Kategoriat
Arkistot

Uukuniemeläiset ehdokkaat esittelyssä

Uukuniemen Pitäjän alueella asuvat kunnallisvaaliehdokkaat vastasivat Uukuniemen Seudun Sanomien kysymyksiin. Ehdokkaat ovat tavattavissa lauantaina 29.5. kyläkaupan kesänavauksessa.


Matti Laukkanen (nro 73), Parikkala-ryhmä

Mitkä asiat Parikkalan kunnan päätöksenteossa koet tällä hetkellä tärkeäksi?

– Päätöksiä jotka eivät näivetä kuntaa enempää. Elinkeinopuolelle tarvitaan järkevä virkamies ajamaan kunnan etuja hakemalla kaikkia mahdollisia tukia mitä muutkin syrjäseudun kunnat hakevat jo nyt tehokkaammin. Yrittäjien tarpeet tulee muutenkin kanavoida kunnolla, sillä osaamista löytyy.
 

Millä tavoin kunta voi mielestäsi edistää Uukuniemen pitäjän elinvoimaisuutta?

– Kunta voi edistää elinvoimaisuutta satsaamalla niihin asioihin mitä meillä jo on. Latuverkostojen kunnossapito, retkeilyreitit ja sellaisten yhdistysten rahallinen tukeminen, jotka aktivoivat ihmisiä.

Miten edistäisit Parikkalan kunnan pohjoispäässä asuvien kuntalaisten asioita mikäli tulisit valituksi?


– Kun muutin Uukuniemelle pysyvästi palveluita ei juurikaan ollut. Nyt meillä on toimiva kyläkauppa ja evakkobaari, jossa ihmiset pääsevät tapaamaan toisiaan ja vaihtamaan ajatuksia. Kaupan yhteydessä on myös apteekki, Alko, Veikkaus, Posti ja bensa-asema. Itse en olisi tähän pystynyt vaan meillä on ollut hyvä porukka tässä taustalla.
Jouni Suppolan osuus Uukuniemen uudelleen herättämisessä on ollut korvaamaton!
Tullessani valituksi kuuntelen herkällä korvalla kaikkia uukuniemeläisiä.



Niko Viitala (nro 25), Vasemmistoliitto

Mitkä asiat Parikkalan kunnan päätöksenteossa koet tällä hetkellä tärkeäksi?

– Jätevedepuhdistamon tila
– Kunnan rakennusten korjausvelka ja ihmiskohtalot, jotka joutuvat asumaan ja turvautumaan näihin kunnostamattomiin rakennuksiin.
– Parikkalassa vanhuspaikkoja tarvitaan lisää ja niihin pitäisi päästä pienemmällä kynnyksellä, jotta voidaan turvata vanhusten loppuelämän hyvinvointi. Kunnan tulee tarjota ja turvata riittävät toimitilat vanhuspalveluille joihin heillä on varaa.
– Kolmikannan rajanylityspaikan avaaminen henkilöliikenteelle ja Parikkala-Elisenvaara ratayhteyden avaaminen.

Millä tavoin kunta voi mielestäsi edistää Uukuniemen pitäjän elinvoimaisuutta?

– Parantamalla sähkön toimitusvarmuutta.
– Tiestön kunnostuksella.
– Laajakaistaverkko tulisi saada myös Uukuniemelle. 5G:een myötä laajakaistan tarve on välttämätön. Rajaestesäädännön vuoksi sitä ei saa toimittaa langattomana ja siksi Uukuniemellä tarvitaan kuitukaapeli. Jos kuitukaapelia ei Uukuniemelle saada, jää ongelma joka rasitaa yritysten ja kotitalousten päivittäistä arkea.
– Vapaa-ajan asukkaita tulisi houkutella myös vakituisiksi asukkaiksi. Sähkökatkoton Uukuniemi ja laajakaista voisivat hyvin parantaa Uukuniemen markkina-arvoa.
– Julkisen asiointiliikenteen järkiperäistäminen asiakaslähtöiseksi.

Miten edistäisit Parikkalan kunnan pohjoispäässä asuvien kuntalaisten asioita mikäli tulisit valituksi?

– Tällä hetkellä  kunnassa on johtajaongelma. Lehtitietojen mukaan Harjulinnan henkilöstöstöstä 80% voi työssään huonosti ja viranhaltojoiden vaihtuvuus on poikkeuksellisen suuri. Lisäksi muukin kunnan henkilöstö voi työssään pahoin. Jotta aiemmin mainittuja kuntalaisten palveluita voisi edistää, tulisi ensimmäisenä puuttua henkilöstön pahoinvointiin ja vaihtuvuuteen. Johtajuusongelman myötä moni muukin asia Parikkalassa paranisi.


Jarmo Tiainen (nro 59), Keskusta

Mitkä asiat Parikkalan kunnan päätöksenteossa koet tällä hetkellä tärkeäksi?

– Koulujen tilanne, jätevedenpuhdistamon korjaus, Helenansaaren talon korjaus ja Käskynkän palvelutalo

Millä tavoin kunta voi mielestäsi edistää Uukuniemen pitäjän elinvoimaisuutta?

– Kirjasto tulee säilyttää ja tukea paikallisia yrityksiä tasapuolisesti.

Miten edistäisit Parikkalan kunnan pohjoispäässä asuvien kuntalaisten asioita mikäli tulisit valituksi?

– Kutsutaksien palvelut tulee säilyttää.


Markku Uimonen (nro 17), Kokoomus

Mitkä asiat Parikkalan kunnan päätöksenteossa koet tällä hetkellä tärkeäksi?

– Valittavan valtuuston on kehitettävä päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Yhteistyötä luottamushenkilöiden kesken sekä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä on kehitettävä.

Millä tavoin kunta voi mielestäsi edistää Uukuniemen Pitäjän elinvoimaisuutta?

– Pitäjän elinvoimaisuutta edistävät niin paikalliset asukkaat kuin vapaa-ajanasukkaatkin. Me tarvitsemme kylällemme kaikenikäisiä asukkaita, vauvasta vaariin, silloin palvelujen monipuolisuus säilyy. Meidän on tunnettava vastuumme kaikista sukupolvista. Elinkeinojen kehittämisessä matkailun kehittäminen tulisi olla pitäjän painopistealueita. Papinniemen yrittäjä omalta osaltaan kantaa vastuuta matkailusta, mutta kunnan tulisi olla mukana siihen liittyvien palveluiden kehittämisessä. Esimerkiksi Tokkarin ranta-alueen kehittämisen voisi liittää osaksi Papinniemen palveluita ja samalla se tukisi Kyläkaupan ja Evakko-kahvilan palveluita. Sopivan hankkeen käynnistäminen siihen tarkoitukseen voisi kunnan mukana ollessa luoda hyvän kokonaisuuden. Tokkariin on mietitty myös kuntoportaita, onhan siinä sopiva rinne rappusille. Rappuset voisivat olla myös osa koko rannan kehittämistä – veneeltä rappusia pitkin kauppaan ja takaisin. Turvallisesti ilman maantien reunaa kulkemista.

– Laajakaistayhteyksien parantaminen lisäisi etätyömahdollisuuksia ja vapaa-ajanasukkaiden pidempiaikaista oleskelua pitäjässämme. Esimerkiksi kymmenien Suitsan saaressa mökkeilevien yhteydet ovat ala-arvoisella tasolla eivätkä mitenkään edesauta mökkeilyajan pidentämistä.

Miten itse edistäisit Parikkalan kunnan pohjoispäässä asuvien kuntalaisten asioita mikäli tulisit valituksi?

– Kaikessa päätöksenteossa on huomioitava kunnan koko ja taata päätösten samanlainen vaikutus kaikille kuntalaisille. Palvelukokonaisuudessa on myös ehdottomasti huomioitava pitkät välimatkat. Vanhusten palvelutalon säilymiseen Akonpohjassa pitää pyrkiä kaikin tavoin vaikuttamaan, samoin hyvinvointiasema on säilytettävä Parikkalassa. Näissä palveluissa päätöksentekijänä on Eksote, mutta kunnan on kaikin mahdollisin tavoin pyrittävä vaikuttamaan tehtäviin päätöksiin.

– Teiden kunto on kehno koko pohjoispään alueella. Vaikka teiden kunnossapito ei olekaan kunnan toimintoja, on sen toimittava kuntalaisten edunvalvojana ja tältä osin vahvasti vaikutettava asukkaiden ja matkailijoiden viihtyvyyteen.


Uukuniemellä asuva Risto Sopanen (nro 78, Parikkala-ryhmä) on myös ehdolla kunnallisvaaleissa.

Jaa juttu Facebookissa:

Harharetken onnellinen loppu

Hovilan tilan biisoneiden keväinen karkuretki sai onnellisen päätöksen myöhään keskiviikkoiltana. Viime lauantaina kotitilalta karanneet 25 biisonia viihtyivät ensin muutaman yön Homavaarassa ja maanantaina hajaantuneesta laumasta osa löysi kotiin omatoimisesti. Vajaa parikymmentä biisonia jatkoi lomailua vierailla preerioilla, mutta siirtyi kuitenkin hieman lähemmäksi kotipaikkaa Leppisen pelloille, jossa ne nautiskelivat auringonpaisteesta ja viimeisistä lämpimistä päivistä. Keskiviikkona iltapäivällä sateen alkaessa karkurit lähtivät itse etenemään Timolahdentietä pitkin Hälvän suuntaan, tekivät viimeisen koukkauksen tien vieressä sijainneen mökin pihapiiriin ja saapuivat kello kahdeksan jälkeen illalla Mikkolanniementien risteykseen. Viisi päivää kestäneen seikkailun jälkeen biisonit ylittivät maantien rauhallisesti jonossa kulkien ja painelivat kotitietä pitkin omille laitumille. Uukuniemellä voidaan palata nyt normaaliin arkeen.

Kotimatkalla. Videon kuvannut Sointu Suppola.
Lomailut lomailtiin hyvän sään aikana. Kotiin kannatti palata ennen räntäsateita! Kuva: Salla Hälvä.
Jaa juttu Facebookissa:

Biisoneiden ristiretki jatkuu edelleen

Ystävämme Hovilan tilan biisonit ovat kotiutuneet toistaiseksi läheisen lihakarjatilan pelloille, jossa ovat viettäneet kaukaisten sukulaisten seurassa jo pari yötä. Päivällä lauma käy tekemässä tutustumiskierroksen tiluksien ulkopuolella, mutta palaa aina rauhallisesti takaisin. Toiveissa on, että tuulen suunta kääntyy puhaltamaan pian Hälvän mäeltä ja biisonir löytävät sen avulla takaisin omille mailleen.

Aamuauringossa oli kiva piehtaroida.
Biisonit kulkevat veräjäaukoista aivan kuin olisivat niistä aina kulkeneet.
Jaa juttu Facebookissa:

Biisonit lähtivät omille poluille

Lauantaina Uukuniemellä Niukkalan keskustassa oli liikkeellä poikkeuksellisen suuri joukko jalankulkijoita. Lieneekö syynä ollut loppuviikosta avautunut ilmoittautuminen syyskuussa järjestettävään Biisonin polku trail run -tapahtumaan? Joka tapauksessa nelijalkaiset ystävämme päättivät ottaa varaslähdön omille poluilleen. Juholan Biisoniareenan Facebook -sivuilta löytyy video karkureiden alkumatkasta joka jatkui aina rajavyöhykkeen tuntumaan saakka. Yrityksistä huolimatta ei pitkän päivänkään jälkeen laumaa saatu kotilaitumille. Venäjältä puhaltavat tuulet vetivät joukkoa liiaksi puoleensa. Tällä hetkellä tavoitteena on, etteivät biisonit karkaa valtakunnan rajan toiselle puolelle ja pysyvät kutakuinkin aisoissa. Säätiedotuksen mukaan tuulet kääntyvät suotuisiksi vasta maanantai-iltana.

Juholan Biisoniareenan julkaiseman videon pääset katsomaan alla olevasta linkistä:

https://www.facebook.com/biisoniareena/posts/1146105115854200

Niukkalasta lauma jatkoi matkaa kirkolle päin.

Metsän läpi aukealle pellolle…
…ja puutarhaan.
Sitten matka jatkui kohti kuusikkoa.

Biisonit kävivät tutustumassa paikalliseen lihakarjatilaan.

Jaa juttu Facebookissa:

Kaitafilmiotteita Uukuniemeltä

Uukuniemeläistä maisemaa 50-, 60- ja 70 -luvulta.

Videot on kuvannut Pauli Granfelt (linkki) ja editoinut Timo Granfelt.

Jaa juttu Facebookissa:

Kuvia Talvisodan päättymisen muistotilaisuudesta 13.3.2021

Talvisodan päättymisen muistopäivänä Uukuniemen kirkonmäellä 13.3.2021 klo 11.00 oli pandemian vuoksi vain lippuvartio ja seppeleen laskijat, sekä hartauden pitänyt rovasti Erkki Lemetyinen.

Rovasti Erkki Lemetyinen piti hartauden.
Kunniavartiossa Mikko Junna (vas) ja Markus Siitonen. Lippu-upseereina Eerik Soininen (vas) ja Pekka Rönkä.
Veikko Junna ja Sakari Hämäläinen laskivat seppeleen.

Kuvat ja kuvatekstit: Antero Tykkyläinen.

Jaa juttu Facebookissa:

Raija Henttonen asetetaan kirkkoherran virkaan sunnuntaina

Parikkalan seurakunnan uusi kirkkoherra Raija Henttonen asetetaan virkaansa ensi sunnuntaina 21.helmikuuta klo. 10 Parikkalan kirkossa. Kirkkoherran virkaanasettamisen toimittaa Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkänen.

Koronatilanteen vuoksi tilaisuus vietetään ilman läsnä olevaa seurakuntaa. Henttonen toivoo, että mahdollisimman moni osallistuisi tilaisuuteen Parikkalan seurakunnan YouTube -kanavan kautta. – On tärkeää, että seurakunta rukoilee oman paimenensa puolesta, Henttonen toteaa.

Mahdolliset juhlat vietetään myöhemmin koronatilanteen helpoittaessa. Tällä hetkellä Henttonen ei edes haaveile omista juhlista vaan näkee tärkeimmäksi tehtäväkseen parikkalalaisten henkisen ja hengellisen tukemisen. – Koronataistelu vie meiltä kaikilta voimavaroja ja epävarmuus lisää toivottomuuden tunnetta. Kirkko on kriisien keskellä tärkeä toivon tuoja sillä vaikka me etsimme vielä ulospääsyä, Jumala näkee jo loppuratkaisun. Me olemme Hänen kädessään, sanoo Henttonen.

Mahdolliset muistamiset Henttonen toivoo osoitettavan Yhteisvastuukeräykselle. – Alueemme koronatilanne heikkeni juuri kun valtakunnallinen Yhteisvastuukeräys avattiin. Joudumme lykkäämään perinteisiä lipas- ja listakeräyksiä, joista saadaan valtaosa Yhteisvastuukeräyksen tuotoista. Pelkään, että se vaikuttaa keräyksen tulokseen, toteaa Henttonen.

Tänä vuonna Yhteisvastuukeräys pureutuu ikäihmisten taloudelliseen ahdinkoon. Aihe on Henttoselle tärkeä, sillä geronomiopiskelijana hän on kiinnostunut ikääntyneiden elämänlaadusta ja sen kehittämisestä.

Yhteisvastuukeräykseen voi osallistua verkossa osoitteessa yhteisvastuu.fi/parikkala tai MobilePayllä numerolla 50961.

Parikkalan seurakunnan YouTube -kanavalle pääset alla olevasta linkistä!

https://www.youtube.com/channel/UC_BUqvnYbPFWde7CdOivJTA

Raija Henttonen on Parikkalan seurakunnan uusi kirkkoherra. Kuva: Raija Henttosen kotialbumi.



Jaa juttu Facebookissa:

Marttinansaari -kirja: kertomus sodan perinnöstä ja kadotetuista juurista

Ruotsissa asuvan kirjailija Maarit Turtiaisen uusin teos “Marttinansaari” julkaistiin muutama viikko sitten. Kaunokirjallinen romaanissa yhdistyvät fakta ja fiktio sekä kirjailijan oma kokemus suvun historian tutkimisesta ja juurien löytämisestä.

– Äitini Anna Josefiina Turtiainen oli omaa sukua Pekkinen ja kotoisin Marttinansaaresta, josta hän muutti myöhemmin Lahdenpohjaan ja asui siellä isäni kanssa kunnes joutui lähtemään evakkoon, Turtiainen kertoo.

Turtiainen vieraili lapsena Uukuniemellä äitinsä kanssa, Muutettuaan 16 -vuotiaana pois kotoa synnyinpaikkakunnaltaan Kolhosta Helsinkiin ja myöhemmin Tukholmaan, yhteydenpito sukulaisiin jäi vähäiseksi ajanpuutteen vuoksi. Uusi yhteys sukujuuriin syntyi vasta viisi vuotta sitten Pekkisten sukujuhlilla Uukuniemellä. Juhlien ohjelmaan kuului myös rajavartioston valvoma veneajelu Marttinansaaren edustalla.

– Yhdessä kohtaa pääsin parinkymmenen metrin päähän äitini syntymäsaarta, ei olisi ollut konsti eikä mikään uida sinne. Mutta keltaiset rajapyykit keinuivat mahtavina Pyhäjärven aallokossa viestittäen, että ei metriäkään lähemmäs., jatkaa Turtiainen.

Tuosta loukkauksesta, ettei Turtiaisella ollut mahdollisuutta päästä sinne, minne hänellä mielestään olisi pitänyt olla oikeus mennä, lähti ajatus kirjan kirjoittamisesta. – Päätin käydä saaressa, vaikka fiktiivisen tarinan voimin, Turtianen toteaa.

Yli 40 vuotta Ruotsissa asunut kirjailija viettää nykyisin noin viitisen kuukautta vuodesta kesämökillään Kolhossa. Hän valmistui Tukholman toimittajakoulusta v. 1982 ja on työskennellyt muun muassa Ruotsin television suomenkielisessä toimituksessa, josta jäi vapaaksi toimittajaksi ja kirjailijaksi 2015. Turtiainen on kirjoittanut kaksi aiempaa teosta (Punainen paasto, WSOY 2012 ja Eilisen seitit, Compania Comder 2015) ja hän vetää kirjoittajakursseja sekä lukupiirejä nuorille ja aikuisille. Lisäksi hän on ollut pelastamassa Ruotsin ainoaa suomenkielistä kirjallisuutta myyvää kirjakauppaa ja toimii ruotsinsuomalaisia kirja- ja kulttuurimessuja järjestävän yhdistyksen puheenjohtajana.

-Luovaa kirjoittamista olen harrastanut reilut 10 vuotta ja innostus siihen syttyi Tukholman yliopiston suomenkieliseltä luovan kirjoittamisen kurssilta. Olin ollut monta vuotta radiossa ja televisiossa töissä ja tuntui, että kieleni köyhtyi köyhtymistään, koska kirjoittaminen jäi aina parin lauseen speaker-osuuksiin haastattelujen välissä. Kirjojen kirjoittaminen on auttanut parantamaan ja ylläpitämään suomenkielen taitoani, sanoo Turtiainen.

Marttinansaari-kirjan kirjoittaminen taustatöineen vei aikaa viisi vuotta. Välillä työ oli kiireiden takia pysähdyksissä ja kustantajan etsiminenkin oli vaikeaa. Lopulta Turtiainen päätti tehdä kirjan omakustanteena, johon hän sai Ruotsin valtion kulttuurineuvoston avustusta vähemmistökirjallisuudelle. – Ruotsinsuomalaisethan ovat nykyisin virallinen vähemmistö Ruotsissa, Turtiainen kertoo.

Teokseen oli myös löydettävä sopiva etukannen kuva, kirjoittaa takakansitekstit, sopia painosta ja käydä läpi paperisota kirjan saamiseksi myyntiin. – Kirjan kuvan on ottanut veljeni tytär ja olen siihen hyvin tyytyväinen. Se viestittää ikävää ja kaipuuta. Meillä ei kotona puhuttu sodasta eikä rajan takaisesta nuoruuden ajasta evakkoon lähtiessä. Siksi minun oli kerättävä huomattava määrä taustatietoa, jotta pystyin kirjan kirjoittamaan, kertoo kirjailija.

Turtiainen sanoo lukeneensa romaaneja, väitöskirjoja ja evakkojen muistelmia. Lisäksi hän haastatteli ihmisiä ja tutki sukunsa taustaa. Erityisen kiitoksen hän lähettää Anja Kukkoselle, jonka avustuksella Turtiainen pystyi luomaan hyvin kuvaa Marttinansaaresta. Faktojen ympärille hän loi lopulta täysin fiktiivisen tarinan, johon on kuitenkin piilotettu paljon Turtiaisen sukuun liittyviä asioita. – Olen todella kiitollinen siitä, että rupesin Marttinansaaren kirjoittamiseen. Olen oppinut paljon sodasta, pakolaisuudesta ja suvustani.

Uukuniemestä on tullut Turtiaiselle rakas paikka juurien vahvistumisen myötä. Syvemmän kontaktin saaminen ei kuitenkaan olisi ollut mahdollista ilman vierailuja serkku Riitta Mustosen luona Niukkalassa. – Uukuniemi on hyvin kaunista seutua, rajan läheisyys tuo myös omanlaisensa tunnelman. Pyhäjärvi on vaikuttava ja se tuntuu loputtoman laajalta. Lisäksi Uukuniemellä on paljon yrittäjähenkeä, josta ovat osoituksena hyvä kyläkauppa, Papinniemen leirintäalue ja Juholan sitkeät yrittäjät. Kuulemani mukaan ukko Pekkinen on ollut rakentamassa Juholan pihapiirissä olevaa saunaa, Turtiainen kertoo.

Turtiaisen seuraavana haasteena on kirjan markkinointi, joka korona-aikana on melko haasteellista. Julkistamisjuhlat ja esiintymiset kirjastossa ovat mahdottomia. – Marttinansaari -kirjaa voi tilata verkkokaupoista samasta paikasta kuin muitakin kirjoja. Sitä myyvät ainakin Booky,fi, Adlibris ja Suomalainen kirjakauppa, sanoo Turtiainen lopuksi.

Maarit Turtiaisen Marttinansaari -kirja kertoo Joukosta, joka lähtee etsimään juuriaan kasvaakseen täydeksi itsekseen.
Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemi-seuran joulutervehdys

Uukuniemi-seura toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2021 itse kullekin.


Tapaamisiin ensi kesän Uukuniemi-juhlilla 3.-4.7.2021!
Sitä ennen rauha ja hyvä tahto Uukuniemellä!

Uukuniemi-seuran hallitus

Jaa juttu Facebookissa:

Valon juhla 2020: Katso video!

Valon juhla järjestettiin perjantai-iltana ilman yleisöä koronatilanteesta johtuen. Paikalla oli Kummun kyläyhdistyksen hallitus ja muutama Uukuniemen Erämiesten edustaja.

Tuuli tuiversi torninmäellä sen verran voimakkaasti, että pastorin upeat esitykset tapahtuivat maankamaralla rakovalkean sävyttämänä.

Kummun kyläyhdistys ja Uukuniemen Erämiehet toivottavat Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille kuulijoille!

Jaa juttu Facebookissa: