Kategoriat
Arkistot

Sankarihautojen kynttilämeri juhlistaa 100 -vuotiasta Suomea

Tiistai-illan pimeyttä valaisivat Uukuniemen kirkolla sankarihaudoilla reilu 200 kynttilää, joita ympäröivät kauniit havuseppeleet. Kynttilöitä oli saapunut sytyttämään reipas joukko kaikenikäisiä talkoolaisia. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi järjestettyyn havuseppeleprojektiin osallistui Uukuniemen marttojen johdolla niin yhdistyksiä kuin yksityishenkilöitä ympäri pitäjää.

Huomenna itsenäisyyspäivänä klo. 10 alkaen jumalanpalvelus kirkossa, jonka jälkeen kunniakäynti ja seppeleen lasku sankarivainajien muistomerkillä.

Seppeleiden laskijat ja kynttilöiden sytyttäjät yhteiskuvassa.

 

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Havuseppeleiden lasku sankarihaudoille

Huomenna tiistaina koittaa se hetki kun koko pitäjän yhteinen projekti sinetöidään, ja suurella työllä talkoovoimin tehdyt havuseppeleet lasketaan sankarihaudoille  Samalla sytytetään myös kynttilät. Tapahtuma alkaa klo. 18.00.

Lämpimästi tervetuloa!

Jaa juttu Facebookissa:

Kummun kyläyhdistys 20-vuotta!

Kummun kyläyhdistys juhli 20-vuotista yhdistystaivaltaan 2.12.2017 Kummunkorkea koululla. Juhlaan oli kutsuttu yhteistyökumppaneita ja kaikki kyläläiset. Juhlan juontajana toimi Jari Venhovaara.

Juhlan tervehdyssanat esitti kyläpäällikkö Rauno Airas. Hän painotti avaussanoissaan kylätoiminnan tärkeyttä osana yhteiskuntaa.

Kyläpäällikkö Rauno Airas

Kunnan tervehdyksen toi kunnanjohtaja Vesa Huuskonen. Hänen puheenvuorossaan tuli esille kylätoimijoiden tärkeys osana kuntaa. Jos kunnanvaltuusto hyväksyy hallituksen esityksen niin vuoroon tulee uukuniemeläisten toimijoiden kanssa käytävä keskustelu palvelutalon käytöstä.

Juhlapuheen juhlassamme piti maakuntajohtaja Matti Viialainen. Puheen aluksi hän ihasteli kylämme kumpuilevaa maisemaa ja korkealla kummulla olevaa koulua. Kylätoiminta alkoi Suomessa laajentua 70-luvulla. Nykyisin Suomessa on yli 2000 kyläyhdistystä tai kylätoimijaa. Viialainen piti erittäin tärkeänä että Parikkalan rajanylityspaikka saadaan auki myös henkilöliikenteelle.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen

Historiikin kylätoiminnan 20-vuodesta esitti Jouni Suppola. Kyläyhdistyksen perustava kokous pidettiin Kummun koulun vanhassa hirsiosassa 1.12.1997. Ensimmäiseen hallitukseen valittiin puheenjohtajaksi Jouni Suppola, sihteeriksi Tuula Ketolainen, muut hallituksen jäsenet; Anne Tiitta, Kirsti Kaijanen, Merja Berg, Esko Karhinen, Risto Pääkkönen ja Ensio Vanhanen. Koko historiikin aikavälin ovat hallituksessa vaikuttaneet Risto Pääkkönen, Anne Tiitta, Jouni Suppola ja Tuula Ketolainen. Tuula on hoitanut rahastonhoita/sihteerin tehtävää koko historiikki jakson ajan.

Kyläpäällikköinä ovat toimineet: Jouni Suppola 1997-2007, Risto Pääkkönen 2007-2013 ja Rauno Airas vuodesta 2014 lähtien. Pitkäaikaisin yhdistyksemme tilintarkastaja on ollut Saima Pölönen.

Kyläyhdistys on toiminut aktiivisesti monissa tapahtumissa Uukuniemellä, kesäsensseillä aina mukana, Uukuniemi-hiihdon latukahvion pito, kyläpilkkitapahtuma, romukeräys, kylärieha, kuusen karistajaiset, hyvinvointipäivän järjestelyt ja suurena tapahtumana kolme kertaa järjestetyt “vanhat koneet” näyttely Venhovaarojen kotimuseolla. 2016 kesällä tapahtuma keräsi yli 1000 messuvierasta. Papinniemen leirintäalueen hoidosta kyläyhdistys vastasi 2005, yhdessä Vasukkaiden ja Uukuniemen Urheilijoiden kanssa. Sulkavan soutuihin kyläyhdistys on kasannut joukkueen jo 12 kertaa. Uukuniemen Tahtiteam joukkueessa on 6 soutuneuvosta. Lisäksi yhdistyksemme oli keskeisesti mukana kun Kummunkorkea koulu Oy perustettiin. Yli puolet osakkaista on Kummusta.

Kummun kyläyhdistys on ollut aktiivinen leader hankkeiden hyödyntäjä. Ensimmäisenä hankkeena tehtiin laajamittaiseen kyläkyselyyn perustuva kylän kehittämissuunnitelma jonka pohjalta mm. investointihankkeita käytiin viemään eteenpäin. Investointihankkeista mainittakoon kyläkota, näkötorni ja tämän kesä projektina kyläsäässynä keskelle kylää. Muita hankkeita ovat olleet Kumpu suksi ja tarpoo sekä ATK-yhdistyshanke.

Kylätoiminta tarvitsee hallituksen tueksi vahvan, vankkumattoman talkootyöläisten joukon. On helppo nostaa kaksi talkoolaista yli muiden, Reijo Tiitta ja Pekka Ketolainen. Tapahtumien järjestäminen on vaatinut myös sponsoriapua. Tmi E. Hämäläinen, Puutavaraliike I. Pölönen ja Pertti Siitonen Oy näistä mainittakoon. Ison talkootyön suoritti Mika Suppola säässynähankkeen loppuunviemiseksi.

Kyläyhdistys muisti kyläaktiiveja seuraavasti:

Tuula Ketolainen, kylätoiminnan kultainen ansiomerkki. Jouni Suppola, Risto Pääkkönen, Anne Tiitta, Saima Pölönen ja Perhe Venhovaara, kylätoimintaviiri.

Vasemmalta Rauno Airas, Tuula Ketolainen, Jouni Suppola, Anne Tiitta, Saima Pölönen ja Jaakko Venhovaara.

Muistelo-orkesteri säväytti juhlayleisöä yli tunnin mittaisella konsertilla juhlan lopuksi.

Kumpulainen, Aimo Siitonen, kirjoitti Uukuniemi-kirjaan kyläosiossa seuraavaa, joka sopii hyvin kylällemme sekä 100-vuotiaalle Suomelle: “Kaunis on kappale isänmaata, jonka olemme saaneet, emmekö tekisi kaikkemme vaaliaksemme sitä, uhrataksemme sille, saadaksemme sen säilyttää ja rakastaa.”

Jouni Suppola

Jouni Suppola

 

 

Jaa juttu Facebookissa:

Joulu avattiin Uukuniemen kirjastolla

Torstaina marraskuun viimeisenä päivänä vietettiin perinteikästä joulunavausta Uukuniemen kirjastolla. Lähes parikymmentä kuulijaa oli saapunut tilaisuuteen, eikä kelikään juuri jouluisemman oloinen olisi voinut olla. Ohjelmaan kuului muun muassa yhteislaulua, runonlausuntaa, kirjaesitelmää sekä Uukuniemen marttojen glögitarjoilu. Lisäksi kirjastonjohtaja Erkki Sirniö kertoi kuluneen vuoden kuulumiset.

Irmeli Tiainen avasi tilaisuuden Anna-Mari Kaskisen runon sanoin. Yhteislauluja säesti uukuniemeläisille tuttu kirjastotyöntekijä Niina Toropainen, joka oli tuonut mukanaan kosketinsoittimet. Seitsemättä kertaa Uukuniemen kirjaston joulunavauksessa mukana olleella Sirniöllä oli paikallisen kirjaston käytöstä positiivista kerrottavaa. Jo marraskuun lopussa Uukuniemen kirjastossa oli kävijöitä edellisvuoteen verrattuna yli 200 enemmän, samoin lainoja oli tehty lähes 800 enemmän. – Ja vielä on koko joulukuu aikaa kasvattaa noita lukuja, Sirniö iloitsi. Lainausmäärään on Sirniön mielestä varmasti osaltaan vaikuttanut varausmaksujen poistuminen, ja varauksia onkin tehty ahkerasti.

Uukuniemen kirjaston lainatuin kirja tänä vuonna oli Kirsti Pehkosen “Sydämen asioita Jylhäsalmella”. – Kirjailija on monelle vielä tuntematon, mutta teosta voisi verrata Enni Mustosen kirjoihin, kertoo Sirniö. Suomi 100 -juhlavuotena kirjastolla on ollut myös monenlaisia hankkeita, esimerkiksi koululaisten 100 kirjaa, 100 tarinaa -hanke ja PIRRe-hanke. PIRRe:n tavoitteena on muun muassa  lisätä ikääntyvän väestön ja muiden työelämän ulkopuolella olevien tietoyhteiskuntataitoja, parantaa sähköisten palvelujen saavutettavuutta sekä tehdä kirjaston sähköisiä aineistoja tutuiksi. Digiohjaaja vierailee Uukuniemen kirjastolla seuraavan kerran tammikuussa.

– Parasta aikaa Etelä-Karjalan kirjastoissa on  menossa myös käyttäjäkysely, joka kestää joulukuun 10.päivään saakka. Kyselyyn voi käydä vastaamassa myös verkossa, Sirniö kertoo. Kirjastonjohtajan puheenvuoron päätteeksi yleisöstä nostettiin esille tänään lehdessä julki tullut tieto, jonka mukaan Uukuniemen kirjasto siirtyisi nykyisestä paikasta entiselle palvelutalolle. -Kyllä tällaista kunnassa on suunniteltu. Taustalla on kunnan halu myydä kiinteistöjä, Sirniö vahvistaa. Osalle paikalla olleista tieto tuli yllätyksenä ja aiheutti kovaa puheensorinaa ja keskustelua. – Tähän rakennukseen on niin tykästytty, tämä on niin kotoisa, kuului kommentti yleisöstä ja sai kannatusta suunnalta jos toiselta. Sirniö totesi, ettei ole toistaiseksi päässyt tutustumaan palvelukeskukseen eikä pysty siten kommentoimaan rakennuksen soveltuvuutta kirjastopalveluille. – Itse sain tästä asiasta kuulla vasta tällä viikolla, kirjastonjohtaja harmitteli.  Kunta aikoo niin ikään lopettaa myös maamiesseurantalo Rajapirtin vuokrauksen. Säästösyistä. Kunnanvaltuusto käsittelee talousarvion 11.12.

Hetken välikatkoksen jälkeen ohjelma pääsi jatkumaan jälleen yhteislaululla, jonka jälkeen Leo Moller luki koskettavan tekstin pienen pojan toiveista sota-ajalta. Leena Tiainen puolestaan piti kirjaesitelmät kahdesta teoksesta, joista varsinkin Marja Pirttivaaran “Juuresi näkyvät”, oli varsin mielenkiintoinen. Kirja käsittelee geneettisen sukututkimuksen käytäntöä ja teoriaa, ja on hyvä perusteos vaikkapa itseopiskeluun. Toinen esillä ollut kirja oli Päivi Storgårdin “Olet valaissut minun tietäni”, joka kertoo Suomen presidenttien puolisoiden elämästä uudesta, näkökulmasta.

Tilaisuuden lopuksi kirjaston väki kiitti kaikkia osallistujia, sekä Uukuniemen marttoja, jotka olivat huolehtineet glögitarjoilusta koko päivän ajan. Joulu-tammikuussa kirjasto palvelee normaalisti maanantaisin klo. 16-18 ja torstaisin klo. 11-18, lukuun ottamatta maanantaita 25.12.2017 ja 1.1.2018 jolloin kirjasto on suljettu.

Kirjaston joulunavauksen alkusanat lausui Irmeni Tiainen.
Kirjastotyöntekijä Niina Toropainen säesti yhteislauluja.
Leo Moller luki ajankohtaisesti Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi pienen pojan toiveita sota-ajalta.
Leena Tiainen oli valinnut esiteltäväksi kaksi teosta.
Uukuniemen nykyisen kirjastorakennuksen kohtalo on auki. Kodikas kirjasto vastaanottamassa joulunavaukseen saapuneita kuulijoita.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Kolumni: Hei Parikkala, kyllä Uukuniemelläkin urheillaan!


Olen pienestä pitäen harrastanut paljon liikuntaa. Kesät meni yleisurheilukisoissa ravaten ja rullalautailua harrastaen. Talvella isän kanssa kierrettiin hiihtokisoja. Oli kunnan järjestämää sählykerhoa, jalkapallokerhoa, palloilukerhoa ja nuorten iltaa. Viimeisin näistä meni sekin hyvin pitkälti aina sählyä tai koripalloa pelatessa. Harrastuspaikkona toimivat talvisin Niukkalassa Rajapirtti ja Kirkonkylällä entinen koulu. Muita liikuntasaleja kun ei Uukuniemellä valitettavasti ollut. Nykyään on ainoastaan Rajapirtti.

Parikkalan kuntakeskuksen uusi upea ulkokuntosali.

Kesän mittaan sai Parikkalan paikallislehdestä lukea kiivaaseen tahtiin, kuinka kuntakeskukseen Parikkalaan rakennetaan tuon tuosta uusia liikuntapaikkoja. On parkour-puistoa ja ulkokuntosalia. Liikuntahalli ja yksi Suomen upeimmista urheilukentistä löytyy jo ennestään. Seuraavaksi rakennetaan varmaankin jäähalli. Paikat pidetään tip top kunnossa ja rahaa näihin laitetaa kymmenistä tuhansista satoihin tuhansiin euroihin sen enempää mukisematta. Pitäähän puitteet olla kunnossa kuntalaisille.

Samaan aikaan kuitenkin täällä kunnan pohjoispäässä, 50 kilometrin päässä kuntakeskuksesta, Uukuniemen pitäjässä liikuntapaikat sen kuin rapistuvat, tai hyvä jos niitä voi edes liikuntapaikoiksi enää kutsua. Niukkalan urheilukenttää voi pikku hiljaa sanoa jo suoksi ja pesäpallovälineet ovat suoraan 80-luvulta. Jääkiekkokaukaloa kolataan ja pidetään kunnossa suurimmaksi osaksi ajasta talkoovoimin. Naisten jumppa löytyy vielä, mutta muuten ovat kerhot kunnan puolelta loppuneet.

Uukuniemen urheilukenttä koko komeudessaan.

Uukuniemen Urheilijat ry on pitänyt omalta osaltaan huolen että edes jotain liikuntamahdollisuuksia täältäkin löytyisi. Rajapirtille on viimeisten vuosien saatossa pistetty pystyyn aivan erinomainen kuntosali ja jäsenmäärät, sekä salin käyttö sen kuin nousee vuodesta toiseen. Salia käyttävät kaikenikäiset.

Luin juuri Itä-Savosta, että Parikkalan kunta aikoo luopua Uukuniemen maamiesseuran omistaman Rajapirtin vuokrauksesta ja ottaa entisen palvelutalon vapaa-aikapalveluiden käyttöön. Toisin sanoen voidaan puhua Rajapirtin sulkemisesta. Piskuisella Uukuniemen urheilijat ry:llä kun ei ole yksistään millään rahkeita hoitaa Rajapirtin käytöstä aiheutuvia lämmityskustannuksia. Mikäli Rajapirtin käyttö loppuu ei uukuniemeläisillä yksinkertaisesti ole ainuttakaan liikuntasalia kylällä. Palvelutalo ei missään nimessä sovellu liikuntapaikaksi.

 

Voi vai miettiä mitä Parikkalan kunnan päättäjillä pyörii päässä. Onko oletusarvona se, että kunnan pohjoispäässä asuvien pitäisi ajaa 100 km päivässä päästäkseen liikuntapaikoille vai ajatellaanko kunnassa että eihän ne uukuniemeläiset nyt mitään liikuntaa harrasta, että mummojahan siellä vain asuu.

Voin kertoa, että kyllä täälläkin urheillaan, niin lapset, aikuiset, kuin myös mummotkin.


Niukkalan Rajapirtillä ja sen vieressä sijaitsevalla Uukuniemen urheilukentällä on pelattu pallopelejä iät ja ajat.

Tuomas Tiainen

Kirjoittaja on Uukuniemen Seudun Sanomien freelancer-toimittaja ja Uukuniemen olemattomien liikuntapaikkojen aktiivinen käyttäjä.

Jaa juttu Facebookissa:

Henrik Nuuttila Kesälahden Osuuspankin vt-toimitusjohtajaksi

Kauppatieteiden maisteri Henrik Nuuttila (35) on valittu Kesälahden Osuuspankin vt-toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa Kesälahden Osuuspankissa 11.12.2017. Nuuttila siirtyy Kesälahdelle  OP Yrityspankin Baltian liiketoiminnan yksiköstä, jossa hän on vastannut Baltian pankkitoiminnan kehityksestä.

Nuuttila on syntyisin Joensuusta, jossa kirjoitti ylioppilaaksi 2001 ja valmistui tämän jälkeen Joensuun Yliopiston Kauppa-ja oikeustieteiden tiedekunnasta kauppatieteiden maisteriksi.

Työkokemusta Henrik Nuuttilalle on kertynyt mm. Keski-Uudenmaan Osuuspankin yritysasiakastoimen luotto- ja asiakkuusjohtajana, OP-Keskuksen yritysrahoituksen kehityspäällikkönä, Keskinäinen työeläke Varman projektipäällikkönä sekä Savonlinnan Osuuspankin esimiesvalmennukseen liittyvänä Punkaharjun konttorinjohtajana vuosina 2008-2009.

Harrastuksistaan hän mainitsee mm. golfin ja metsästyksen.

Kesälahden OP:n uusi vt toimitusjohtaja, Henrik Nuuttila.
Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemen pitäjän seppeletalkoot pistettiin pakettiin!

 

Tänään maanantaina noin klo 16.30 huokaistiin Kummun entisellä koululla helpotuksesta. Uukuniemen martoista Eija Kemppinen kajautti iloisena ilmoille: me teimme sen. Sankarihaudoille talkoilla tehdyt 206 havuseppelettä ovat kuin ovatkin valmiina. Yhteistalkoiden lisäksi useat henkilöt olivat tehneet seppeleitä myös kotona. Uukuniemen marttojen puheenjohtaja Armi Käppi kiitti kaikkia mukana olleita ja painotti, että seppeletalkoot olivat koko Uukuniemen pitäjän talkoot, jotka yhdistivät ihmisiä. Yhteistyötä kannattaa Käpin mukaan tehdä vastakin.

Seppeleet lasketaan haudoille joko tiistai-iltana 5.12. tai itsenäisyyspäivänä 6.12. ennen kello 10 alkavaa jumalanpalvelusta. Samalla haudoille sytytetään myös seurakunnan lahjoittamat kynttilät. Tarkemmasta ajankohdasta ilmoitetaan lähemmin kun ensi viikon säätilanne selviää. Koko pitäjän väki toivotetaan tervetulleeksi tilaisuuteen.

 

Jaa juttu Facebookissa:

67 vuotta toiminut Niukkalan maa- ja kotitalousnaiset jää “eläkkeelle”

Torstaina maamiesseurantalo Rajapirtillä pidetyssä Niukkalan maa- ja kotitalousnaisten kokouksessa tunnelma on toisaalta haikea ja juhlallinen, toisaalta helpottunut. 67 vuotta toiminut yhdistys on tullut tiensä päähän ja lopettamispäätös tehty. Paikalla oli kaiken kaikkiaan 5 jäsentä, joista osa on ollut maatalousnaisissa aivan alkuajoista lähtien. – Niukkalan maa- ja kotitalousnaiset perustettiin vuonna 1955 Maria Tiaisen toimesta. Maatalouskeskuksen neuvoja oli käynyt opettamassa muun muassa pitsinnypläystä, josta Tiainen kovasti innostui ja ensimmäiset “kokoukset” hoidettiinkin pitsinnypläyksen lomassa. Kokouksia pidettiin joka viikko Niukkalan vanhalla koululla, kertoo maatalousnaisten pitkäaikainen puheenjohtaja Lea Levänen.

Maa- ja kotitalousnaiset on toiminut Uukuniemen Maamiesseuran alaosastona. Toimintaan ovat kuuluneet muun muassa tupaillat, kurssit, pitopäivälliset, juhlalounaat, toritapahtumat, myyjäiset ja kahvitukset. – Kurssejakin on ollut laidasta laitaan. Puutarhakursseja, erilaisia ruokakursseja, käsityökursseja, pitoemäntäkursseja ja vaikka mitä muuta, sanoo Suoma Tuominen. – Irtaimistoa hankimme vähitellen kahvituksista, arpajaisista ja jäsenmaksuista kertyneillä varoilla, Levänen sanoo. – Meillä on täysi kahviastiasto juhlia varten, kangaspuut, liinoja, sekä tuoleja ja pöytiä joita on voinut vuokrata, hän jatkaa. – Ja ostimmehan me ison hellankin kattiloineen maamiesseurantalolle, täydentää Tuominen.

Syynä toiminnan loppumiseen on jäsen- ja toimijakato. – Uusia aktiivisia jäseniä ei ole tullut ja meillä nykyisillä aktiiveilla alkaa olemaan jo tuota ikää, naiset naurahtavat. Yhdistyksen perustamisaikaan jäseniä oli parisenkymmentä. Parhaimpina vuosina jäsenmäärä oli liki 40, mutta viime vuosina enää noin 10.  – Me olemme osa olleet mukana jo yli 60 vuotta. Kyllä nyt on aika siirtyä viimein “eläkkeelle”.

Parhaita muistoja toiminta-ajalta naiset voisivat nimetä vaikka kuinka monta. – Yksi mieleenpainunut kokemus itselleni oli ainakin eräät häät, joita vietettiin täällä Rajapirtillä. Kutsuvieraita taisi olla 500-600. Kesähelteellä se oli aikamoinen rutistus, kertoo Sirkka Leppinen. – Täällä on kyllä monet juhlat vietetty. On ollut häitä, hautajaisia, kastejuhlia ja syntymäpäiväjuhlia, Levänen jatkaa. – Pitoemäntäkurssit ovat myös jääneet mieleen. Niissä oli aina erilaisia teemoja, esimerkiksi pääsiäinen, ylioppilasjuhlat tai 80 -vuotisjuhlat. Pöydät katettiin aina kauniisti teeman mukaisesti, ja tarjoilut tietenkin myös, Tuominen sanoo. – Ja retkillä on sattunut yhtä ja toista kommellusta,mutta niistä ei nyt sen enempää, nauraa Leppinen.

Kokouksen päätyttyä naiset siirtyvät kahvipöytään, jonka kattaus on ensiluokkainen – kuinkas muutenkaan. Kahvittelun lomassa puhe siirtyy muihin aktiivisiin maatalousnaisiin, jotka eivät tällä kertaa päässeet paikalle. – Lemisen Hilkka ja Pulkkisen Siiri ovat myös olleet maatalousnaisissa perustamisvuodesta lähtien, sanoo Levänen. – Nyt jo edesmenneisiin maatalousnaisten kantaviin jäseniin puolestaan kuului Kokon Leena, joka toimi vuosia yhdistyksen sihteerinä, Leppinen kertoo.  – Ja olihan meillä kursseilla ja tupailloissa välillä myös miesosallistujia, sanoo Tuominen. – On ollut eläväinen kylä silloin.

Tammikuussa Niukkalan maa- ja kotitalousnaiset kokoontuvat vielä viimeiseen tilinpäätöskokoukseen. – Kyllä se on niin, että aika aikaansa kutakin, naiset toteavat yhdessä tuumin.

Niukkalan maa- ja kotitalousnaisten alkuperäinen jäsenluettelo. Jäsenmaksu oli tuolloin 30 markkaa.
Kahvit kokouksen päätteeksi! Oikealla maatalousnaisten pitkäaikainen (ja viimeinen) puheenjohtaja Lea Levänen (oik.), Kirsi Levänen, Suoma Tuominen, Maija Pulkkinen ja Sirkka Leppinen.

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Kyläkaupalla virittäydytään joulutunnelmaan!

 

Enää reilu kuukausi aikaa jouluaattoon, joten jouluiseen tunnelmaan on jo lupa alkaa virittäytymään. Myös Uukuniemen Pitäjän kyläkaupalla ovat joulutohinat käynnistyneet, ja tuleviin joulumarkkinoihin valmistautuminen on hyvällä mallilla. – Joulumarkkinoita vietetään meillä 8.-9.12. Toimentuvan lisäksi myyjiksi ovat tulossa  ainakin Martat, Kästyö Anne, Suurtuvan tila ja paikallisia leipuri- ja käsityötaitajia, kertoo Mirva Venäläinen. – Lisäksi Mikkelistä on tulossa myyjä itse tehtyjen kynttilöiden ja muiden käsitöiden kera. Markkinamyyjäksi ehtii vielä hyvin ilmoittautumaan. Paikkavarausmaksua meillä ei ole, mutta omat pöydät tai myyntikojut olisi hyvä tuoda itse, Venäläinen sanoo.

Tarjolla tulee olemaan myös kahvia, glögiä sekä suolaista ja makeaa purtavaa. Jouluisesta musiikista vastaa kylän oma muusikko Jamppa. – Toivotaan, että pukkikin tulisi piipahtamaan, vinkkaa Venäläinen. Jouluruokavarauksia kannattaa jo tehdä mikäli mielii varmistaa kinkun joulupöytään. -Myös joulupöydän somisteita, kynttilöitä ja servettejä ehtii  tilaamaan, sanoo Iiris Venäläinen. Kukkatilauksia pystyy tekemään sekä itsenäisyyspäiväksi että jouluksi. Listat kukista kuvien kera ovat nähtävillä kyläkaupalla.

Jouluradio soi kyläkaupalla ympäri vuorokauden ja jouluihmisiksi vannoutuneet kaupan tonttutytöt iloitsevat lumen tulosta. – Joulunajan aukioloajat ovat vielä mietinnän alla, mutta niistä tiedotetaan mahdollisimman pian. Seurantaan kannattaa laittaa myös kaupan Facebook- ja Instagram-sivut, joita päivitämme ahkerasti, kauppiattaret sanovat.

 

Jouluradio soi! Kyläkaupan ihanat “tonttutytöt” sekä ” joulupukki” odottavat innolla lähestyviä joulumarkkinoita.
Herkkua on siinä monenlaista…ja korttia myös!
Suklaakalenterien lisäksi kyläkaupalta löytyvät myös perinteisemmät kuvakalenterit.

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Havuseppeleitä sarjatyönä ja talkoovoimin

Kummunkorkea koululla tohinat jatkuivat hirvipaistin jälkeen seppeletalkoiden merkeissä. Keskiviikkona havuseppeleitä askarreltiin sankarihaudoille kahteen otteeseen: ensimmäiset tekijät kokoontuivat koululle klo. 12 ja “iltavuorolaiset” klo. 18. Havumateriaalin oli toimittanut Jouni Suppola ja Uukuniemen Martat puolestaan olivat tehneet pajuista valmiita kranssipohjia työnteon nopeuttamiseksi. – Päivällä meitä oli täällä 18 ja muistaakseni saimme tuolloin tehtyä 65 seppelettä, kertoo Eeva-Liisa Hirvonen. Illalla seppeleentekijöitä oli seitsemän. Paikallisten joukkoon oli saapunut talkoolainen aina Helsingistä asti. – Näin sunnuntaina ilmoituksen seppeletalkoista netistä ja sanoin heti miehelleni, että lähden kantamaan korteni kekoon, kertoo Marja-Riitta Hirvonen. Pääkaupunkiseudulla vakituisesti asuvaa Hirvosta vetävät Uukuniemelle sukujuuret. -Mitä vanhemmaksi olen tullut, sen voimakkaammin oma sukuhistoria ja karjalaisuus ovat alkaneet kiinnostamaan, Hirvonen naurahtaa. – Kesäisin vietämme täällä enemmän aikaa, sillä kesämökki löytyy Koiraniemeltä Pyhäjärven rannalta, hän jatkaa.

Talkoopäivän seppelesaldon lisäksi seppeleitä voi askarrella myös kotona. – Tiedän jo muutamia, jotka ovat lupautuneet tekemään seppeleitä, mutta koska Uukuniemellä sankarihautojakin on yli 200, niin lisäapujoukot ovat oikein tervetulleita, Eeva-Liisa Hirvonen sanoo. Valmiita seppeleitä voi toimittaa kyläkaupalle, josta ne hoidetaan eteenpäin. – Jokainen seppele on tekijänsä näköinen. Halkaisijaltaan pajupunospohja on noin 30cm ja olemme sitoneet havut kiinni langalla, Hirvonen ohjeistaa.

 

Iltavuorossa seppeleitä olivat tekemässä Eeva-Liisa Hirvonen (oik.), Suoma Tuominen ja Auli Terävä.
Seppeletalkoiden miesedustuksesta vastasi Jouni Suppola, joka oli myös toimittanut havut talkoita varten. Marja-Riitta Hirvonen (oik.) ja Armi Käppi olivat olleet askartelemassa seppeleitä jo päivällä.
Valmiita pajukranssipohjia.

Havut sidottiin pajukransseihin pellavalangalla.

Valmiita seppeleitä odottamassa itsenäisyyspäivää.

 

Katso videolta mallia seppeleen tekoon!

 

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa: