VANHUUS TULEE MUTTA LAPSUUS SÄILYY MUISTOISSA.
Mitä minun lapsuuteeni liittyy, ovat läheisempänä säilynyt mummola, äitini koti.
Ukkojuhonsalolta, ( Kummunsalo ) tiedän elämän jatkuvan entisessä äitini kotipaikassa, vaikka ei siinä vanhassa minun muistoissani olevassa muodossaan.
Ennen uutta rakennusta asuntona oli pieni talvisin kylmä mökki, joiden jäätyneiden ikkunoiden takaa puhaltelimme lapsina reikiä ikkunaan nähdäksemme millainen ilma ulkona oli, ulkona oli kylmää, sisällä mökissä ja asukkaissa lämpöä.
Enoni Aarne jäi erikoisesti mieleeni hänen soittonsa mandoliinilla enoni häät, ja puukko joka oli minulla mieluisa, puukosta sain haavan käteeni ja arpi on edelleen näkyvissä. Mummolan pullan tuoksu ja maku ovat vielä aitistavissani, samoin kurri ja sepraattorin ääni sekä ukki Pentin hevoskyyti, Punkasalmelta Ukkojuhonsalolle, talvi, tierat ja matka heinissä sekä vällyjen peitossa, ovat matkoja joita ei voi muistoista pois pyyhkiä.
Jatkosodan syttyminen ja sotilaiden ryhmittyminen Tarnala – Uukuniemi maantien arteen on jäänyt myös mieleeni, Ukkojuhonsalo evakuoitiin ja mummolan väki joutui evakkoon.
Tien varressa oli myös hiiltamo, jossa valmistettiin hiiliä autojen häkäpönttöihin. Hiiltamoa hoiteli myös Ytjö setäni.
Kävin myös jossain vaiheessa hetken koulua Kummun koulussa, kouluajasta jäi mieleeni laulu, ”on tiklivarpu lahjakas ens viulun soittaja”
Lapsena kuulin myös puheita (Kummun) Konnunmäen Presitentistä, seppä Ollista ja räätäl Ollista, onko henkilöä/ hernkilöitä jotka sattuisivat muistamaan jotain noista ajoista.
Veli Ensio