Uukuniemi-juhlilta poimittua: Asekätkentä Uukuniemellä

Uukuniemi-juhlilla paneuduttiin jälleen sodan- ja sen jälkeisen ajan paikallishistoriaan osana maailman suuria tapahtumia. Harri Kylliäinen piti mielenkiintoisen esitelmän päämajan 1944 alulle panemasta ns. asekätkentä-operaatiosta, jossa pyrittiin varautumaan mahdolliseen puna-armeijan Suomen miehitykseen välirauhansopimuksesta huolimatta.

Rintamajoukoilta vapautuvia aseita kätkettiin ympäri maata mahdollista sissisodankäyntiä varten. Päämajassa aseiden kätkentää eli hajasijoittamista valmisteli operatiivisen osaston maavoimatoimiston päällikkö evl Usko Haahti. Operaatio oli hyvin organisoitu. Muodostettiin piirisolut ja niille huolto- ja viestipäälliköt. Kuntiin nimettiin kuntasolun johtajat, jotka valitsivat alaisensa huoltomiehet ja viestimiehet sekä tarvittavan määrän avustajia. Kaiken kaikkiaan aseita kätkettiin n. 35000 miehen tarpeisiin.

Talvella 1945 todettiin pahimman uhan menneen ohi ja määrättiin kätköt purettaviksi ennen niiden paljastumista. Valvontakomissio ja valtiollinen poliisi, Valpo, saivat kuitenkin ilmiannon perusteella vihiä asiasta ja aloitti tutkinnan. Perustettiin erityinen tutkintaelin, aloitettiin asianosaisten kuulustelu ja jälkikäteen annetun lain turvin myös tuomiot. Kaikkiaan kuulusteltuja ja tuomittuja oli 2615 henkilöä.

Jälkeenpäin saatujen tietojen nojalla voidaan sanoa että asekätkennällä ja mahdollisen vastarinnan uhalla oli merkitystä siihen ettei Neuvostoliitto miehittänyt Suomea sodan jälkeen.

Uukuniemeläisten osuus

Uukuniemen kuntasolun johtajaksi määrättiin Kummun opettaja Toivo Heikkinen. Viestimiehenä toimi Niukkalan koulun opettaja Tero Siljamäki ja huoltomiehenä mv Aimo Siitonen (asiakirjoissa Heino Siitonen). Mukana kätkennässä oli myös Toivo A Tiainen. Aimo Siitonen toimi myöhemmin mm. Uukuniemen kunnanvaltuuston ja Uukuniemi-seuran puheenjohtajana. Toivo A Tiainen teki elämäntyönsä Uukuniemen Osuuspankin johtajana.

Uukuniemelle sijoitettiin 40 kivääriä ja 6000 kpl patruunoita, jotka toimitettiin Kummun koululle syksyllä 1944. Aseet kätkettiin Tiaisen heinäladon alle ja Niukkalan koululle. Osa aseista löytyi myöhemmin, mutta 20 kpl kivääreitä Siljamäki kertoi upottaneensa Niukkalan Naislampeen, jossa ne lienevät vielä tänäpäivänäkin.

Kaikkia neljää Uukuniemen miestä kuulusteltiin ja kaikki saivat myös lievät tuomiot. Heikkinen sai 7 kk:n vankeustuomion ja Siljamäki, Tiainen sekä Siitonen kukin 2 kk vankeutta kolmen vuoden koeajalla.

Lähde: Harri Kylliäisen luento 27.6.2015 Uukuniemi-juhlilla.

JL

Video-ote Harri Kylliäisen esitelmästä Uukuniemen kirkossa

Pöytäkirjaote Toivo Heikkisen kuulustelusta

Pöytäkirja kuulustelusta, jonka SMTE:n rikostutkija Kyösti Kolari toimitti valtiollisen poliisin Savonlinnan osastossa 1.2.1946 alempana selviävän asian johdosta etsivä Otto Hämäläisen todistajana saapuvilla ollessa.
Pidätetty kansakoulun opettaja, entinen sk-ylikersantti Toivo Johannes Heikkinen asuvansa Uukuniemen Kummun kylässä, ilmoitti syntyneensä 17.11.1892 Pietarissa, olevansa kirjoilla Uukuniemen seurakunnassa, käyneensä Venäjällä kansakoulun, Kolppanon 4-vuotisen suomenkielisen opettaja-seminaarin ja Pietarin 3-vuotisen kauppaopiston, olevansa naimisissa Hanna o.s. Auvisen kanssa, josta avioliitosta on yksi täysi-ikäinen ja viisi alaikäistä lasta. vanhempiensa isänsä puuseppä Adam Heikkinen ja äiti Maria o.s. Mikkolan jo kuolleen.

Elämänvaiheistaan kuultava kertoi, että hän syntyi Pietarissa suomalaisten vanhempien lapsena. Käyneensä 3 kuokkaa Pietarin suomalaista yhteiskoulua v.v. 1905–1907, Kolppanon seminaarin v.v. 1908–1912, sekä Pietarin kauppaopiston v.v. 1913–1915. Sen jälkeen työskennelleensä v.v. 1916–1921 Pietarin raitiotiekonttorin tie- ja vesirakennusosaston konttoristina. Ei osallistunut venäjällä oloaikanaan minkäänlaiseen puoluetoimintaan. Vanhempiensa kuoltua siirtyi 23.2.1923 Suomeen asettuen asumaan Lappeenrantaan, työskennellen täällä muutaman kuukauden ajan kalkkitehtaalla tavallisena työmiehenä. Sen jälkeen tuli Helsinkiin ja työskenneltyään siellä ensin lyhyehkön ajan satamatyöläisenä, päässeensä Fazerin karamellitehtaalle työhön. Vielä samana vuonna tuli Viipuriin Otsakorven karamellitehtaalle tavalliseksi työläiseksi. Palvelleen täällä vuoden 1925 loppuun.

Vuoden 1926 kevätlukukauden ajan toimi Tammisuolla opettajan viransijaisena ja seuraavan lukukauden, eli 1927 kevääseen, samoin viransijaisena Kilpeenjoen kansakoululla Viipurin lähistöllä.

Valtioneuvoston päätöksellä suorittaneensa Kajaanin seminaarissa opetusnäytteet ja opettajatutkinnon v. 1928. Tämän jälkeen yrittäneensä saada vakinaisen opettajan paikan useasta eri koulusta, mutta paikan saanti silloisessa yhteiskunnassamme, koska kva oli saanut venäläisen kasvatuksen ja opiskellut ”kommunistisessa” seminaarissa, ollut vaikeata.

Vuoden 1928 syksyllä tuli väliaikaiseksi opettajaksi Uukuniemen Kummun kansakoululle ja liityttyään ensin suojeluskuntaan, sen suosituksilla tulleensa hyväksytyksi Kouluhallituksessa v. 1929 mainitulle koululle koevuosiksi opettajan virkaan. Saaneensa vakinaisen nimityksen opettajaksi 1931 ja siitä alkaen hoitaneensa nykyistä tointansa Kummun kansakoululla. Saa palkkaa 7.500:- mk kuukaudessa. Ei ole suorittanut asevelvollisuuttaan, eikä ole osallistunut käytyihin sotiin.

Kuulunut Suojeluskuntaan vuodesta 1929 järjestön lakkautumiseen saakka. Sotilasarvo Sk-ylikersantti (viime sodan aikana sotilasvirkailija ja is-päällikkö). Kuulunut Uukuniemen kunnanvaltuustoon v.v. 1934–1936 maalaisliiton edustajana.

Kva on täydellisesti venäjän ja suomenkielen taitoinen.

Oman ilmoituksen mukaan ei kuultavaa ole aikaisemmin rangaistu.
Asiasta kuulusteltuna opettaja Toivo Heikkinen kertoi, lokakuun loppupuolella 1944 tuli hänen luokseen majuri, joka ilmoitti nimekseen Penttinen ja kertoi olevansa asialla päämajan lähettämänä selostaen samalla, että ylimmän sotilasjohdon taholta oli annettu käsky järjestää maahan salainen asekätköorganisaatio, joka järjestelisi jokaiseen kuntaan salaisia pieniä asevarastoja, esittäen asian tähän tapaan:

Neuvostoliiton ja länsivaltojen välillä saattaisi minä hetkenä tahansa syntyä sellaisia ristiriitoja, jotka johtaisivat ne keskenään sotaan, jolloin olisi luonnollista että puna-armeija miehittäisi maamme. Asekätköorganisaation luominen oli siis päämajan suunnittelema miehitysuhan aiheuttama toimenpide. Tarkoituksen toteuttamista varten tarvittaisiin jokaiseen kuntaan 3-miehinen elin, ns. kunnansolu, joka huolehtisi paikkakunnalla aseitten vastaanottamisesta ja paikallisesta kätkennästä ym. myöhemmin mahdollisesti ilmaantuvista tehtävistä.

Penttinen oli myös selostanut jotakin solun työnjaosta, mainiten johtajan, huoltopäällikön ja viestimiehen tehtävistä, mutta tästä kuultava puuttuvan sotilaskoulutuksen vuoksi ei sanonut ymmärtäneensä paljoakaan.

Kun Penttisen kertoman mukaan soluun tarvittiin kolme miestä, oli kuultava neuvonut majuria käymään paikallispäällikkönä toimineen maanvilj. Siitosen luona, mutta Siitoselle ei majuri kumminkaan ollut viitsinyt lähteä, koska sinne oli matkaa 3-4 km, vaan oli Siitosen värväämisen jättänyt kuultavan huoleksi. Samalla oli myös sovittu pyytää solun kolmanneksi jäseneksi Niukkalan koululla väliaikaisena opettajana toiminutta opettaja, res. luutn. Erkki Siljamäkeä, jolle kuultava myös lupasi puhua asiasta. Penttinen oli edelleen kertonut, että myöhemmin kun asekätköt olisi järjestetty, tultaisiin myös luomaan taisteluorganisaatio, siis kätketyille aseille käyttäjät, mutta tästä tehtävästä annettaisiin tarvittavat ohjeet vasta myöhemmin.

Aseista oli majuri kunnan pienestä väkiluvusta johtuen (paikallista väestöä vain 1150 henkeä) sanonut Uukuniemelle tulevan vain hyvin pienen määrän, eikä myöskään ollut aikaisemmin suositellut värväämään niille kätkijöitä, mikä tosin tavallisesti suuremmissa pitäjissä kuului ohjelmaan, vaan oli kehottanut solun jäseniä mieluummin omakohtaisesti suorittamaan kätkennän. Asekuorman tulosta oli Penttinen luvannut ilmoittaa puhelimitse. Ennen poistumistaan oli majuri vielä merkinnyt solun jäsenten nimet papereihinsa.

Tämän Penttisen käynnin jälkeen oli kuultava puhunut asiasta ensin maanviljelijä Siitoselle ja sitten opettaja Siljamäelle selostaen heille asekätkennän tarkoituksen samalla tavoin kun oli itse sen kuullut Penttiseltä ja saaden näiden molempien suostumuksen.

Mistään tehtävistä tai työnjaosta ei kuultava sano heille puhuneensa syystä, ettei ymmärtänyt täysin organismia, jonka muodostamisen oli ottanut tehtäväkseen.

Marraskuun puolivälin tienoilla -44 oli Penttinen kuultavalle puhelimitse ilmoittanut asekuorman olevan tulossa. Kuorma tulikin vielä samana iltana noin klo 17–18 tienoilla ja sen mukana oli pari luutnanttia, joista toinen esitteli nimekseen Rinne ja toinen Leskinen, jotka kuultavan tietämän mukaan palveli silloin Savonlinnan is-toimistossa, ja jonka kuultava kuvaili noin 30 vuotiaaksi, keskimittaiseksi, vaaleaveriseksi mieheksi. Saman Leskisen tietää kuultava kesällä 1945 toimineen Suomi-yhtiön matka-asiamiehenä Savonlinnan piirissä.

Kuorma joka sisälsi 2 laatikkoa kiväärejä sekä useampia laatikoita kiväärin patruunoita, purettiin koulun pihassa sijaitsevaan heinälatoon. Auto johon jäi vielä aseita, lähti jatkamaan matkaansa Saarelle päin. Tämän jälkeen oli kuultava puhelimitse ilmoittanut asiasta Siitoselle ja Siljamäelle, jotka molemmat kävivät noutamassa aseet. Kumpikin sai laatikon kiväärejä ja lisäksi patruunoita.

Siitosen kätköpaikkaa ei kuultava sano tietävänsä, mutta opettaja Siljamäki, joka asuu nykyään Vaasassa ja toimii käsityönopettajana, oli hänelle kertonut upottaneensa talvella 1945 aseensa Niukkalan kylässä sijaitsevaan Naistenjärveen.

Asekuorman tulon jälkeen ei kuultava sano olleensa minkäänlaisessa kosketuksessa organisaation ylempiin portaisiin, eikä myöskään solun jäsenten kesken pidetyn sellaisia neuvotteluja, jossa kaikki kolme olisivat olleet läsnä.

Piirin taholta ei ollut tullut myöhemmin Penttisen lupaamia ohjeita ja käskyjä miehistövarauksen suorittamisesta. Olisiko solun toisille jäsenille sotilaskoulutuksen saaneina henkilöinä annettu myöhemmin hänen tietämättään mitään tehtäviä, ei kuultava sano myöskään tietävänsä.
Luettu ja omistettu:

Toivo Heikkinen
Vakuudeksi:

Kyösti Kolari
Todistaa:

Otto Hämäläinen

 

 

 

 

Jaa juttu Facebookissa:

Yksi kommentti artikkeliin “Uukuniemi-juhlilta poimittua: Asekätkentä Uukuniemellä”

  1. Ulla Sivula

    Suurella mielenkiinnolla luin netistä asekätkentää koskevan jutun, kun en valitettavasti päässyt sitä livenä kuuntelemaan. Olen nimittäin Toivo Antero Tiaisen vanhin tytär, synt. 1938, eli tapahtumien ajankohtana aika lapsi vielä. Isän osallisuudesta asiaan tiesin kyllä, vaikkei se ihan ruokapöytäkeskusteluihin kuulunutkaan. Useiden kuukausien painostavan ilmapiirin kotona muistan kyllä oikein hyvin. Epäselväksi nyt ajatellen jäi se, oliko isä pidätettynä muuta kuin kuulustelupäivät, sillä joitakin päiviä isä oli poissa kotoa, eikä äidillä ymmarrettävistä syistä ollut valtavan työmääränsä ja huoliensa kanssa voimia minua päivittäin informoida. Hänellä nimittäin oli koti- ja navettatöiden sekä koulun pitämisen (oli opettaja) lisäksi isän poissa ollessa osuuspankinkin hoito, sillä Uukuniemen Osuuspankki toimi useita vuosia meidän kahden huoneen asuntomme keittiössä!!!!! Ei päässyt sota-ajan ja vielä sen jälkeenkään suomalainen nainen ihan helpolla! – Pari pientä oikaisua , joilla tuskin enää on mitään merkitystä, mutta tekstissä esiin tulee Tero Siljamäki, joka myöhemmin kyllä on korjattu Erkiksi, ja toinen asia; kuulinko videolla, että Toivo Tiainen Kummusta? Kyllä sielläkin yksi Toivo T. oli, mutta Niukkalassa kaksi, Toivo Paavo Tiainen ja isäni Toivo Antero Tiainen. Kaikki kolme kyllä lepäävät jo ansaitusti Paakasalmessa, mutta etteivät nyt vain Kummun Topin jälkeläiset tykkää huonoa, että viaton mies on tullut rikokseen leimatuksi? Mutta saattaahan olla, että kuulin väärin, sillä vihkikirkkoni akustiikka on hiukan kaikuva ja minun koneeni hiukan vanha. Kiitos kuitenkin varmasti kaikkia kuulijoitakin kiinnostaneen aiheen esille tuomisesta.
    Ulla Sivula
    Savonlinna

Kommentoi:

Napsauta peruuttaaksesi vastauksen.

XHTML: Voit käyttää näitä tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>