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuille on koottu ääninäytteitä pitäjittäin ja myös Uukuniemi löytyy kyseiseltä listalta. Linkki ääninäytteisiin alla:

Suomen murrekirjan ääninäytteet

Vanhat murresanat ovat (valitettavasti) katoamassa oleva luonnonvara ja saattavat aiheuttaa  hämmennystä varsinkin nuorten keskuudessa. Nyt haastetaankin uukuniemeläiset listaamaan paikallisia murresanoja selityksineen!

Loppuun vielä hauska testi murteista:

Testaa: Tunnistatko Suomen murteet?

 

K.L.

 

Jaa juttu Facebookissa:

Pyhäinpäivään valmistautumista haravointitalkoilla

 

Lauantaina järjestettiin jälleen syksyn haravointitalkoot Paakasalmen hautausmaalla. Aamuvirkut talkoolaiset olivat paikalla jo heti kahdeksalta. Viileästä kelistä huolimatta vapaaehtoisia saapui kaiken kaikkiaan noin parikymmentä ja hommat sujuivat ripeällä tahdilla. Neljän tunnin urakoinnin jälkeen talkooväki kokoontui Niukkalaan seurakuntatalolle nauttimaan seurakunnan tarjoamaa talkooateriaa. Haravointitalkoot on perinteisesti pidetty viikkoa ennen Pyhäinpäivää, jolloin  tapana on käydä sytyttämässä kynttilöitä omaisten haudoille.

 

Parisenkymmentä talkoolaista saapui siistimään hautausmaata heti aamuvarhaisella
Haravat heilumaan!
Viikon kuluttua hautausmaata valaisevat Pyhäinpäivän kynttilät.

 

K.L.

Kuvat: Kyllikki Uimonen

Jaa juttu Facebookissa:

Ensimmäiset lumihiutaleet valaisivat sunnuntaista aamua

 

Sää on viime päivinä kylmentynyt selvästi ja lämpömittarin lukemat käyneet pakkasen puolella. Sunnuntaiaamuna ensimmäiset lumihiutaleetkin satelivat hetkellisesti valaisemaan maisemaa. Vaikka Lapissa ensilumi satoi jo  viikkoja sitten, saadaan pysyvämpää lumikerrosta vielä eteläisemmässä Suomessa odotella. Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan (1981-2010) ensimmäinen ehjä lumipeite sataa Etelä-Karjalan alueelle keskimäärin 27.10. – 6.11. välisenä aikana. Virallisen määritelmän mukaan ensilumi on satanut, kun aamukahdeksalta säähavaintoasemalla havaitaan maassa vähintään senttimetrin paksuinen lumikerros. Viime vuonna ensimmäiset lumisateet nähtiin Etelä-Karjalassa 25.10. Seuraavia räntäkuuroja voi Parikkalan seudulle odotella loppuviikosta.

 

Aamuista maisemaa Niukkalassa.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Kesälahden Osuuspankin toimitusjohtaja vaihtuu

Kesälahden Osuuspankin toimitusjohtaja vaihtuu. Nykyinen toimitusjohtaja Toni Ruokanen on ilmoittanut eroavansa pankin palveluksesta. Hän siirtyy hoitamaan Pihtiputaan Osuuspankin toimitusjohtajan tehtäviä. – Ero oli alun perin tarkoitus tulla voimaan vuoden vaihteessa. Lähtöni Kesälahdelta kuitenkin nopeutui, koska Pihtiputaan Osuuspankkiin joutui vaikeaan tilanteeseen, ja minua tarvittiin auttamaan pankkia heti, kertoo Toni Ruokanen.

– Hallitus käynnistää toimitusjohtajan haun välittömästi. Pankki palvelee asiakkaita normaalisti, ja sitä johdetaan väliaikaisratkaisuin uuden toimitusjohtajan löytymiseen asti, kertoo hallituksen puheenjohtaja Sakari Hämäläinen.

Lähde: Kesälahden Osuuspankin lehdistötiedote

(vas) Jaana Ivanoff, Ville Hämäläinen, Kaija Hämäläinen ja Toni Ruokanen. Etäyhteyksien päässä Uukuniemen konttorilla Tarja Pulkkinen ja Kyllikki Uimonen (Kuva: Sakari Hämäläinen)

Aiemmin verkkosivuillamme

Toni Ruokanen Kesälahden Osuuspankin toimitusjohtajaksi

Toni Ruokanen Uukuniemen Osuuspankin toimitusjohtajaksi

 

 

 

 

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemen Pitäjän virkein yhdistys juhlii 60 -vuotista taivaltaan

Viime lauantaina alkanut hirvenmetsästys on varmasti useimmalle metsästäjälle vuoden kohokohta. Yksi odotetuimmista paikallisista tapahtumista on myös perinteinen hirvikeitto, joka  kokoaa yhteen väkeä läheltä ja kaukaa -jopa pääkaupunkiseutua myöten. Tänä vuonna Uukuniemen Erämiehet ry viettää kuusikymppisiään, joten tarjoilukin on sen mukainen. Hirvikeiton sijaan juhlahirvestä valmistetaan hirvipaisti juhlatilaisuutta varten, joka järjestetään Kummunkorkea Koululla 11.11.

– Juhlapaistia varten meillä oli maanantaina ja tiistaina metsästysseuran yhteisjahti, ja tänään saimme kaadettua aikuisen hirven, kertoo seuran puheenjohtaja Jussi Ratilainen. – Hirvi kaatui Hälvänniemessä, Olli Hälvän mailta. Lisäksi saimme kaadettua myös yhden villisian Rapasärkiltä, hän jatkaa. Ratilainen on toiminut Erämiesten puheenjohtajana  vuodesta 2014 lähtien. Hänen lisäkseen seuran hallitukseen kuuluvat  varapuheenjohtaja Pertti Pulkkinen, sihteeri Jorma SuppolaVille TiittaTomi Kokko ja Timo Solonen. – Tänä vuonna hirvenkaatolupia oli kuusi aikuista hirveä ja viisi vasaa. Nyt on ammuttu kolme aikuista ja yksi vasa, joten enimmät puolet on vielä kaatamatta, Ratilainen kertoo.

Uukuniemen alueella hirvenmetsästysjahdissa on kaiken kaikkiaan neljä porukkaa, joilla kullakin on omat nimensä. Tiinumiehet metsästävät Kirkonkylällä ja heitä on yhteensä 14. Viiden hengen porukka Herkkäsormet metsästää Niukkalassa, ja Kummussa puolestaan liikkuu kaksi yli 10 hengen ryhmää, Pankaniskat ja Rakelit. – Nimien syntyhistoriaa en tiedä, ne ovat olleet jo useita kymmeniä vuosia, naurahtaa Ratilainen. – Homma toimii siten, että hirvenmetsästyksen alettua kaksi ensimmäistä viikonloppua kukin porukka metsästää tietyllä alueella, lukuun ottamatta tätä yhteisjahtia, jossa juhlahirvi kaadettiin, Ratilainen valottaa. -Yhteensä meitä on siis 47 hirvenmetsästäjää, jotka kaikki kuuluvat Erämiehiin. Koko metsästysseurassa jäseniä on tällä hetkellä n. 150. Olemme selvästi suurin metsästysseura koko Parikkalan riistanhoitoyhdistyksessä. Luultavasti olemme myös Uukuniemen alueen yhdistyksistä tällä hetkellä kaikkein virkein. Meillä on iso ja aktiivinen jäsenistö, jotka edustavat jokaista kylää, Ratilainen sanoo.

Hirvikeitto, ja tänä vuonna juhlapaisti, on Erämiehille aina melkoinen ponnistus. – Kaikki on hoidettu täysin talkoovoimin. Useita vuosi keitosta on vastannut Telinin Kaija, ja tänä vuonna paistin valmistavat seuran ulkopuoliset keittäjänaiset, Ratilainen sanoo. – Puhelin on soinut jo jatkuvalla syötöllä, kun kyläläiset ja Vasukkaat ovat tiedustelleet hirvikeiton ajankohtaa, hän naurahtaa. – Kyllähän se on ollut Uukuniemi-juhlien ja Senssien lisäksi niitä tärkeimpiä paikallisia tapahtumia, jotka viestivät Uukuniemen virkeydestä, Ratilainen pohtii. – Toivotamme kaikki seuramme jäsenet, maanvuokraajat ja kyläläiset oikein lämpimästi tervetulleiksi juhlapaistille marraskuun 11. päivä!

Tiistaina aamupäivällä kaatui juhlapaistihirven lisäksi myös komea villisika. Kuvassa oikealla Uukuniemen Erämiehet ry:n puheenjohtaja Jussi Ratilainen.

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Omakotitalo myytävänä

 

MYYTÄVÄNÄ

Niukkalassa vanha maalaistalon pihapiiri                            4h+k+ph n.120m2

– Ulkosauna

– Keskuslämmitys pelletillä

– Alakerta remontoitu -06

– Yläkerta -15

– Kattoremontti  -16

– Jätevesijärjestelmä uudistettu -07

– Omakaivo

Myydään hehtaarin tontilla/mahdollisuus

ostaa koko tila.

 

Lisätiedot: Marko Ulvinen

Puh. 0505983355

Jaa juttu Facebookissa: