Kategoriat
Arkistot

Kirkkolampi kirkkaaksi –toimikunta tiedottaa

Kirkkosalmi Pyhäjärven puolelta niiton jälkeen.

Elokuussa 2015 Kirkkolampi kirkkaaksi –toimikunta toteutti Kirkkosalmen kasvuston niiton. Tämä oli järjestyksessään toinen niittokerta. Nyt kasvustoa niitettiin myös Kirkkosalmen sillan Kirkkolammen puolelta. Niiton suoritti kuten aikaisemminkin RantaService Oy Punkaharjulta. Lisäksi avattiin käsin niittämällä muutaman metrin levyinen ”kanava” Kanasaaren itäpuolelle veden virtauksen tehostamiseksi. Oheiset kuvat kertovat työstä ja sen tuloksista.

Kirkkolampi kirkkaaksi –toimikunta on toiminut vuodesta 2011. Kesän 2015 toimenpiteet ovat viimeiset toimikunnan nimissä toteutetut. Toimikunta on saanut avustusta Parikkalan kunnalta, Parikkalan seurakunnalta, Kaakkois-Suomen ELY –keskukselta, Uukuniemen yhteisten vesialueiden osakaskunnalta sekä lukuisilta yksityisiltä Kirkkolammen asukkailta, Kirkkolammen lähipiirissä asuvilta sekä Kirkkolammen ystäviltä. Haluamme kiittää kaikkia saamastamme tuesta. Erityiskiitokset menevät Uukuniemen Martoille sen tekemästä aloitteesta ja tuesta toimikunnan työn kaikissa vaiheissa. Imatran seudun ympäristötoimen Helena Kaittola on tuonut toimikunnan työhön asiantuntemusta ja hallinnollista osaamista, joka on ollut näiden vuosien aikana korvaamatonta. Uukuniemi.info ja Parikkalan-Rautjärven Sanomat ovat tarjonneet erinomaisen toimikunnan työstä tiedottamisen kanavan.

 

Olli Rinkinen RantaService Oy:stä työn touhussa.

Koska lopetamme toimintamme tähän, esitämme ohessa muistin virkistämiseksi Kirkkolampi kirkkaaksi -toimikunnan lyhyen historian.

Tausta

Kesällä 2011 Uukuniemen Martat järjestivät keskustelutilaisuuden Kirkkolammen veden laadusta. Kirkkolampi kuuluu Pyhäjärven vesistöalueeseen. Sen keskisyvyys on 5 m ja rantaviivan kokonaispituus 6,6 km. Kirkkolammen vaikutuspiirissä on noin 100 henkilöä kesäasukkaat mukaan lukien. Keskustelutilaisuuden päätteeksi perustettiin Kirkkolampi kirkkaaksi –toimikunta. Toimikunnan tehtävänä oli selvittää Kirkkolammen veden laatu, esittää ja toteuttaa veden laatua parantavia toimenpiteitä, sekä järjestää vesiensuojeluun liittyviä tiedotustilaisuuksia. Toimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Juha-Pekka Hirvonen, sihteeriksi Helena Kaittola Imatran seudun ympäristötoimesta, ja jäseniksi Armi Käppi, Jaana Valjus, Raimo Leppinen, Olli Hälvä, Topi Pöyhönen ja Arja Tuovinen.

Kirkkolammen veden laadun selvittämiseksi toteutettiin nettikysely vuonna 2011 ja tulokset julkaistiin uukuniemi.info –sivustoilla. Lisäksi Imatran seudun ympäristötoimi laati esiselvityksen Kirkkolammen tilasta. Tästä ilmestyi artikkeli Parikkalan-Rautjärven Sanomissa. Käytännön toimenpiteet perustuivat nettikyselyn ja esiselvityksen tuloksille.

Kirkkosalmen ruoppaus ja niitto

Kirkkosalmi yhdistää Kirkkolammen Pyhäjärveen. Veden virtaus salmessa on tärkeä Kirkkolammen veden laadulle. Virtaaman parantamiseksi päätettiin salmi ruopata ja poistaa kasvusto salmen Pyhäjärven puoleiselta osalta. Vuoden 2013 aikana hankittiin tarvittavat luvat (Pyhäjärvi kuuluu Natura –ohjelmaan) sekä rahoitus. Niittolupa haettiin Imatran seudun ympäristötoimen nimissä ja ruoppauslupa maanomistaja Olli Hälvän nimissä. Kevättalvella 2014 suoritettiin ruoppaus ja kesällä 2014 kasvuston ensimmäinen niitto. Toinen niitto suoritettiin elokuussa 2015.

Vesien suojeluun liittyvä tiedotustoiminta

Toimikunta järjesti asukasillan Pitäjäntuvalla kesällä 2013. Tilaisuudessa jaettiin tietoa ranta-asukkaiden jätteiden ja jätevesien käsittelystä sekä metsänomistajien vesiensuojeluun liittyvistä toimenpiteistä. Kesällä 2014 järjestettiin ranta-kala, jossa myös jaettiin vesien suojeluun liittyvää tietoa. Uukuniemi.info –sivustoilla on selostettu mökkiläisten vesiensuojelua.

Koekalastus

Kirkkolammella järjestettiin koekalastus kesällä 2013. Tulokset ovat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) analysoitavana.

Muu tiedotustoiminta

Parikkalan-Rautjärven Sanomissa on ilmestynyt useita artikkeleita Kirkkolampi kirkkaaksi –toimikunnan toiminnasta. Uukuniemi.info –sivustoja on niin ikään käytetty asukkaiden informoimiseksi toimikunnan työn edistymisestä. Myös Marttalehti julkaisi pienen artikkelin Kirkkolampi kirkkaaksi –toimikunnan työstä.

Varojen keräys

Toiminnan kustannusten kattamiseksi, erityisesti Kirkkosalmen ruoppauksen ja kasvuston niiton toteuttamiseksi, toimikunta järjesti varojen keräyksen. Parikkalan kunnalta, Parikkalan seurakunnalta, Kaakkois-Suomen ELY –keskukselta, Uukuniemen yhteisten vesialueiden osakaskunnalta sekä Kirkkolammen vaikutuspiirissä asuvilta saatiin yhteensä 4640 €. Varojen keräykseen hankittiin poliisiviranomaisen lupa, jonka haki yhteistyökumppani Uukuniemen Martat.

 

Juha-Pekka Hirvonen

Jaa juttu Facebookissa:

Vintti-Kirppis kiittää!

Vintti-Kirppiksen väki kiittää kävijöitä. Oli ilo asioida kanssanne.

Vinkkejä ensi kesälle kirppistoiminnan jatkosta voi laittaa kommenttina tähän artikkeliin.

Jaa juttu Facebookissa:

Vintti-Kirppis pienellä tauolla elokuun alussa

Suuren suosion saanut Uukuniemen Vintti-Kirppis on kiinni 1.-10.8. Kirppis avoinna jälleen 11.8. klo 11-16. Kausi päättyy 15.8., jolloin kaikki loput tavarat jaetaan ilmaiseksi.

– Kirppiksen suosio on yllättänyt meidät. Vierailijoita on ollut jo yli 600, kertoo puuhanaisena toiminut Eeva Valkeapää. – Asiakkaat ovat toivoneet kirppistoiminnan jatkuvan jossain muodossa myös ensi kesänä.

Katso myös tämä aiempi artikkeli.

 

Jaa juttu Facebookissa:

Ensio Valtonen muistelee

HOMMISSA KYMI YHTIÖLLÄ, HINAAJASSA. SEKÄ NIPUTTAJALLA, HAGMANNILLA
“Työskentelin parina kesänä Kymi Oy:ssä, hinaaja Halla 5.n lämmittäjänä ja kevätkesän Jymy 4 moottoriveneen kuljettajana. Halla 5.n kunnostettiin ja laitettiin ajokuntoon Mikkelissä Saksalan telakan rannassa, siellä myös tervattiin proomut, jotka olivat hinaajan sivussa halkolastissa.

Haloilla lämmitettiin Halla 5.sen höyrykattila, laivassahan oli höyryllä toimiva kone. Kymi Oy:n laivauskonttori sijaitsi Savonlinnassa, Halla 5,n hinasi nippulauttoja, Muuruvedeltä  Laitaatsiltaan.

Kerran ollessamme jonkun niemen tai saaren rannassa täydentämässä ja lastaamassa halkoja proomuun, näin rantakivikossa liikettä, tarkempi tarkastelu tuotti tuloksen, sieltä kivekolosta löytyi lokinpoika josta tuli laivaporukan elätti ja maskotti, lokinpoika sai nimekseen Kalle.

Kalle eleli koko kesän laivalla syksyllä tuotuamme viimeisen nippulautan Laitaatsiltaan Kalle katosi omille lentomatkoilleen eikä enää palannut seuraamme, samoin hajosi koko laivaporukkakin, työt siltä kesältä tuli tehtyä.

Yhden kesän olin töissä Hagmannin niputtajalla, joka keräsi propsilauttoja ympäri Saimaan vesistöä, propseja niputtaen. Tähän niputtaja työskentely kesään, päättyivät myös minun työskentelyni sekä niputtajalla sekä, Kymi Oy.n hinaajassa.

 

SOTA-AJAN EVÄISTÄ, JA TÖISTÄ.

“On tullut tätä elämän polkua tallatessa syötyä monen sortin antimia kuten palentuneita perunoita, sakariini liemessä uitetut porkkanalastut, leipäpala jonka päälle laitettiin laartia ja suolaa, Tainionkosken maneesilta noudettua soppaa. 5 pennin nekut, jotka olivat ensimmäisiä karkkeja sota-ajan jälkeen.
Mikä oli parasta, kun pääsi mummolaan Ukkojuhon salolle, sai maiskutella karjalanpiirakoita, uuni piimää, uunissa yön ollutta paistia sekä mummon paistamaa pullaa. Vieläkin joskus mielikuvissa tuoksuu ja maistuu mummolan antimet.

Työtekoa opettelin propseja kuorimalla ja Immolan kartanon perunapellolla josta sai jo palkkaakin 0,25 penniä tunti. Päästyäni kartanon autoon repsikaksi nousi palkkakin 0,75 penniin tunti.

On tullut opeteltua monenlaista työntekoa. Äidin kuoleman jälkeen, työttömyys- työmaa Ruokolahti – Puumala, oli myös minulle ensimmäinen kokemus parakki majoituksesta, sekä kalkuista joita sai työnantajalta jotka olivat maksuvälineitä niin ruokailussa kun muissakin hankinnoissa, kalkut kelpasivat ainoastaan ruokalassa ja sen yhteydessä olevassa myymälässä. Työttömyystöiden jälkeen tuli mukaan monet savotat ja niiden ruoka-ja eväät.

Mieleeni on syöpynyt yksi savotta – kämppä ja sen tarjoamat eväät, jotka koostui viikosta – viikkoon keitetyistä perunoista, ruskeasta kastikkeesta, kovasta leivästä ja juomana olevasta vedestä tai laimeasta mehusta. Kahvi, voi ja maito oli vain mielikuva herkkua joita ei ollut saatavilla.”
NÄITÄ KULKIJAN MUISTOJA ON PALJON KIRJOITTAMATTA
V ENSIO

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemi-juhlassa palkittiin vapaaehtoisia

Vasemmalta Leena Berg, Eija Kemppinen, Petri Tiainen, Eero Pellinen, Maire Pellinen, Eeva-Liisa Hirvonen ja Erkki Lemetyinen.
Vasemmalta Leena Berg, Eija Kemppinen, Petri Tiainen, Eero Pellinen, Maire Pellinen, Eeva-Liisa Hirvonen ja Erkki Lemetyinen. (Kuva: Riitta Katko)

Uukuniemi-seura palkitsi vuosikokouksessaan Uukuniemi-juhlien yhteydessä ansioituneita vapaaehtoisia. Eeva-Liisa Hirvonen sai Karjalan Liiton myöntämän hopeisen ansiomerkin ja pronssiset ansiomerkit jaettiin Maire ja Eero Pelliselle, Petri Tiaiselle, Anne Tiitalle ja Varpu Vauhkoselle. Eija Kemppistä muistettiin seuran pöytästandaarilla.

Uukuniemi-seuran sivuille on lisätty juhlapuheet ja tiedote juhlasta sekä kuvia kuvagalleriaan.
Seuraava seuran tapahtuma on Punkaharjun Mieslaulajien konsertin yhteydessä pidettävä kesätori ja kahvitus kirkonmäellä 15.7.2015 klo 17 (huomaa aika).
Katso lisää seuran kotisivuilta www.uukuniemiseura.fi

Riitta Katko

 

 

 

 

 

Uukuniemi-juhlien teemana oli, miten talvisota vaikutti uukuniemeläisiin. Petri Tiainen haastatteli Niilo Tiaista ja Eino M. Repoa, joiden mieliin lapsuudessa oli piirtynyt mm. evakoiden ja heidän karjansa täyttämä kirkkomäki, desanttien liikkuminen paikkakunnalla ja sotavankien työhön kuljetus. (Kuva ja teksti: Riitta Katko)
Uukuniemi-juhlien teemana oli, miten talvisota vaikutti uukuniemeläisiin. Petri Tiainen haastatteli Niilo Tiaista ja Eino M. Repoa, joiden mieliin lapsuudessa oli piirtynyt mm. evakoiden ja heidän karjansa täyttämä kirkkomäki, desanttien liikkuminen paikkakunnalla ja sotavankien työhön kuljetus. (Kuva ja teksti: Riitta Katko)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sopraano Liisa Kalliokoski
Sopraano Liisa Kalliokoski (Kuva: Riitta Katko)

 

 

 

 

 

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemen nuorisoseura juhlii 120-vuotista taivaltaan la 11.7.2015 klo 15 alkaen

Nuorisoseuran logo
Nuorisoseuran logo

Uukuniemen nuorisoseura viettää 120-vuotisjuhliaan Uukuniemen nuorisoseuran talolla (Uukuniementie 946) lauantaina 11.7.2015 klo 15 alkaen. Sisäänpääsy on ilmainen, samoin ruoka ja kahvit. Tervetuloa!

Uukuniemen nuorisoseuran juhlavuosi

Uukuniemen nuorisoseura täyttää tänä vuonna kunniakkaat 120 vuotta. Perustava kokous pidettiin 14. heinäkuuta 1985 Uukuniemen kirkolla. Perustajajäseniin kuuluivat Alma Walle, Gösta Walle, Alma Schröder, N.O. Nordeanskiöld, Emmi Walle, Matti Taivainen ja M. Väkiparta. Teatteriharrastus oli vireää jo tuolloin, sillä samassa kokouksessa esitettiin Minna Canthin näytelmä Roinilan talossa. Seura on kuulunut 1930-luvulta lähtien Laatokan-Karjalan Nuorisoseurojen liittoon ja nykyisin Saimaan Nuorisoseurojen liittoon. Uukuniemen nuorisoseura on yksi alueen vanhimpia nuorisoseuroja.

Seuran alkuvuosien toimintaan kuului ensimmäisten sääntöjen mukaan ”kansallisten ja siveellisten edistysharrastusten herättäminen ja vireillä pitäminen paikkakunnalla”. Järjestettiin iltamia, harrastettiin kuorolaulua sekä perustettiin kirjastoja ja kotikouluja. Vuonna 1906 seuralle hankittiin jopa gramofoni.

Aluksi seuran kokouksia pidettiin jäsenten kodeissa ja kunnanhuoneella, mutta 1915 ostettiin seuran käyttöön talo, joka tunnetaan nykyisinkin Uukuniemen nuorisoseuran talona. Taloa on laajennettu ja korjattu aina seuran tarpeiden ja resurssien mukaan. Viimeinen korjaus oli voimavirtapistokkeen asentaminen talon ulkoseinään EKSOTE sairaanhoitopalveluita tarjoavaa Mallu-autoa varten, joka pitää taloa pysähdyspaikkanaan säännöllisesti.

Sota-aikana seuran toiminta hiljeni, mutta virkistyi sen jälkeen uudelleen. Ohjelmallisissa iltamissa oli näytelmiä, runonlausuntaa, puheita ja lopuksi tanssit. Talossa on myös näytetty elokuvia kiertävän elokuvanesittäjän toimesta. Toiminta hiljeni pikkuhiljaa 1980-luvulle asti, mutta ei missään vaiheessa loppunut kokonaan. Esimerkiksi levytansseja järjestettiin ahkerasti varainkeruuta varten. Nuorisoseuran yhteydessä toimi näytelmäpiiri 1991-2011. Seuran sisällä on toiminut myös keräilykerho, joka on järjestänyt jokakesäisen keräilytapahtuman. Joulukuussa olemme juhlineet perinteistä pikkujoulua jouluaterioineen ja harrastaneet varainkeruuta torikahvituksilla, kesäkirppareilla ja –tansseilla. Olemme järjestäneet tapahtumia myös yhteistyössä muiden yhdistysten esim. Uukuniemen MLL:n ja Uukuniemen ILOn kanssa. Vuokraamme taloa tarvittaessa sekä yksityishenkilöille että yhteisöille. Tänä vuonna haluamme tarjota kaikille uukuniemeläisille sekä uukuniemenmielisille ihmisille unohtumattomat 120-vuotisjuhlat, joiden ohjelman sisältää sekä uutta että vanhaa.

Sydämellisesti tervetuloa sekä seuraan että juhliimme!

Heli Heikkonen,

Uukuniemen Nuorisoseuran puheenjohtaja

(Tekstin historialliset tiedot on saatu nuorisoseuran pöytäkirjoista, lehtiartikkeleista ja Paavo Kontiokorven kirjoittamasta Uukuniemen Nuorisoseuran 110-vuotishistoriikista)

Ohjelma:

Klo 14:30 Tervehdysten vastaanottaminen alkaa
15:00 Juhla alkaa. Puheenjohtajan tervetuliaissanat.
Liiton edustajan puheenvuoro ja kunniamerkin luovuttaminen.
Kunnanjohtajan puheenvuoro.
15:30 Juhlapuhuja Irmeli Tiainen.
Nuoren uukuniemeläiselle puhe, Maaret Berg-Tynkkynen
Yhteislauluna Karjalaisten laulu.
16-17:00 Ruokailua musiikkiesityksiä säestyksellä (Petri Tiainen ja Mirva Kuivalainen-Tiainen)
17:00 Nukketeatteri Vääräpyörä
17:30 Seppo Paroni Paakkunainen
18-19 Kahvit ja yleistä seurustelua
19:00 Baari aukeaa
20:00 Sattuma-yhtye Petroskoista
22:00 Mustat Silmät Helsingistä
Ilta jatkuu yleisen seurustelun merkeissä.

Jaa juttu Facebookissa:

Joko olet käynyt Vintti-Kirppiksellä?

Niukkalasta Uukuniemen kirkolle ajaessa ei voi olla huomaamatta kesän aikana tienvarteen ilmestyneitä Vintti-Kirppiksen kylttejä. Avoinna -kyltti puolestaan kertoo, että kirppiksen isäntäväki on paikalla. Paikalla poikkeaminen sopii kiireisellekin kulkijalle, kymmenen metriä tieltä sivuun ja ollaan jo kirppiksen pihalla.

Eeva Valkeapään ja Terhi Lehtonen-Kettusen ylläpitämä kesäkirppis toimii vanhan navetan vintillä. Uukuniemen Rakkuunsillassa oleva vanha maatilan pihapiiri on Eevan kotitalo, jonka hän pari vuotta sitten lunasti itselleen. Ihan ensimmäistä kertaa paikalla ei kauppaa pidetä. Eevan vanhemmat, Maria ja Pentti Härkönen, pitivät vielä 60-luvulla kirjakauppaa.

– Vuosien saatossa perheelle ja ystäville on kertynyt kaikenlaista tavaraa, joille ei oikein ole säilytystilaa, mutta joita ei raaskisi heittää poiskaan. Meillä oli sopiva paikka kesäkirppikselle, joten ajattelimme piristää samalla osaltamme paikkakunnan kesäelämää, kertoo Eeva Valkeapää.

– Asiakkaita on ollut mukavasti. Etenkin viime päivät ovat olleet vilkkaita, toteaa Valkeapää.

– Mitään säännöllistä aukioloaikaa ei ole mutta pyrimme pitämään kirppistä auki kun olemme paikalla ja aikaa sille riittää. Tavoitteena on että kirppis olisi auki klo 11-16 välisenä aikana. Näillä näkymin pidämme sitä elokuun puoliväliin, jos asiakkaita riittää.

Vintti-Kirppiksellä on leppoisa tunnelma, jossa kaupanteko ei ole pääasia. Vintillä voi aistia vanhanajan maalaishenkeä. Kannattaa käydä tutustumassa.

JL

 

 

Eeva Valkeapää
Eeva Valkeapää

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kanatarha kirppiksen pihalla
Kanatarha kirppiksen pihalla

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mirja Chilard (vasemmalla) on tullut auttamaan ystäväänsä
Mirja Chilard (vasemmalla) on tullut auttamaan ystäväänsä

 

 

 

 

Jaa juttu Facebookissa:

Harjaukko minifest perjantai 3.7.2015 Juholan tilalla

harjaukkowebfbklo: 20- liput: 12€ paikanpäältä, ei ennakkomyyntiä

anniskelualue A-oikeuksin, ruokaa grillistä

Harjaukko on karjalan murretta ja tarkoittaa kulkukauppiasta.

Juholan lavalla esiintyy mainio kattaus mainioita yhtyeitä. Erityisen iloisia olemme saadessamme kaikki nämä bändit vieraaksemme.

Tapahtuman Facebook sivut:

https://www.facebook.com/events/918549861524765/

Muuan mies
(https://www.facebook.com/MuuanMies)
Yhtye keikkailee harvakseltaan ja on todella harvinaista herkkua näillä leveysasteilla. Bändi huokuu syvää kotimaisuutta ja fuusioi tyylejä härmästä aurinkorannoille. Kyse on siis loistavasta musiikista.

https://www.youtube.com/watch?v=tLWNb11tASY

Wrist rodeo
(https://www.facebook.com/pages/Wrist-Rodeo/474607639276156?fref=ts)
Rock’n roll, blues trash. Päätä sie ite!
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita Joensuusta.

https://www.youtube.com/watch?v=HvoozxA0m4A

Johannes Pitkänen ja kaverit
Aimo lastilla energiaa ladattu rokkia suomeksi soittava trio.

https://soundcloud.com/pitkanenjakaverit

Tapahtuman järjestää Papinniemen kaverit ja heidän kaverinsa.
Lisätietoja voi kysellä Papinniemestä (paikanpäältä, puh. 040 7369852, info@papinniemicamping, facebook.com/papinniemi)

Jaa juttu Facebookissa:

Uukuniemi-juhlilta poimittua: Asekätkentä Uukuniemellä

Uukuniemi-juhlilla paneuduttiin jälleen sodan- ja sen jälkeisen ajan paikallishistoriaan osana maailman suuria tapahtumia. Harri Kylliäinen piti mielenkiintoisen esitelmän päämajan 1944 alulle panemasta ns. asekätkentä-operaatiosta, jossa pyrittiin varautumaan mahdolliseen puna-armeijan Suomen miehitykseen välirauhansopimuksesta huolimatta.

Rintamajoukoilta vapautuvia aseita kätkettiin ympäri maata mahdollista sissisodankäyntiä varten. Päämajassa aseiden kätkentää eli hajasijoittamista valmisteli operatiivisen osaston maavoimatoimiston päällikkö evl Usko Haahti. Operaatio oli hyvin organisoitu. Muodostettiin piirisolut ja niille huolto- ja viestipäälliköt. Kuntiin nimettiin kuntasolun johtajat, jotka valitsivat alaisensa huoltomiehet ja viestimiehet sekä tarvittavan määrän avustajia. Kaiken kaikkiaan aseita kätkettiin n. 35000 miehen tarpeisiin.

Talvella 1945 todettiin pahimman uhan menneen ohi ja määrättiin kätköt purettaviksi ennen niiden paljastumista. Valvontakomissio ja valtiollinen poliisi, Valpo, saivat kuitenkin ilmiannon perusteella vihiä asiasta ja aloitti tutkinnan. Perustettiin erityinen tutkintaelin, aloitettiin asianosaisten kuulustelu ja jälkikäteen annetun lain turvin myös tuomiot. Kaikkiaan kuulusteltuja ja tuomittuja oli 2615 henkilöä.

Jälkeenpäin saatujen tietojen nojalla voidaan sanoa että asekätkennällä ja mahdollisen vastarinnan uhalla oli merkitystä siihen ettei Neuvostoliitto miehittänyt Suomea sodan jälkeen.

Uukuniemeläisten osuus

Uukuniemen kuntasolun johtajaksi määrättiin Kummun opettaja Toivo Heikkinen. Viestimiehenä toimi Niukkalan koulun opettaja Tero Siljamäki ja huoltomiehenä mv Aimo Siitonen (asiakirjoissa Heino Siitonen). Mukana kätkennässä oli myös Toivo A Tiainen. Aimo Siitonen toimi myöhemmin mm. Uukuniemen kunnanvaltuuston ja Uukuniemi-seuran puheenjohtajana. Toivo A Tiainen teki elämäntyönsä Uukuniemen Osuuspankin johtajana.

Uukuniemelle sijoitettiin 40 kivääriä ja 6000 kpl patruunoita, jotka toimitettiin Kummun koululle syksyllä 1944. Aseet kätkettiin Tiaisen heinäladon alle ja Niukkalan koululle. Osa aseista löytyi myöhemmin, mutta 20 kpl kivääreitä Siljamäki kertoi upottaneensa Niukkalan Naislampeen, jossa ne lienevät vielä tänäpäivänäkin.

Kaikkia neljää Uukuniemen miestä kuulusteltiin ja kaikki saivat myös lievät tuomiot. Heikkinen sai 7 kk:n vankeustuomion ja Siljamäki, Tiainen sekä Siitonen kukin 2 kk vankeutta kolmen vuoden koeajalla.

Lähde: Harri Kylliäisen luento 27.6.2015 Uukuniemi-juhlilla.

JL

Video-ote Harri Kylliäisen esitelmästä Uukuniemen kirkossa

Pöytäkirjaote Toivo Heikkisen kuulustelusta

Pöytäkirja kuulustelusta, jonka SMTE:n rikostutkija Kyösti Kolari toimitti valtiollisen poliisin Savonlinnan osastossa 1.2.1946 alempana selviävän asian johdosta etsivä Otto Hämäläisen todistajana saapuvilla ollessa.
Pidätetty kansakoulun opettaja, entinen sk-ylikersantti Toivo Johannes Heikkinen asuvansa Uukuniemen Kummun kylässä, ilmoitti syntyneensä 17.11.1892 Pietarissa, olevansa kirjoilla Uukuniemen seurakunnassa, käyneensä Venäjällä kansakoulun, Kolppanon 4-vuotisen suomenkielisen opettaja-seminaarin ja Pietarin 3-vuotisen kauppaopiston, olevansa naimisissa Hanna o.s. Auvisen kanssa, josta avioliitosta on yksi täysi-ikäinen ja viisi alaikäistä lasta. vanhempiensa isänsä puuseppä Adam Heikkinen ja äiti Maria o.s. Mikkolan jo kuolleen.

Elämänvaiheistaan kuultava kertoi, että hän syntyi Pietarissa suomalaisten vanhempien lapsena. Käyneensä 3 kuokkaa Pietarin suomalaista yhteiskoulua v.v. 1905–1907, Kolppanon seminaarin v.v. 1908–1912, sekä Pietarin kauppaopiston v.v. 1913–1915. Sen jälkeen työskennelleensä v.v. 1916–1921 Pietarin raitiotiekonttorin tie- ja vesirakennusosaston konttoristina. Ei osallistunut venäjällä oloaikanaan minkäänlaiseen puoluetoimintaan. Vanhempiensa kuoltua siirtyi 23.2.1923 Suomeen asettuen asumaan Lappeenrantaan, työskennellen täällä muutaman kuukauden ajan kalkkitehtaalla tavallisena työmiehenä. Sen jälkeen tuli Helsinkiin ja työskenneltyään siellä ensin lyhyehkön ajan satamatyöläisenä, päässeensä Fazerin karamellitehtaalle työhön. Vielä samana vuonna tuli Viipuriin Otsakorven karamellitehtaalle tavalliseksi työläiseksi. Palvelleen täällä vuoden 1925 loppuun.

Vuoden 1926 kevätlukukauden ajan toimi Tammisuolla opettajan viransijaisena ja seuraavan lukukauden, eli 1927 kevääseen, samoin viransijaisena Kilpeenjoen kansakoululla Viipurin lähistöllä.

Valtioneuvoston päätöksellä suorittaneensa Kajaanin seminaarissa opetusnäytteet ja opettajatutkinnon v. 1928. Tämän jälkeen yrittäneensä saada vakinaisen opettajan paikan useasta eri koulusta, mutta paikan saanti silloisessa yhteiskunnassamme, koska kva oli saanut venäläisen kasvatuksen ja opiskellut ”kommunistisessa” seminaarissa, ollut vaikeata.

Vuoden 1928 syksyllä tuli väliaikaiseksi opettajaksi Uukuniemen Kummun kansakoululle ja liityttyään ensin suojeluskuntaan, sen suosituksilla tulleensa hyväksytyksi Kouluhallituksessa v. 1929 mainitulle koululle koevuosiksi opettajan virkaan. Saaneensa vakinaisen nimityksen opettajaksi 1931 ja siitä alkaen hoitaneensa nykyistä tointansa Kummun kansakoululla. Saa palkkaa 7.500:- mk kuukaudessa. Ei ole suorittanut asevelvollisuuttaan, eikä ole osallistunut käytyihin sotiin.

Kuulunut Suojeluskuntaan vuodesta 1929 järjestön lakkautumiseen saakka. Sotilasarvo Sk-ylikersantti (viime sodan aikana sotilasvirkailija ja is-päällikkö). Kuulunut Uukuniemen kunnanvaltuustoon v.v. 1934–1936 maalaisliiton edustajana.

Kva on täydellisesti venäjän ja suomenkielen taitoinen.

Oman ilmoituksen mukaan ei kuultavaa ole aikaisemmin rangaistu.
Asiasta kuulusteltuna opettaja Toivo Heikkinen kertoi, lokakuun loppupuolella 1944 tuli hänen luokseen majuri, joka ilmoitti nimekseen Penttinen ja kertoi olevansa asialla päämajan lähettämänä selostaen samalla, että ylimmän sotilasjohdon taholta oli annettu käsky järjestää maahan salainen asekätköorganisaatio, joka järjestelisi jokaiseen kuntaan salaisia pieniä asevarastoja, esittäen asian tähän tapaan:

Neuvostoliiton ja länsivaltojen välillä saattaisi minä hetkenä tahansa syntyä sellaisia ristiriitoja, jotka johtaisivat ne keskenään sotaan, jolloin olisi luonnollista että puna-armeija miehittäisi maamme. Asekätköorganisaation luominen oli siis päämajan suunnittelema miehitysuhan aiheuttama toimenpide. Tarkoituksen toteuttamista varten tarvittaisiin jokaiseen kuntaan 3-miehinen elin, ns. kunnansolu, joka huolehtisi paikkakunnalla aseitten vastaanottamisesta ja paikallisesta kätkennästä ym. myöhemmin mahdollisesti ilmaantuvista tehtävistä.

Penttinen oli myös selostanut jotakin solun työnjaosta, mainiten johtajan, huoltopäällikön ja viestimiehen tehtävistä, mutta tästä kuultava puuttuvan sotilaskoulutuksen vuoksi ei sanonut ymmärtäneensä paljoakaan.

Kun Penttisen kertoman mukaan soluun tarvittiin kolme miestä, oli kuultava neuvonut majuria käymään paikallispäällikkönä toimineen maanvilj. Siitosen luona, mutta Siitoselle ei majuri kumminkaan ollut viitsinyt lähteä, koska sinne oli matkaa 3-4 km, vaan oli Siitosen värväämisen jättänyt kuultavan huoleksi. Samalla oli myös sovittu pyytää solun kolmanneksi jäseneksi Niukkalan koululla väliaikaisena opettajana toiminutta opettaja, res. luutn. Erkki Siljamäkeä, jolle kuultava myös lupasi puhua asiasta. Penttinen oli edelleen kertonut, että myöhemmin kun asekätköt olisi järjestetty, tultaisiin myös luomaan taisteluorganisaatio, siis kätketyille aseille käyttäjät, mutta tästä tehtävästä annettaisiin tarvittavat ohjeet vasta myöhemmin.

Aseista oli majuri kunnan pienestä väkiluvusta johtuen (paikallista väestöä vain 1150 henkeä) sanonut Uukuniemelle tulevan vain hyvin pienen määrän, eikä myöskään ollut aikaisemmin suositellut värväämään niille kätkijöitä, mikä tosin tavallisesti suuremmissa pitäjissä kuului ohjelmaan, vaan oli kehottanut solun jäseniä mieluummin omakohtaisesti suorittamaan kätkennän. Asekuorman tulosta oli Penttinen luvannut ilmoittaa puhelimitse. Ennen poistumistaan oli majuri vielä merkinnyt solun jäsenten nimet papereihinsa.

Tämän Penttisen käynnin jälkeen oli kuultava puhunut asiasta ensin maanviljelijä Siitoselle ja sitten opettaja Siljamäelle selostaen heille asekätkennän tarkoituksen samalla tavoin kun oli itse sen kuullut Penttiseltä ja saaden näiden molempien suostumuksen.

Mistään tehtävistä tai työnjaosta ei kuultava sano heille puhuneensa syystä, ettei ymmärtänyt täysin organismia, jonka muodostamisen oli ottanut tehtäväkseen.

Marraskuun puolivälin tienoilla -44 oli Penttinen kuultavalle puhelimitse ilmoittanut asekuorman olevan tulossa. Kuorma tulikin vielä samana iltana noin klo 17–18 tienoilla ja sen mukana oli pari luutnanttia, joista toinen esitteli nimekseen Rinne ja toinen Leskinen, jotka kuultavan tietämän mukaan palveli silloin Savonlinnan is-toimistossa, ja jonka kuultava kuvaili noin 30 vuotiaaksi, keskimittaiseksi, vaaleaveriseksi mieheksi. Saman Leskisen tietää kuultava kesällä 1945 toimineen Suomi-yhtiön matka-asiamiehenä Savonlinnan piirissä.

Kuorma joka sisälsi 2 laatikkoa kiväärejä sekä useampia laatikoita kiväärin patruunoita, purettiin koulun pihassa sijaitsevaan heinälatoon. Auto johon jäi vielä aseita, lähti jatkamaan matkaansa Saarelle päin. Tämän jälkeen oli kuultava puhelimitse ilmoittanut asiasta Siitoselle ja Siljamäelle, jotka molemmat kävivät noutamassa aseet. Kumpikin sai laatikon kiväärejä ja lisäksi patruunoita.

Siitosen kätköpaikkaa ei kuultava sano tietävänsä, mutta opettaja Siljamäki, joka asuu nykyään Vaasassa ja toimii käsityönopettajana, oli hänelle kertonut upottaneensa talvella 1945 aseensa Niukkalan kylässä sijaitsevaan Naistenjärveen.

Asekuorman tulon jälkeen ei kuultava sano olleensa minkäänlaisessa kosketuksessa organisaation ylempiin portaisiin, eikä myöskään solun jäsenten kesken pidetyn sellaisia neuvotteluja, jossa kaikki kolme olisivat olleet läsnä.

Piirin taholta ei ollut tullut myöhemmin Penttisen lupaamia ohjeita ja käskyjä miehistövarauksen suorittamisesta. Olisiko solun toisille jäsenille sotilaskoulutuksen saaneina henkilöinä annettu myöhemmin hänen tietämättään mitään tehtäviä, ei kuultava sano myöskään tietävänsä.
Luettu ja omistettu:

Toivo Heikkinen
Vakuudeksi:

Kyösti Kolari
Todistaa:

Otto Hämäläinen

 

 

 

 

Jaa juttu Facebookissa:

Silja Linen seurakisoissa runsas osanotto Niukkalan kentällä

Ilmassa oli todellisen urheilujuhlan tuntua Niukkalan urheilukentällä 5-15 vuotiaiden lasten kisaillessa Uukuniemen Urheilijoiden järjestämissä Silja Linen seurakisoissa. Lajeina olivat juoksu ja pituushyppy. Parikymmenpäistä osallistujajoukkoa täydensi mukavasti myös kesäasukkaiden edustus. Kisailu jatkuu 7.7. jolloin lajeina ovat kuula, pallonheitto ja keihäs.

20150623_185347
Jonne Hirvi pituushypyssä.
Liisa Savolainen ponkaisi pituutta 2,98 m.
Emilia Ainala kilpaili 9 v tyttöjen sarjassa. Pituustulos 2,51 m.
Jaana Pöyhösen tyylikäs hyppy, 1,51 m.

 

Illan pisimmän hypyn esitti Lauri Savolainen P 15v, 4,62 m.
Eetu Haynes, Jonne Hirvi ja Anssi Pöyhönen juoksuradalla.
Neea-Emilia Ponkilainen ja Mai Melanen kommentoivat kisaa medialle juoksun jälkeen.

Tulokset Silja Line seurakisat 23.6.2015
Pituus pojat
5v.

1. Juho Löppönen 1,42

2. Jesse Hirvi 1,30

3. Roope Melanen 0,23
7v.

1. Eetu Haynes 2,20

2. Jonne Hirvi 1,79

3. Anssi Pöyhönen 0,88
11v.

1. Juho Ainala 3,06
13v.

1. Eeropekka Ulvinen 3,04

2. Heikki Savolainen 2,70

3. Niko Ainala 2,68
15v.

1. Lauri Savolainen 4,62

Pituus tytöt
5v.

1. Katariina Ulvinen 0,67

2. Mai Melanen 0,34

3. Kristiina Ulvinen 0,31

4. Neea-Emilia Ponkilainen 0,26
7v.

1. Jaana Pöyhönen 1,51
9v.

1. Emilia Ainala 2,51
13v.

1. Liisa Savolainen 2,98

Juoksu tytöt
40m 5v.

1. Katariina Ulvinen 19,61

2. Mai Melanen 30,60

3. Neea-Emilia Ponkilainen 41,30

4. Kristiina Ulvinen 50,70
40m 7v.

1. Jaana Pöyhönen 10,04
40m 9v.

1. Emilia Ainala 7,80
60m 13v.

1. Liisa Savolainen 10,10
Juoksu pojat
40m 5v.

1. Jesse Hirvi 10,40

2. Juho Löppönen 11,60

3. Roope Melanen 43,70
40m 7v.

1. Eetu Haynes 8,30

2. Jonne Hirvi 10,50

3. Anssi Pöyhönen 14,50
60m 11v.

1. Juho Ainala 10,20
60m 13v.

1. Eeropekka Ulvinen 10,10

2. Heikki Savolainen 10,30

3. Niko Ainala 11,50
100m 15v.

1. Lauri Savolainen 13,30

Jaa juttu Facebookissa: