Kategoriat
Arkistot

Uukuniemellä riittää hirviä, mutta ei kaatolupia

Uukuniemen Erämiesten hirvenmetsästyskausi alkoi viikko sitten vauhdikkaasti. Heti ensimmäisenä päivänä lauantaina kirkonkylällä kaadettiin iso kymmenpiikkinen uroshirvi ja sunnuntaina Niukkalassa Telatiellä toinen uroshirvi, jonka sarvia koristi peräti 11 piikkiä. Aikuisten hirvien lupakiintiö oli samantien täynnä. – Tänä vuonna kaatolupa myönnettiin kahdelle aikuiselle hirvelle ja neljälle vasalle, mikä on kyllä hirvikantaan nähden vähän, sanoo Uukuniemen Erämiesten puheenjohtaja Osmo Melanen. Melanen arvioi, että Uukuniemen alueella hirviä on 25-30 ja kanta kasvaa vuosi vuodelta. Vahinkoa on aiheutunut muun muassa taimikoille ja liikenteessä läheltä piti -tilanteita on sattunut ainakin Suojärven ja Telatien alueella. Havaintoja hirvistä on tehty runsaasti riistakameroilla kesän ja syksyn aikana. Luonnonvarakeskus kerää metsästäjiltä havaintotietoja Oma riista-palvelun välityksellä, joista laaditaan arvio hirvikannasta ja tämän tilaston perusteella Suomen Riistakeskus myöntää kaatoluvat. – Tavoitteet hirvikannan tiheydestä perustuvat laajojen alueiden keskiarvoon, jonka vuoksi myönnetty lupamäärä jää yksittäisten paikkakuntien osalta vähäiseksi runsaasta hirvikannasta huolimatta, Melanen kertoo. 

Toistaiseksi Erämiehillä on jäljellä kolme kaatolupaa vasoille. Surkuhupaisiakin tilanteita on viikon aikana ennättänyt sattumaan. – Meillä oli miesajo käynnissä ja olin passissa, kun kahdenkymmenen metrin päästä ohi kulki neljäuroshirveä. Ampua ei saanut, koska aikuisten hirvien kaatoluvat oli jo käytetty. Ei sellaista kyllä kovin usein tapahdu, kertoo Niukkalan hirviseurueeseen kuuluva Jussi Pulkkinen.

Metsästäjät uskovat, että jäljellä olevat kolme kaatolupaa vasoille saadaan käytettyä viimeistään ensilumen tultua, jolloin jälkien havaitseminen on helpompaa. Perinteiset hirvipeijaiset järjestetään tulevana lauantaina Kummumkorkea koululla klo. 16-19. – Uukuniemen Erämiehet haluavat toivottaa maanvuokraajat, seuran jäsenet sekä paikkakuntalaiset perheineen tervetulleiksi nauttimaan hirvikeitosta myös Uukuniemi.infon välityksellä, sanoo Melanen.

Uukuniemen Erämiehissä on tällä hetkellä 44 jäsentä ja neljä eri metsästysseuruetta. Kuvassa Niukkalan seurue Herkkäsormet.
Ville Tiitta ampui komean uroshirven Uukuniemen kirkonkylällä heti ensimmäisenä metsästyspäivänä.
Jaa juttu Facebookissa:

Kyläkaupan talviaukioloajat

Uukuniemen Kyläkauppa ja kahvila Evakkotaival siirtyvät talviaikaan viikon kuluttua maanantaina 7.10. Arkisin kyläkauppa ja kahvila palvelevat klo. 10-18 ja lauantaina klo. 10-16. Sunnuntaina molemmat ovat suljettuna.

Tiistaina 1.10. kahvilalla alkaa Marttojen järjestämä käsityökerho klo. 17-19, jonne ovat kaikki tervetulleita!

Uukuniemen Kyläkauppa/Kahvila Evakkotaival aukioloajat 7.10 alkaen:

Ma-Pe: 10-18

La: 10-16

Su: Suljettu

Jaa juttu Facebookissa:

Syysmarkkinatunnelmia

Lauantaina Uukuniemen Kyläkaupan syysmarkkinoita vietettiin kauniinssa ja kuulakkaassa säässä. Markkinakävijämäärä on myymälävastaava Riikka Uimosen mukaan täysi arvoitus, mutta huisketta riitti sekä sisällä että ulkona. Kaiken kaikkiaan päivästä jäi positiivinen mieli, jonka innoittamana Kyläkaupan väki suunnitteleekin jo joulumarkkinoita. Jos lauantain karkelot jäivät välistä, voi tunnelmiin palata alla olevien kuvien saattelemana.

Marttojen lettukahviossa räiskäleiden paistovuorossa puheenjohtaja Kyllikki Uimonen.
Auli Terävän kranssit ja kukkakimput olivat silmänruokaa, herkullinen omenapiirakka puolestaan helli vatsaa.
Luonnontuotteita käsityönä tehtynä.
Kyläkaupan henkilökuntaankin kuuluva Suurtuvan tilan emäntä Maaret Berg-Tynkkynen oli napannut makkaranpaistoavuksi Tuiskun.
Suurtuvan tilan tuotteita esittelemässä ja myymässä Pyry Tynkkynen ja isäntä Jarno Tynkkynen.
Pitäjän väkeä ja ulkopaikkakuntalaisia syysmarkkinahumussa.
Jaa juttu Facebookissa:

Käsityökahvila alkaa lokakuussa

Nyt on aika kaivaa langat, puikot ja koukut esille! Uukuniemen Martat ja Uukuniemen Kyläkauppa järjestävät yhteistyössä käsityökerhon tiistaisin 1.10. alkaen klo. 17-19 kahvila Evakkotaipaleessa. Marttojen puheenjohtaja Kyllikki Uimonen painottaa, että kerho on tarkoitettu kaikille ikään tai kädentaitoihin katsomatta. – Mukaan voi tulla vaikka ei olisi martta. Tarkoituksena on ideoida yhdessä uusia juttuja ja seurustella käsitöiden teon lomassa, sanoo Uimonen. Myös kyläkaupan myymälävastaava ja artesaani Riikka Uimonen on lupautunut olemaan mukana neuvomassa ja ohjeistamassa tarvittaessa vasta-alkajia. – Tyyli on vapaa! Kellonaikakin on joustava, paikalle voi saapua silloin kun ennättää, Uimonen sanoo.

Ps. Jos langat ovat päässeet loppumaan, löytyy niitäkin Uukuniemen Kyläkaupalta!

Jaa juttu Facebookissa:

Nimikisa: Uukuniemen vastineet vedylle ja atomille

Kuun vaihteessa Uukuniemen Kyläkaupalla vietetään syysmarkkinoita. Perinteisen grillimakkaran sijaan markkinatarjoiluihin on tarkoitus kotiuttaa uukuniemeläisten oma lihapiirakka eli lihis, jossa täytteenä käytetään muun muassa lähilihaa. Nyt uutuusherkulle etsitään nimeä! – Lappeenrannassahan on jo omat vety ja atomi, jotka tunnetaan ihan maanlaajuisesti. Tietysti tehdään tästä vielä parempi ja nimienkin tulee olla sen mukaiset, kertoo Matti Laukkanen.

Lappeenrantalaisten vetyjen ja atomien historia ulottuu jo 1960 -luvulle. Kun lihapiirakan sisään laitetaan voita, sinappia, ketsuppia, kurkkusalaattia, sipulia ja kananmunaa tai kinkkua, syntyy atomi. Vety on vielä astetta tuhdimpi, sillä siihen kuuluu edellämainittujen lisäksi sekä kananmuna että kinkkua.

Nimiehdotuksia voi laittaa kommentteihin tai uukuniemi.infon Facebook sivuille artikkelin yhteyteen.

Jaa juttu Facebookissa:

Datsa-asutus leviää luovutetun alueen kylissä

Kesällä ajelimme katselemassa maisemia rajan taakse jääneissä Uukuniemen lähimmissä kylissä. Vanhoista sotaa edeltäneistä suomalaistaloista ei ole enää paljon muuta jäljellä kuin kivijalat vesakoituvilla ja metsittyvillä entisillä peltoaukeilla.
Uutta datsa-asutusta sensijaan on nousemassa kovaa vauhtia Uukuniemen lakkautetulta raja-asemalta Lahdenpohjaan johtavan tien varrella olevien järvien rannoille. Suurin rakennusboomi viime vuosina on ollut käynnissä Sikopohjan alueella. Myös Parikanniemessä jo pitempään ollut datsa-asutus on laajentunut entisestään. Uusia metsäautoteitä on rakennettu rajan pintaan tulevia hakkuita silmälläpitäen.

Sikopohja on yksi harvoista kylistä, joissa on säilynyt edes joku vanha talo. Viime vuosina uusia datsoja sinne on tehty runsaasti. Yksityiskäytössä olevien lisäksi on myös vuokrattavia mökkejä ja Keihäsjärven rannalla muutaman rakennuksen käsittävä matkailuyritys. Rakennuksia on Sikopohjassa nyt jo tiheämmässä kuin ennen sotia.
Parikanjärven etelärannalla, entisen Parikanniemen orpokodin paikalla on ollut jo pitkään datsakylä, joka on laajentunut entisestään. Myös Parikanjärven pohjoisrannalle, entisen Herneniemen talon maille on aloitettu rakentamaan kahta hirsitaloa, mutta homma näyttää jääneen kesken ja horsma rehottaa tontilla.
Venäläisten datsa-asutus on vähitellen leviämässä myös Matrijärven rannoille. Yksittäisten mökkien lisäksi on ainakin yksi firman käytössä oleva, aidattu vapaa-ajan alue kauniilla paikalla Matrijärven rannalla suljettujen porttien takana. Vanhoja suomalaistaloja ei Matrissa ole enää jäljellä.
 
Matrin aikoinaan suuri rajavartioasema on autioitunut. Korkeana rehottavan heinikon keskelle jääneet kerrostalot ovat tyhjillään ja ikkuna-aukot laudoitettu, vartiotuvasta on kattokin lysähtänyt. Valvontalinjan piikkilangan takana, puomin ja porttien toisella puolen on joitain pienempiä parakkeja rajavartijoiden käytössä.
Mensuvaaran entisen lentokentän kiitotiealueesta puolet on edelleen avointa maastoa, toinen puoli kasvaa jo pari-kolmemetristä männyntaimikkoa. Kuvassa Pekka Paakkinen Tarnalasta kertoo videolle isänsä Eero Paakkisen sota-ajan palveluksesta Mensuvaarassa Pommituslentolaivue 46:n Dornier Do 17 pommikoneen miehistössä.
Pekka Paakkinen ja Jari Hovatta tutkimassa Mensuvaaran kentän metsikössä sijainneita koneiden suojavallituksia. Konehalleja kentällä oli vain yksi, suurin osa kalustosta säilytettiin ja huollettiin taivasalla. Kaikki kentän rakennukset ovat hävinneet ja luonto vallannut alueen, vain joitain betonisokkeleita enää erottuu metsän keskellä.
Kentän eteläpuolella olevien Lohilampien rannoilla oli useita rakennuksia, mm. upseerikerho ja laivueen komentajan asunto rantasaunoineen. Nyt samoissa maisemissa on leirintä- ja nuotiopaikkoja. Sota-aikaisista rakennuksista on jäänyt jäljelle vain betoninen maakellari, jota kalamiehet ovat käyttäneet majapaikkanaan
Sotaromujen etsijät ovat kaivelleet maata kenttäalueella ja metallinpaljastimella havainneet ilmeisesti ruokalarakennuksen nurkalla sijainneen kaatopaikan. Pienet säilykepurkit ovat ruostuneet, mutta saksalaisilta aseveljiltä saatujen peltiastioiden kyljestä on vielä luettavissa sisältö: Hengstenberg tuore hapankaali ”Favorit”.
 
Ristilahden-Mensuvaaran tie kulkee pitkät matkat ihan valvontalinjan vieressä. Piikkilangan tien puoleisella kupeella on harattu kaista mahdollisten rajanylittäjien jälkien havaitsemiseksi. Kaistalle jäänyt kenkä tuskin kuitenkaan on rajaloikkarien jättämä.
Ristlahdessa ei ole uusia eikä entisiä taloja pystyssä. Kyläaukea on hyvää vauhtia vesottumassa ja rakennusten kivijalkoja erottuu heinikon keskeltä siellä täällä. Mensuvaaraan suuntaan menevän tien varressa törröttää vielä osa navetan kiviseinää pystyssä Jokipellon paikalla.

Kuvat ja teksti: Heimo Paakkinen

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemellä kaadettiin kolme karhua

Elokuun 20.päivänä alkanut karhunmetsästys oli Uukuniemellä varsin ripeästi suoritettu. Ensimmäisen 1,5 viikon aikana kaadettiin yhteensä kolme karhua. Parikkalan alueella karhuja ammuttiin kaiken kaikkiaan seitsemän. Poronhoitoalueella karhun pyynti tapahtuu itäiselle ja läntiselle alueelle määritellyin kiintiöin ja muualla Suomessa hakemuksesta myönnetyin poikkeusluvin. Karhunkaadosta on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle ja poliisille heti ensimmäisenä arkipäivänä kaadon jälkeen. – Jahti meni todella hyvin ja tehokkaasti. Kiitos siitä kuuluu myös kaikille niille, jotka ovat ilmoittaneet karhuhavainnoista. Se on helpottanut todella paljon metsästystä, kertoo Uukuniemen alueen karhunmetsästyksen johtajana toiminut Jussi Ratilainen. Aktiivisten ilmoittajien  lisäksi Ratilainen välittää kiitokset tienpitäjille  luvasta lanata ja harjata tienpintoja, jolloin jäljet ovat olleet paremmin havaittavissa.

Viime viikolla Suurentuvan tilalla karitsan tappanut karhu saatiin kaadettua maanantai-iltana Koivusuolla Saaren pitäjän puolella. Ratilaisen mukaan metsästys keskitettiin kyseiseen yksilöön heti ikävän tapahtuman jälkeen. Täysikasvuinen karhu tappoi lampaan tilan välittömässä pihapiirissä illan tai yön aikana. – Siltä osin asukkaat voivat nyt olla huoletta. Vaikka tarkkaa karhujen lukumäärää on vaikea arvioida niin kyllä niitä silti Uukuniemellä edelleen liikkuu, Ratilainen sanoo.

http://www.suurpedot.fi/suurpedot-ja-me/kohtaaminen/karhun-kohtaaminen.html

Jaa juttu Facebookissa:

Elotulirock 30.-31.8.

Vuonna 2009 Uukuniemen ilo ry sai ajatuksen, että Uukuniemellä tarvitaan festarit. Ja kun kerran Uukuniemellä ollaan, niin ainoa mahdollisuus oli toteuttaa tämä ajatus. Alusta lähtien oli myös selvää, että festarin koti olisi Papinniemen leirintäalue. Syntyi Elotulirock.

Nyt, 10 vuotta ensimmäisen Elotulirockin jälkeen, vanhat yhdistysaktiivit totesivat yhdessä tuumin liian kauan kuluneen siitä, kun kesä on päästy lopettamaan Uukuniemellä oikeanlaisella ryminällä! Täten siis Elotulirock palaa vuonna 2019 alkuperäiselle paikalleen Papinniemen leirintäalueelle rokkaavampana kuin koskaan aiemmin! Elokuun viimeisenä viikonloppuna lavaparkettia kuluttaa jälleen laaja kirjo bändejä ja taiteilijoita sekä läheltä että kaukaa. Tanssittavaa riittää siis alkuillasta yömyöhään. Hikeä pintaan voi nostattaa myös saunan lauteilla, sillä Elotulirockissa asiakkaita palvelee Papinniemeen pystytettävä saunakylä.

Perjantain esitykset Papinniemen leirintäalueen lavalla seuraavasti:

Perjantai 30.8.
Klo 19-19.45 Rihvelkinttu & Passarpoika
Klo 20.30-21.30 7 Stout Clan
Klo 22.30-23.30 Räjäyttäjät

Alue-esiintyjänä trubaduuri Kuuhullu


Lauantain esitykset alueelle rakennettavalla festarilavalla seuraavasti:

Lauantai 31.8.
Klo 16-16.45 Joose Keskitalo & The Mystic Revelation of Teppo Repo
Klo 17.15-17.45 Slungimayne
Klo 18.30-19.15 Wouwwaa
Klo 20-20.45 CC-Rock
Klo 21.45-23.15 Puppa J ja Rytmi-Rengit
Klo 23.45-00.45 Luukas Oja

Lauantai-iltana klo 21 sytytetään myös juhannuksena maastopalovaaran vuoksi polttamatta

jäänyt kokko. Pimenevässä elokuun yössä kokko roihuaa varmasti unohtumattoman komeana ilmestyksenä.

FINtangon Saunakylä

Elotulirockin FINtangon kanssa yhteistyössä järjestettävän saunakylän illat sisältävät jos jonkin sortin yllätyksiä. Ota oma pyyhe sekä uikkarit mukaan ja hyppää sekaan!

DJ Benjamin Hampurista loihtii taianomaiset tunnelmat ja rytmikkäät lämmöt saunakylään perjantaina ja lauantaina. Tangosta humppaan, iskelmästä rautalankaan ja takaisin.

Fintiaani Lyz Jaakola esiintyy ja tutustuttaa fintiaanikulttuuriin saunakylän nuotion ääressä perjantaina klo 20 ja lauantaina klo 17. Musiikin, luonnon ja saunomisenkin merkitys fintiaanien keskuudessa avautuu leppoisasti leirinuotion lämmössä.

Oman pitäjän tanssivelhot Ulla ja Kalle auttavat aivan ensimmäisten tanssiaskelten haltuunottoon saunakylässä perjantaina klo 18:45 ja lauantaina klo 17:45, 19:30 ja 21. Näissä tanssisessioissa osaamiskynnystä ei ole lainkaan – annat vaan rytmien viedä kohti tanssin iloa!

Lisäksi lauantaina saunateatteri Lauteilla 2 esittelee perisuomalaisen saunan ja korkeakulttuurin rajapintaa. ”Mannerheim ja Kekkonen kohtaavat taas saunan lauteilla, ja nyt mukana on myös Ryti. Pienoisnäytelmä näyttää Suomen historian suurmiehet löylyn pehmittäminä, saunanraikkaina. Esitys sopii kaikille tasavallan presidenteille ja presidenttimielisille.”

FINtango saunakylän ohjelma:

30.8. PERJANTAI
klo 17-24 DJ Benjamin
klo 20 Lyz Jaakola
klo 18:45 Ulla ja Kalle, aivan ensimmäisten tanssiaskelten
oppimissessio

31.8. LAUANTAI
klo 16- DJ Benjamin
klo 17 Lyz Jaakola
klo 18:00, 19:30, 21:00 Saunateatteri
klo 17:45, 19:30 ja 21 Ullan ja Kallen tanssiaskeleet

Elotulirockin liput ovelta Pe 10€, La 25€
Lisätiedot esiintyjistä ym.: https://www.facebook.com/events/869003113440016/?active_tab=discussion

Jaa juttu Facebookissa:

Erikoiset lenkkeilijät

Lauantaina iltapäivällä Tarnalassa nähtiin hiukan harvinaisempia lenkkeilijöitä. Joutsenperhe oli lähtenyt päiväkävelylle mitä ilmeisimmin Jyrkilän lammesta, mutta määränpää oli arvoitus. Nämä kulkijat eivät juuri piitanneet ohi ajavista autoista vaan räpylät läiskyen painelivat eteenpäin Niukkalaa kohti. Satuitko bongaamaan matkalaiset?

Jaa juttu Facebookissa:

TIEDOTE: FINtangoFI – suomalaisen tangon, luonnon ja saunomisen lomaviikko Parikkalan Uukuniemellä 24.– 31.8. kutsuu iskelmämusiikkimme historian, saunakylän ja fintiaanikulttuuriin pariin Karjalan Pyhäjärven rannalle

Viikon avaa suomalaisen tangon historiasta ja keskeisistä tekijöistä kertovan kirjauutuuden esittely klo 14. Menestyneestä Gösta Sundqvist -elämäkerrastaan tunnettu Timo Kalevi Forss kertoo teoksestaan Tähdet meren yllä ja suomalaisen tangon merkityksestä ja kerroksellisuudesta. Kiinnostavina uusina ilmiöinä hän nostaa esiin Saksan FINtangofestivaalit ja Vallilan Tangon. Viimeisin FINtango Hampurissa keräsi peräti 15 000 kävijää. Vallilan Tango esiintyy avajaisissa klo 16 ja 21. Konsertteja edeltää FINtangon tanssinopettajien Leena Erholtzin ja Mika Lustigin pitämä lyhytkurssi, joka sopii myös tangon vasta-alkajille. Klo 17-18 on kurssi edistyneille tangon harrastajille.

Lomaviikon jokailtaisen saunakylän musiikillisista helmistä vastaa popikoni, Maustetyttöjen tuottaja, Radio Helsingistäkin tuttu DJ Vilunki

Viikon kaukaisin kutsuvieras on Lyz Jaakola, uuden Fintiaanit-dokumenttielokuvan keskushenkilö, ojibweintiaaniheimon muusikko ja hengenluoja.

DJ Vilungin saunakylä ja Lyz Jaakola ovat osa viikon päättävää Elotulirockia, jossa kuullaan erilaisia suomalaisia yhtyeitä.    

Lyz Jaakola ja DJ Vilungin saunakylä, 24.8. avajaisissa klo 16-24

Mitä muuta yhteistä suomalaisilla ja fintiaaneilla on saunomisen lisäksi? Maria Seppälän, Katja Ketun ja Meeri Koutaniemen Fintiaanit-dokumentin päätähti Lyz Jaakola saapuu tutustuttamaan fintiaanikulttuuriin ja etsimään pohjoisten heimojemme/kansojemme samankaltaisuuksia mm. musiikista, luontoyhteydestä ja esi-isien arvostuksesta.

USA:n Suurten järvien alueella elävien Fintiaanien kulttuuri noudattaa Amerikan alkuperäisväestön ja suomalaissiirtolaisten kulttuurin perinteitä. FINtango-viikolla tarjoutuu Lyzin johdolla mahdollisuus perehtyä tarkemmin fintiaanikulttuuriin päivittäin vaihtuvien teemojen kautta. 

Lyz Jaakola. Kuva: Meeri Koutaniemi

Pyhäjärven äärelle rakentuu pienimuotoinen ja intiimi saunakylä paljuineen ja nuotioineen, mihin kaikki ovat tervetulleita saunomaan, uimaan ja rentoutumaan tuttujen ja tuntemattomien iskelmien parissa. Saunat ovat lämpimänä viikolla klo 17–22 (sunnuntaina 15–22).

Vallilan Tango ja tanssiopetus

Vallilan tangoa on hiljattain isänsä perintöä vaaliva Kalervo Kärki kuvannut sensaatiomaiseksi. Samaa kuulee niin kuulijoilta kuin tanssijoilta. On ihanaa tuntea kehossaan 30-50-luvun täysin tuntemattomia ja tunnettuja tanssihelmiä aidon klarinetin, trumpetin, saksofonin, kitaran ja monen muun aidon instrumentin lävistämänä. Tämä suomalaisen tangon ja iskelmän uusi vientivaltti nähdään ja kuullaan nyt autenttisessa maaseutumiljöössä. Ennen päivän konsertteja tarjoutuu mahdollisuus oppia ja verestää tanssiaskelia FINtangon tanssiopettajien Leenan ja Mikan johdolla. He ovat pitäneet ulkomailla jo yli sata suomalaisen tangon tanssikurssia.

Vallilan Tango. Kuva: Nauska

FINtango, pidetty Saksassa, tuntematon Suomessa

FINtango-toiminta Saksassa antaa toivoa siitä, että suomalainen tango voisi nousta maailmalla yhtä tunnetuksi kuin argentiinalainenkin tango, joka on oman maansa kulttuurin lippulaiva. Suomalainen tango on ollut koko kansan kulttuuria, jota on helppo oppia tanssimaan ja jonka äärellä on mukava tunnelmoida muuten vain. Siihen ei liity elitististä leimaa. FINtangoFI-lomaviikko on työn paljouden takia toistaiseksi vain sivujuonne ja keskittyy suomalaisten ja Suomessa olevien matkailijoiden tavoittamiseen. Jos uusia resursseja työhön saadaan, voi siitä tulla tärkeä osa kulttuurivientiämme.

Kuva: FINtango
Jaa juttu Facebookissa: