Nyt on aika kaivaa langat, puikot ja koukut esille! Uukuniemen Martat ja Uukuniemen Kyläkauppa järjestävät yhteistyössä käsityökerhon tiistaisin 1.10. alkaen klo. 17-19 kahvila Evakkotaipaleessa. Marttojen puheenjohtaja Kyllikki Uimonen painottaa, että kerho on tarkoitettu kaikille ikään tai kädentaitoihin katsomatta. – Mukaan voi tulla vaikka ei olisi martta. Tarkoituksena on ideoida yhdessä uusia juttuja ja seurustella käsitöiden teon lomassa, sanoo Uimonen. Myös kyläkaupan myymälävastaava ja artesaani Riikka Uimonen on lupautunut olemaan mukana neuvomassa ja ohjeistamassa tarvittaessa vasta-alkajia. – Tyyli on vapaa! Kellonaikakin on joustava, paikalle voi saapua silloin kun ennättää, Uimonen sanoo.
Ps. Jos langat ovat päässeet loppumaan, löytyy niitäkin Uukuniemen Kyläkaupalta!
Kuun vaihteessa Uukuniemen Kyläkaupalla vietetään syysmarkkinoita. Perinteisen grillimakkaran sijaan markkinatarjoiluihin on tarkoitus kotiuttaa uukuniemeläisten oma lihapiirakka eli lihis, jossa täytteenä käytetään muun muassa lähilihaa. Nyt uutuusherkulle etsitään nimeä! – Lappeenrannassahan on jo omat vety ja atomi, jotka tunnetaan ihan maanlaajuisesti. Tietysti tehdään tästä vielä parempi ja nimienkin tulee olla sen mukaiset, kertoo Matti Laukkanen.
Lappeenrantalaisten vetyjen ja atomien historia ulottuu jo 1960 -luvulle. Kun lihapiirakan sisään laitetaan voita, sinappia, ketsuppia, kurkkusalaattia, sipulia ja kananmunaa tai kinkkua, syntyy atomi. Vety on vielä astetta tuhdimpi, sillä siihen kuuluu edellämainittujen lisäksi sekä kananmuna että kinkkua.
Nimiehdotuksia voi laittaa kommentteihin tai uukuniemi.infon Facebook sivuille artikkelin yhteyteen.
Kesällä ajelimme katselemassa maisemia rajan taakse jääneissä Uukuniemen lähimmissä kylissä. Vanhoista sotaa edeltäneistä suomalaistaloista ei ole enää paljon muuta jäljellä kuin kivijalat vesakoituvilla ja metsittyvillä entisillä peltoaukeilla. Uutta datsa-asutusta sensijaan on nousemassa kovaa vauhtia Uukuniemen lakkautetulta raja-asemalta Lahdenpohjaan johtavan tien varrella olevien järvien rannoille. Suurin rakennusboomi viime vuosina on ollut käynnissä Sikopohjan alueella. Myös Parikanniemessä jo pitempään ollut datsa-asutus on laajentunut entisestään. Uusia metsäautoteitä on rakennettu rajan pintaan tulevia hakkuita silmälläpitäen.
Sikopohja on yksi harvoista kylistä, joissa on säilynyt edes joku vanha talo. Viime vuosina uusia datsoja sinne on tehty runsaasti. Yksityiskäytössä olevien lisäksi on myös vuokrattavia mökkejä ja Keihäsjärven rannalla muutaman rakennuksen käsittävä matkailuyritys. Rakennuksia on Sikopohjassa nyt jo tiheämmässä kuin ennen sotia. Parikanjärven etelärannalla, entisen Parikanniemen orpokodin paikalla on ollut jo pitkään datsakylä, joka on laajentunut entisestään. Myös Parikanjärven pohjoisrannalle, entisen Herneniemen talon maille on aloitettu rakentamaan kahta hirsitaloa, mutta homma näyttää jääneen kesken ja horsma rehottaa tontilla. Venäläisten datsa-asutus on vähitellen leviämässä myös Matrijärven rannoille. Yksittäisten mökkien lisäksi on ainakin yksi firman käytössä oleva, aidattu vapaa-ajan alue kauniilla paikalla Matrijärven rannalla suljettujen porttien takana. Vanhoja suomalaistaloja ei Matrissa ole enää jäljellä. Matrin aikoinaan suuri rajavartioasema on autioitunut. Korkeana rehottavan heinikon keskelle jääneet kerrostalot ovat tyhjillään ja ikkuna-aukot laudoitettu, vartiotuvasta on kattokin lysähtänyt. Valvontalinjan piikkilangan takana, puomin ja porttien toisella puolen on joitain pienempiä parakkeja rajavartijoiden käytössä. Mensuvaaran entisen lentokentän kiitotiealueesta puolet on edelleen avointa maastoa, toinen puoli kasvaa jo pari-kolmemetristä männyntaimikkoa. Kuvassa Pekka Paakkinen Tarnalasta kertoo videolle isänsä Eero Paakkisen sota-ajan palveluksesta Mensuvaarassa Pommituslentolaivue 46:n Dornier Do 17 pommikoneen miehistössä. Pekka Paakkinen ja Jari Hovatta tutkimassa Mensuvaaran kentän metsikössä sijainneita koneiden suojavallituksia. Konehalleja kentällä oli vain yksi, suurin osa kalustosta säilytettiin ja huollettiin taivasalla. Kaikki kentän rakennukset ovat hävinneet ja luonto vallannut alueen, vain joitain betonisokkeleita enää erottuu metsän keskellä.
Kentän eteläpuolella olevien Lohilampien rannoilla oli useita rakennuksia, mm. upseerikerho ja laivueen komentajan asunto rantasaunoineen. Nyt samoissa maisemissa on leirintä- ja nuotiopaikkoja. Sota-aikaisista rakennuksista on jäänyt jäljelle vain betoninen maakellari, jota kalamiehet ovat käyttäneet majapaikkanaan
Sotaromujen etsijät ovat kaivelleet maata kenttäalueella ja metallinpaljastimella havainneet ilmeisesti ruokalarakennuksen nurkalla sijainneen kaatopaikan. Pienet säilykepurkit ovat ruostuneet, mutta saksalaisilta aseveljiltä saatujen peltiastioiden kyljestä on vielä luettavissa sisältö: Hengstenberg tuore hapankaali ”Favorit”.
Ristilahden-Mensuvaaran tie kulkee pitkät matkat ihan valvontalinjan vieressä. Piikkilangan tien puoleisella kupeella on harattu kaista mahdollisten rajanylittäjien jälkien havaitsemiseksi. Kaistalle jäänyt kenkä tuskin kuitenkaan on rajaloikkarien jättämä.
Ristlahdessa ei ole uusia eikä entisiä taloja pystyssä. Kyläaukea on hyvää vauhtia vesottumassa ja rakennusten kivijalkoja erottuu heinikon keskeltä siellä täällä. Mensuvaaraan suuntaan menevän tien varressa törröttää vielä osa navetan kiviseinää pystyssä Jokipellon paikalla.
Elokuun 20.päivänä alkanut karhunmetsästys oli Uukuniemellä
varsin ripeästi suoritettu. Ensimmäisen 1,5 viikon aikana kaadettiin yhteensä
kolme karhua. Parikkalan alueella karhuja ammuttiin kaiken kaikkiaan seitsemän.
Poronhoitoalueella karhun pyynti tapahtuu itäiselle ja läntiselle alueelle
määritellyin kiintiöin ja muualla Suomessa hakemuksesta myönnetyin
poikkeusluvin. Karhunkaadosta on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle ja
poliisille heti ensimmäisenä arkipäivänä kaadon jälkeen. – Jahti meni todella
hyvin ja tehokkaasti. Kiitos siitä kuuluu myös kaikille niille, jotka ovat
ilmoittaneet karhuhavainnoista. Se on helpottanut todella paljon metsästystä,
kertoo Uukuniemen alueen karhunmetsästyksen johtajana toiminut Jussi Ratilainen. Aktiivisten
ilmoittajien lisäksi Ratilainen välittää
kiitokset tienpitäjille luvasta lanata
ja harjata tienpintoja, jolloin jäljet ovat olleet paremmin havaittavissa.
Viime viikolla Suurentuvan tilalla karitsan tappanut karhu saatiin kaadettua maanantai-iltana Koivusuolla Saaren pitäjän puolella. Ratilaisen mukaan metsästys keskitettiin kyseiseen yksilöön heti ikävän tapahtuman jälkeen. Täysikasvuinen karhu tappoi lampaan tilan välittömässä pihapiirissä illan tai yön aikana. – Siltä osin asukkaat voivat nyt olla huoletta. Vaikka tarkkaa karhujen lukumäärää on vaikea arvioida niin kyllä niitä silti Uukuniemellä edelleen liikkuu, Ratilainen sanoo.
Vuonna 2009 Uukuniemen
ilo ry sai ajatuksen, että Uukuniemellä tarvitaan festarit. Ja kun kerran
Uukuniemellä ollaan, niin ainoa mahdollisuus oli toteuttaa tämä ajatus. Alusta
lähtien oli myös selvää, että festarin koti olisi Papinniemen leirintäalue.
Syntyi Elotulirock.
Nyt, 10 vuotta ensimmäisen Elotulirockin
jälkeen, vanhat yhdistysaktiivit totesivat yhdessä tuumin liian kauan kuluneen
siitä, kun kesä on päästy lopettamaan Uukuniemellä oikeanlaisella ryminällä! Täten
siis Elotulirock palaa vuonna 2019 alkuperäiselle paikalleen Papinniemen
leirintäalueelle rokkaavampana kuin koskaan aiemmin! Elokuun viimeisenä
viikonloppuna lavaparkettia kuluttaa jälleen laaja kirjo bändejä ja
taiteilijoita sekä läheltä että kaukaa. Tanssittavaa riittää siis alkuillasta
yömyöhään. Hikeä pintaan voi nostattaa myös saunan lauteilla, sillä
Elotulirockissa asiakkaita palvelee Papinniemeen pystytettävä saunakylä.
Perjantai 30.8.
Klo 19-19.45 Rihvelkinttu & Passarpoika
Klo 20.30-21.30 7 Stout Clan
Klo 22.30-23.30 Räjäyttäjät
Alue-esiintyjänä trubaduuri Kuuhullu
Lauantain esitykset alueelle rakennettavalla
festarilavalla seuraavasti:
Lauantai 31.8.
Klo 16-16.45 Joose Keskitalo & The Mystic
Revelation of Teppo Repo
Klo 17.15-17.45 Slungimayne
Klo 18.30-19.15 Wouwwaa
Klo 20-20.45 CC-Rock
Klo 21.45-23.15 Puppa J ja Rytmi-Rengit
Klo 23.45-00.45 Luukas Oja
Lauantai-iltana
klo 21 sytytetään myös juhannuksena maastopalovaaran vuoksi polttamatta
jäänyt
kokko. Pimenevässä elokuun yössä kokko roihuaa varmasti unohtumattoman komeana
ilmestyksenä.
FINtangon Saunakylä
Elotulirockin FINtangon kanssa yhteistyössä järjestettävän
saunakylän illat sisältävät jos jonkin sortin yllätyksiä. Ota oma pyyhe sekä
uikkarit mukaan ja hyppää sekaan!
DJ Benjamin Hampurista loihtii taianomaiset tunnelmat ja
rytmikkäät lämmöt saunakylään perjantaina ja lauantaina. Tangosta humppaan,
iskelmästä rautalankaan ja takaisin.
Fintiaani Lyz Jaakola esiintyy ja tutustuttaa
fintiaanikulttuuriin saunakylän nuotion ääressä perjantaina klo 20 ja
lauantaina klo 17. Musiikin, luonnon ja
saunomisenkin merkitys fintiaanien keskuudessa avautuu leppoisasti leirinuotion
lämmössä.
Oman pitäjän tanssivelhot Ulla ja Kalle auttavat aivan
ensimmäisten tanssiaskelten haltuunottoon saunakylässä perjantaina klo 18:45 ja
lauantaina klo 17:45, 19:30 ja 21. Näissä tanssisessioissa osaamiskynnystä ei
ole lainkaan – annat vaan rytmien viedä kohti tanssin iloa!
Lisäksi lauantaina saunateatteri Lauteilla 2 esittelee
perisuomalaisen saunan ja korkeakulttuurin rajapintaa. “Mannerheim ja
Kekkonen kohtaavat taas saunan lauteilla, ja nyt mukana on myös Ryti.
Pienoisnäytelmä näyttää Suomen historian suurmiehet löylyn pehmittäminä, saunanraikkaina.
Esitys sopii kaikille tasavallan presidenteille ja presidenttimielisille.”
FINtango saunakylän ohjelma:
30.8. PERJANTAI klo 17-24 DJ Benjamin klo 20 Lyz Jaakola klo 18:45 Ulla ja Kalle, aivan ensimmäisten tanssiaskelten oppimissessio
31.8. LAUANTAI klo 16- DJ Benjamin klo 17 Lyz Jaakola klo 18:00, 19:30, 21:00 Saunateatteri klo 17:45, 19:30 ja 21 Ullan ja Kallen tanssiaskeleet
Lauantaina iltapäivällä Tarnalassa nähtiin hiukan harvinaisempia lenkkeilijöitä. Joutsenperhe oli lähtenyt päiväkävelylle mitä ilmeisimmin Jyrkilän lammesta, mutta määränpää oli arvoitus. Nämä kulkijat eivät juuri piitanneet ohi ajavista autoista vaan räpylät läiskyen painelivat eteenpäin Niukkalaa kohti. Satuitko bongaamaan matkalaiset?
Viikon avaa suomalaisen tangon historiasta ja keskeisistä tekijöistä kertovan kirjauutuuden esittely klo 14. Menestyneestä Gösta Sundqvist -elämäkerrastaan tunnettu Timo Kalevi Forss kertoo teoksestaan Tähdet meren yllä ja suomalaisen tangon merkityksestä ja kerroksellisuudesta. Kiinnostavina uusina ilmiöinä hän nostaa esiin Saksan FINtangofestivaalit ja Vallilan Tangon. Viimeisin FINtango Hampurissa keräsi peräti 15 000 kävijää. Vallilan Tango esiintyy avajaisissa klo 16 ja 21. Konsertteja edeltää FINtangon tanssinopettajien Leena Erholtzin ja Mika Lustigin pitämä lyhytkurssi, joka sopii myös tangon vasta-alkajille. Klo 17-18 on kurssi edistyneille tangon harrastajille.
Lomaviikon jokailtaisen saunakylän musiikillisista helmistä vastaa popikoni, Maustetyttöjen tuottaja, Radio Helsingistäkin tuttu DJ Vilunki.
Viikon kaukaisin kutsuvieras on Lyz Jaakola, uuden Fintiaanit-dokumenttielokuvan keskushenkilö, ojibweintiaaniheimon muusikko ja hengenluoja.
DJ Vilungin saunakylä ja Lyz Jaakola ovat osa viikon päättävää Elotulirockia, jossa kuullaan erilaisia suomalaisia yhtyeitä.
Lyz Jaakola ja DJ Vilungin saunakylä, 24.8. avajaisissa klo 16-24
Mitä muuta yhteistä suomalaisilla ja fintiaaneilla on saunomisen lisäksi? Maria Seppälän, Katja Ketun ja Meeri Koutaniemen Fintiaanit-dokumentin päätähti Lyz Jaakola saapuu tutustuttamaan fintiaanikulttuuriin ja etsimään pohjoisten heimojemme/kansojemme samankaltaisuuksia mm. musiikista, luontoyhteydestä ja esi-isien arvostuksesta.
USA:n Suurten järvien alueella elävien Fintiaanien kulttuuri noudattaa Amerikan alkuperäisväestön ja suomalaissiirtolaisten kulttuurin perinteitä. FINtango-viikolla tarjoutuu Lyzin johdolla mahdollisuus perehtyä tarkemmin fintiaanikulttuuriin päivittäin vaihtuvien teemojen kautta.
Lyz Jaakola. Kuva: Meeri Koutaniemi
Pyhäjärven äärelle rakentuu pienimuotoinen ja intiimi saunakylä paljuineen ja nuotioineen, mihin kaikki ovat tervetulleita saunomaan, uimaan ja rentoutumaan tuttujen ja tuntemattomien iskelmien parissa. Saunat ovat lämpimänä viikolla klo 17–22 (sunnuntaina 15–22).
Vallilan Tango ja tanssiopetus
Vallilan tangoa on hiljattain isänsä perintöä vaaliva Kalervo Kärki kuvannut sensaatiomaiseksi. Samaa kuulee niin kuulijoilta kuin tanssijoilta. On ihanaa tuntea kehossaan 30-50-luvun täysin tuntemattomia ja tunnettuja tanssihelmiä aidon klarinetin, trumpetin, saksofonin, kitaran ja monen muun aidon instrumentin lävistämänä. Tämä suomalaisen tangon ja iskelmän uusi vientivaltti nähdään ja kuullaan nyt autenttisessa maaseutumiljöössä. Ennen päivän konsertteja tarjoutuu mahdollisuus oppia ja verestää tanssiaskelia FINtangon tanssiopettajien Leenan ja Mikan johdolla. He ovat pitäneet ulkomailla jo yli sata suomalaisen tangon tanssikurssia.
Vallilan Tango. Kuva: Nauska
FINtango, pidetty Saksassa, tuntematon Suomessa
FINtango-toiminta Saksassa antaa toivoa siitä, että suomalainen tango voisi nousta maailmalla yhtä tunnetuksi kuin argentiinalainenkin tango, joka on oman maansa kulttuurin lippulaiva. Suomalainen tango on ollut koko kansan kulttuuria, jota on helppo oppia tanssimaan ja jonka äärellä on mukava tunnelmoida muuten vain. Siihen ei liity elitististä leimaa. FINtangoFI-lomaviikko on työn paljouden takia toistaiseksi vain sivujuonne ja keskittyy suomalaisten ja Suomessa olevien matkailijoiden tavoittamiseen. Jos uusia resursseja työhön saadaan, voi siitä tulla tärkeä osa kulttuurivientiämme.
Kesä tuli, kesä meni. Juholan Biisoniareenalla kauden päättäjäisiä vietetään tulevana lauantaina, jolloin esiintymässä on naapuripitä Saaren oma “bilebändi” Vetävä. Kaiken kaikkiaan kesä oli yrittäjä Matti Laukkasen mielestä varsin onnistunut. – Oli mukava huomata, että myös kesälahtelaiset ja punkaharjulaiset ovat löytäneet Juholan. Ruokailemassa kävi paljon sellaisia ihmisiä, joita en ollut koskaan aiemmin tavannut, Laukkanen kertoo. Yleisöennätys rikottiin heinäkuun loppupuolella kun Tenkasen showta kävi ihmettelemässä yli 500 henkeä.
Laukkasen mukaan myös Uukuniemen Kyläkaupan avautuminen on piristänyt paikkakunnan elämää mikä näkyy myös Juholassa. – Syksyn projekteihin kuuluu vielä Niukkalan arboretum, joka pistettiin aluille viime perjantaina. Sinne voi jokainen halutessaan saada myös oman puunsa, sanoo Laukkanen. Puupuiston maanmuokkauksesta huolehtivat Arto ja Matti Siitonen sekä Hannu Kuokka. Lisäksi valmiiksi on jo merkitty paikat seitsemälletoista puulle. Istutustöihin ryhdytään pikimmiten.
Paljon on tapahtunut Niukkalassa, mutta paljon tulee vielä tapahtumaan. – Nälkä kasvaa syödessä ja motivaatio myös, kun näkee miten ihmiset viihtyvät ja paikkakunta kehittyy, toteaa Laukkanen.
Niukkalan tulevassa puupuistossa puuhattiin viime perjantaina toden teolla. Syksyn aikana on edessä vielä istutukset.
Juholan Biisoniareenan menestyksekäs kesäkausi 2019 päättyy tulevana lauantaina.
Jo varsin varttuneeseen ikään ehtinyt Uukuniemen Martat ry juhlii uutta kymmenlukua tulevana lauantaina entisellä Kirkonkylän koululla. Juhlapaikka on monessa mielessä martoille merkittävä: samassa rakennuksessa yhdistys sai alkunsa 80 -vuotta sitten Sortavalasta saapuneen marttakonsulentin johdolla. – Tämä vuosi on pitkälti keskittynyt juhlien järjestämiseen ja se on ollut todella suuri ilo sekä kunnia. Pienen mutta sitäkin toimeliaamman hallitusjäsenistön kanssa asiat on saatu hyvin organisoitua, kertoo Uukuniemen Martat ry:n puheenjohtaja Kyllikki Uimonen. Marttatoimintaan Uimonen lähti mukaan puolivahingossa joitain vuosia sitten osallistuttuaan piirakantekokurssille. Nuoruudessaan Uimonen vierasti järjestötoimintaa, mutta nykyisin häntä voisi kutsua jo todelliseksi yhdistysaktiiviksi. Nyt meneillään on ensimmäinen kausi marttojen puheenjohtajana. Edellinen puheenjohtaja Armi Käppi hoiti tehtävää kunniakkaasti lähes 16 vuotta ja kuuluu edelleen yhdistyksen kantaviin jäseniin. Uuden puheenjohtajan mielestä nuorien jäsenten hankkiminen sekä varainkeruun tehostaminen olisi elintärkeää, jotta marttatoiminta jatkuisi myös tulevaisuudessa. Juhlajärjestelyjen lisäksi kuluneeseen kevääseen ja kesään on kuulunut perinteiset torikahvitukset sekä kyläkaupan avajaiskahvitukset. Virkeät martat ovat myös kokoontuneet usean vuoden ajan viikoittain kuntosalilla. – Syksymmällä on luvassa hiukan rennompaa ohjelmaa ja tarkoituksena olisi muun muassa vierailla viinitilalla, sanoo Uimonen.
Yli 120 vuotta sitten Lucia Hagmanin toimesta perustetun Marttajärjestön tarkoituksena oli kotien aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin parantaminen sekä kodissa tarvittavien tietojen ja taitojen opettaminen. Vaikka vuoden ovat vierineet, tarvitaan kyseisiä taitoja myös nykypäivänä ehkä enemmän kuin koskaan. – Martat ovat aina olleet suuria mielipidevaikuttajia ja seuranneet aikaansa. Eri vuosikymmeninä yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ovat heijastuneet jollain tavalla myös marttatoimintaan, Uimonen pohtii. Hänen mielestään on harmillista, että moni lyö yhdistykseen edelleen vanhahtavaa leimaa. Se osaltaan saattaa vaikeuttaa nuorten innostamista mukaan toimintaan. Suuremmilla paikkakunnilla niin kutsuttu nykymartta -käsite on kuitenkin saatu vireäksi ja toimivaksi. – Meidän väestöpohjallamme se on huomattavasti hankalaa, mutta ei ehkä mahdotonta. Siitä Kesälahden Martat ovat hyvä esimerkki, sanoo Uimonen.
1930 -luvulta lähtien marttojen toimintaa on suunnattu kulloinkin keskeisten neuvonta-aiheiden mukaan. Tällä hetkellä kolmivuotisen teemakauden aiheena on kestävä arki, kestävän ruokatalouden edistäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen “keittiön kautta”. Tähän teemaan liittyen lauantain juhlatilaisuudessa esitellään myös Uukuniemen Marttojen oma Juhlavinkki sekä lähiruokaan liittyvä haaste Parikkalan kunnalle, jonka vastaanottaa kunnanjohtaja Vesa Huuskonen. Käsitteenä lähiruoka jättää edelleen paljon avoimia kysymyksiä. Joillekin jo pelkästään kotimainen ruoka on lähiruokaa, toisille se taason vähintään omassa maakunnassa tuotettua. Tällä hetkellä hyvinkin trendikkääseen lähiruoka -käsitteeseen liitetään myös tuotannon pienimuotoisuus sekä puhtaus. Uimosen mielestä lähiruokatietoisuutta tulisi edelleen lisätä sekä tukea pieniä tavarantoimittajia. Uukuniemen Kyläkaupassa paikallisuus on otettu hyvin huomioon. Valintoja tehdessä ei aina kannata tuijottaa hintalappua. – – Varsinkin lähiliha näkyy oman kauppamme hyllyillä vahvasti. Olisi hyvä pysähtyä välillä kunnolla miettimään, mitä marketista ostoskoriin oikein poimii, sanoo Uimonen.
Marttojen 80 -vuotisjuhlatilaisuus alkaa lauantaina klo. 13.00 ja se on kaikille avoin. Juhlavinkin sekä haasteen esittelyn lisäksi ohjelmaan kuuluu muun muassa musiikkia ja Uukuniemen Marttojen historiaa. Juhlapuheen saapuu pitämään Etelä-Karjalan Martat ry:n toiminnanjohtaja Tuija Valjakka.
Marttojen puheenjohtajana tällä hetkellä toimii Kyllikki Uimonen. Taustalla varsin “tuoretta” lähilihaa.
Alla kuvakooste vuosien varrelta:
Uukuniemen Martat Lappeenrannan sairaalassa tutustumassa uuteen sairaanhoitopiiriin.
Uukuniemen Martat torikahvitusta hoitamassa v. 2014.
Tallinnan reissulla.
Martat siivouspuuhissa Pitäjäntuvalla.
Uukuniemen Marttojen pikkujoulut Pitäjäntuvalla. (Kuva: Anne Uppman)
Martat työn touhussa. Juoksumatolla Armi Käppi, kahvakuulaa nostelemassa Outi, soutulaitteessa Inkeri Vanhanen ja jalkaprässissä Eija Kemppinen.
Suuren maailman meininki vain jatkuu Uukuniemellä ja tällä kertaa liikennevalojen muodossa. Kirkonkylällä asioidessa saattaa hyvinkin joutua pysähtymään punaisiin valoihin, mutta onneksi kyseessä ei ole pysyvä järjestely. Paakasalmen sillan korjaustyöt hidastavat liikennettä syyskuun loppuun asti. – Reunapalkit, pengerkaiteet sekä sillankaiteet uusitaan ja samalla tehdään hiukan paikkaustyötä. Etumuuria mantteloidaan ja siipimuuria pinnoitetaan, Destian työmaapäällikkö Matti Korhonen kertoo. Korhosen mukaan sillan leveys ei juurikaan tule muuttumaan ja urakka on tarkoitus saada valmiiksi syyskuun aikana. Paakasalmen silta on valmistunut 1959 eikä sitä ole korjattu tai kunnostettu kertaakaan 60 vuoden aikana. – Uukuniemellä olemme esittämässä myös Kanavan sillan korjaustyötä ensi kesän ohjelmaan. Lopullinen päätös riippuu uitenkin ELY-keskusksesta sekä heidän budjetistaan, sanoo Korhonen.
Tänä kesänä Destian ohjelmassa on vielä Jyrkilänjoen silta Tarnalassa Sorokulmantiellä. – Siellä on vanha ja erittäin huonokuntoinen betonisilta joka puretaan kokonaan pois ja tilalle laitetaan teräsputki. Kyseinen urakka pyritään niin ikään saamaan valmiiksi syyskuun loppuun mennessä, Korhonen jatkaa. Jyrkiläjoen sillan korjauksen aikana tie suljetaan liikenteeltä ja kierto tapahtuu yleisiä teitä pitkin.
Paakasalmen sillan korjaustyöt hidastavat liikennettä hautausmaan läheisyydessä. Kuva: Sakari Hämäläinen
Uukuniemen ensimmäiset liikennevalot eivät onneksi ole tulleet jäädäkseen. Kuva: Sakari Hämäläinen
