Kategoriat
Arkistot

Kunnallispolitiikan kentällä päätetään pian kylille tärkeistä asioista

– Parikkalassa tarvitaan avoimuutta kouluverkkokuvion kehittämistavoissa, kuuluttaa riippumaton Suomen Kylätoiminta Syty ry:n varapuheenjohtaja, Etelä- Karjalan Kärki-Leader ry:n toiminnanjohtaja Riitta Bagge.

– Pienille oppilaille pitkät koulumatkat ovat väsyttäviä. Ratkaisuja voisi löytää luovasti. Uukuniemellä ei tarvitse noudattaa kaavamaisesti samaa kouluverkkokuviota kuin muualla Parikkalassa. Pienet koululaiset voisivat käydä koulua Kummussa ja isompiin kouluihin voisi siirtyä portaittain sekä katsoa tilannetta vuosikohtaisesti. Kouluruokailun järjestäminen voitaisiin hoitaa luovemmin, ehdottaa Bagge.

– Kylien kannalta olisi erityisen tärkeää, että kouluista päättävät ihmiset tuntisivat kylien todellisuutta ja olisivat valmiit tekemään yhteistyötä kylien kanssa. Kolmannen sektorin mukaan tuomisessa ollaan kunnan oman mukavuusalueen ulkopuolella. Vanhat konstit eivät enää tepsi, eikä kylien toimintakanavia osata käyttää.
Bagge muistuttaa, että päätöksentekoon tarvitaan kylähenkistä väkeä.
– On jätetty ottamatta huomioon kylillä olevat resurssit. Poliittisesti sitoutumattomat toimijat jäävät ikään kuin paitsioon ja heidän on vaikeampaa etsiä vaikutusväyliä ulkopuolelta käsin.
Heistä mainittakoon Uukuniemen vapaa-ajan asukkaat, joiden toiminnan ansiosta kunnan pohjoispää sai katuvalot, Kesäsensseillä tuetaan paikallisia yrittäjiä markkinoimaan tuetteitaan ja lapsille on tarjolla taideleirejä. Osa vapaa-ajan asukkaista on muuttanut Uukuniemelle tai remontoivat mökkejään ympärivuotisiksi jopa asunnoiksi.

Suomen kylätoiminta ry kotisivut: www.maaseutuplus.net/

Maija Ala-Nikkola


Mökkiläiskysely 2008

Mökkiläiskysely 2008 on postitettu koteihin

Parikkalaan perustettiin viime vuonna mökkiläistoimikunta. Toimikunta on päättänyt, että se tekee tänä syksynä toimintasuunnitelman 2009-2013. Suunnitelman laatimista varten on nyt postitettu noin tuhat kyselyä kaikille kunnan alueella oleville mökkiläisille, joita ovat ulkopaikkakuntalaiset ja osa parikkalalaisista. Kyselyn tuloksilla on tavoitteena aloittaa vapaa-ajan asukkaiden ja kunnan välinen vuorovaikutus.
Kyselyssä tiedustellaan mökkikäyntejä, mökin varustetasoa, halukkuutta muuttaa kesäpaikkakunnalle pysyvästi, palvelujen tarvetta, ympäristöasioita ja kehittämisehdotuksia. Lomake löytyy kunnan kotisivuilta www.parikkala.fi/ Valitse oikeasta palkista kohta: “mökkilaistoimikunta”.

Toimikunnan tehtävänä tuoda vapaa-ajan asukkaiden tarpeet kunnan tietoon, olla linkkinä kuntalaisten, kylätoimikuntien ja kesämökkiläisten välillä sekä tehdä aloitteita saaristo-osakuntaohjelmaan.
Toimikunta voi tuoda esityksiä, aloitteita sekä tärkeäksi näkemiään asioita kunnan päättäville toimielimille.

Mökkiläistoimikuntien kokemukset ovat monilla paikkakunnilla olleet myönteisiä, sillä mökkiläisillä on halua jakaa osaamistaan ja kuntiin on syntynyt arvokkaita kontakteja ja korkeatasoista osaamista.

Toimikuntaan ovat kuuluneet puheenjohtaja Markku Uimonen Uukuniemen Vasukkaista, Anneli Aalto Parikkalalaiset ry:stä ja Marjatta Laukkanen, Alpo Kosunen, Aili Mattila Parikkalan Omakotiyhdistys, Päivi Roiha Yrittäjäyhdistys ja Pekka Europaeus Tuottajayhdistys. Kyläyhdistyksiä edustavat Raimo Penttinen Mikkolanniemestä ja Matti Siitonen Melkoniemestä. Parikkalan Mökkiläistoimikunta nimitetään valtuustokaudeksi, se on tälle kokoonpanolla ollut vuoden pituinen.

Maija Ala-Nikkola


Uukuniemen koululla on vaihtoehtoja

Irmeli Tiainen näkee Uukuniemen koulun suhteen vaihtoehtoja

– Olen tyrmistynyt Uukuniemen koulun lakkautussuunnitelmasta. Koulun johtajalta saamani tiedon mukaan oppilasmäärät nousevat tuon neljännen vuoden notkahduksen jälkeen, kertoo eläkkeellä oleva entinen koulunjohtaja Irmeli Tiainen.
– On tutkittava erilaisia vaihtoehtoja yhdessä perheiden kanssa. Esimerkiksi alle viiden kilometrin päässä Kesälahden puolella asuu lapsiperheitä, jotka voivat olla kiinnostuneita Uukuniemen koulusta, koska Purujärven koululla on menossa viimeinen vuosi. Eikä pidä pelätä
2.opettajaista kouluakaan, kokenut koulunjohtaja rohkaisee.
– Luulen, että tämä lakkautussuunnitelma on saanut pontta Saaren koulun oppilasennusteista. Jos sinne halutaan oppilaita lisää, eikö voitaisi ajatella 5-6 luokalla olevien siirtoa. Uukuniemen koulua kävisivät nuorimmat eli esikoululaiset ja 1-4luokkien oppilaat, joille se lähikoulu on turvallisin, Tiainen toteaa.
– Uukuniemelle on muuttanut nyt lapsiperheitä, joille ihan varmasti lähikoululla on suuri merkitys.
Tiaisen mielestä sivukylissäkin tarvitaan palveluja ja on päivänselvää, että uusia lapsiperheitä on vaikea houkutella, jos koulu on kaukana ja voihan olla, että nykyisetkin muuttavat pois.
– Tänne rakennetaan kuitenkin kunnallista vesi- ja viemäriverkostoa sekä toivotaan lisää kuntalaisia tähän rauhalliseen ja kauniiseen kuntaan, jossa lasten on hyvä kasvaa.
Tiainen näki, että lapset eivät saa olla pelkästään menoerä kunnan rahapussissa.
-Kunnan päätöksenteon avoimuudesta on toitotettu, mutta mielestäni se ei ole sitä nyt. Koulun lakkauttamissuunnitelma on sellainen asia, josta pitää antaa jo paljon etukäteen tietoa lasten vanhemmille.
– Infopistekin jäi tulematta Uukuniemelle,vaikka se oli kuntien yhdistyessä sovittu. Ruvetaanko nyt purkamaan palvelut meiltä täältä peräkylältä? Milloin on vuorossa palvelutalo, kyselee Tiainen.

Uukuniemen koulun vanhemmat kokoontuvat lähiaikoina keskustelemaan tilanteesta ja haluavat lakkautussuunnitelmista ja säästösuunnitelmista tarkempia tietoja.
Maija Ala-Nikkola


Uukuniemen historia valmistuu ensi kesäksi

Kaksi vuotta kestänyt Uukuniemen historia valmistuu ensi kesäksi. Historiatoimikunta tarkisti viimeisen viidennen luvun ja vielä toivotaan historiaan liittyviä valokuvia, joissa olisi työtä ja toimintaa.
Historia ulottuu 1980-luvulta 1990-luvulla tehtyyn kuntaliitokseen ja kirjoittajana toimii FM Jaana Juvonen Joensuusta. Rahoittamiseen ovat osallistuneet Parikkalan kunta, Uukuniemiseura ja Uukuniemen Osuuspankki.

”Uukuniemeläisiä oli vuonna 1880 n. 4 400 ja kuntalaisten määrä lisääntyi runsaalla tuhannella asukkaalla vuoden 1920 alkuun ja oli n. 5 500.Uukuniemen seurakunnan kirjoissa oli vuoden 1944 lopussa 5 907 henkeä.(vrt. uuden Parikkalan kunnan asukasluku n. 6 000), mutta vähitellen
siirtoväki alkoi muuttaa kirjojaan sijoitusseurakuntiinsa. Uukuniemen seurakunnasta muutti vuosina 1945 – 1950 kaikkiaaan 4 049 ihmistä muualle Suomeen.
Sodan jälkeen sisäasiainministeriö selvitti, oliko osittain luovutetuilla kunnilla, kuten Uukuniemellä edellytyksiä jatkaa itsenäisenä kuntana.Uukuniemeläisillä itsellään oli vahva kanta pysyä itsenäisenä. Lukuisten neuvottelujen ja kirjelmien jälkeen Uukuniemi hyväksyttin säilymään
kuntakartalla. Kiitos Uukuniemen kunnan luottamushenkilöille sekä viranhaltijoille ja työntekijöille, jotka määrätietoisella toiminnalla ja sitkeydellä rakensivat ja kehittivät asukasmäärältään pientä kuntaa ja veivät sitä eteenpäin.Uukuniemen monivaiheinen historia avaa yhä paremmin ymmärtämään ja myös kunnioittamaan uukuniemeläisyyttä sekä niitä ajatuksia ja mielipiteitä, joita kunnan eri vaiheissa on tuotu esiin.
Parikkalan seutukunnalla käytiin useaan otteeseen kuntarakennekeskustelua. Vuonna 2003 alkanut kuntien yhdistymisen valmistelu päätyi 1.1.2005 Parikkalan, Saaren ja Uukiniemen kuntien lakkauttamiseen ja uuden Parikkalan kunnan perustamiseen. Uukuniemen kunnan väkiluku oli tuolloin 501 asukasta.”
(Alpo Kosonen, puhe Uukuniemijuhlilla 28.6.2008).

Edellinen historiateos Uukuniemi rajan halkoma pitäjä on vuodelta 1955 ja sen toimitti Uukuniemiseuran johtokunta. Kirjaa voi kysellä Uukuniemiseurasta.www.uukuniemiseura.fi
Uusi historiateos menee painoon alkuvuodeesta 2009 ja sitä myydään Uukuniemijuhlilla kesäkuun lopussa 2009. Historiatoimikunnan jäseniä ovat Asko Kemppinen, Paavi Tiainen, Erkki Lemetyinen, Eino Repo, Eeva Pekonen, Tuija Aronen, Jari Venhovaara ja Eeva Paakkinen.
Maija Ala-Nikkola


Kouluikäisten lasten vanhempi Jouni Suppola haluaa katsoa eteenpäin

Sivistyslautakunnan jäsen Jouni Suppola rohkaisee katsomaan eteenpäin

-Olen iloinen että vaalipaneelin enemmistö on kanssani samaa mieltä että koulumme tulevaisuus on turvattava, aloitti Jouni Suppola puheensa Rajapirtin vaali-illassa 13.10.2008.
– Olimme Uukuniemen koulun johtavan opettajan kanssa sivistysseminaarissa 18.9. Lukuisten puheenvuorojen jälkeen jäi kuva että koulumme lakkautetaan elokuussa 2010. Painotimme Leo Mollerin kanssa että tavoitteemme on kolmiopettajainen koulu. Kaksiopettajaisen koulun vaikeudet tuntui olevan tiedossa kaikilla opettajilla.
Suppola oli tehnyt ennen sivistyslautakunnan viime viikkoista kokousta keskutelugalluppeja koulun tulevaisuuuden suhteen. – Lisäksi kaksi kunnallisvaaliehdokasta oli minuun aktiivisesti yhteydessä asian tiimoilta,kertoi Suppola.-. Muodostin käsityksen ennen lautakunnan kokousta,että tarvitaan lisäaikaa koulumme tulevaisuuden selvittämiseksi.

Suppola teki poikkeavan esityksen lautakunnan pohjaesitykseen ja äänestytti asian. -Vaikka kyseessä oli taloussuunnitelman hyväksyminen, pidin tärkeänä että 2010 ei ole yksimielinen lautakunnan päätös asiaan . Uudella siv.lautakunnan, kunnanhallituksen ja valtuuston on päätöksenteossa otettava huomioon että talousuunnitelman kouluverkostoasiaa ei vuonna 2008 hyväksytty yksimielisesti.
– Lautakunta otti hyvin ammattimaiseti päätöksenteossa huomioon koululaisten määrät,jotka on ennustettavissa melko varmasti Uukuniemen osalta. Mutta muuttoliike ja naapurikylän koulun(Purujärvi) lakkautuminen syksyllä 2009 vaikuttaa oppilasmäärään Uukuniemen koulussa positiivisesti.
-Uukuniemelle on muuttanut parin vuonna periodilla useita lapsiperheitä ja innovatiivisillä toimenpiteillä jatkamme Uukuniemen vetovoimaisuuden lisäämistä, rohkaisi Suppola.

Suppolan mielestä kolmiopettajainen koulu tarvitsee kolmisenkymmentä oppilasta, että koulutyö on sujuvaa ja tehokasta. – Jos oppilasmäärä kieppuu kahdenkymmenen paikkeilla on aika siirtyä suurempaan yksikköön, totesi Suppola.
– Koulumme oppilasmäärä hiipuu kahdenkymmen oppilaan pintaan+eskarit vuosien 2010-2012 aikana. Sen jälkeen trendi on nouseva. Lapsiperheitä ja sitä kautta oppilaita on löydyttävä kouluumme nopealla aikavälillä, muutoin pönkä odottaa, esitti kouluikäisten lasten isä.

Jouni Suppola ja Leo Moller pitävät Uukuniemen koulun alueen lapsiperheille keskusteluillan koulun tulevaisuudesta.
– Samoin ideariihi koko Uukunimen alueen vetovoimaisuuden säilyttämiseksi ja lisäämiseksi tapahtuu ennen joulua,lupasi Suppola.
– Taistelu koulumme puolesta on vasta alkamassa ja uskomme että toiminpiteemme tekevät päätöksenteon helpoksi tuleville päättäjille.


VAALI-ILTA VETI VÄKEÄ RAJAPIRTTIIN

Rajapirtillä järjestettyyn vaali-ilta veti hyvin valtuustoehdokkaita ja yleisöä Rajapirttiin, yhteensä n. 60 henkeä. Valtuustoehdokkaita oli mukana yhtä lukuunottamatta kaikista ryhmistä.

Tilaisuus oli järjestetty Parikkalan Kokoomuksen aloitteesta. Järjestäjien puolesta uukuniemeläinen ehdokas, Sakari Hämäläinen, toivotti kaikki tervetulleeksi. Tilaisuuden alussa Parikkalan kunnan hallintojohtaja Marjatta Laukkanen kertoi kunnan periaatteista ja mukanaolosta vaalitilaisuuksien järjestelyissä. Lisäksi hän piti lyhyen katsauksen kunnan taloudesta.

Vaalipaneliin osallistui kustakin ryhmästä 2-3 ehdokasta. Lisäksi muut läsnä olleet ehdokkaat esittäytyivät ja esittivät omia kantojaan asioihin.

Eniten keskustelua käytiin Uukuniemen koulun kohtalosta. Huolensa sivistyslautakunnan päätöksestä koulun lakkauttamisesta vuonna 2010 esittivät yleisöstä etenkin Irmeli Tiainen, Jouni Suppola ja Mika Berg. Myös vaalipaneeliin osallistuneista enemmistö piti päätöstä vääränä. Monien mielestä päätös oli hätiköity ja ennenaikainen.

Keskustelua käytiin myös Papinniemen kehittämisestä ja kommentoitiin myös kysymystä Papinniemen myynnistä. Yksimielisyys tuntui olevan siitä, että Papinniemeä pitää kehittää kunnan tai erillisen kiinteistöyhtiön puitteissa. Kari Niiranen toi esille myös rakentamisen ja kaavoituksen suunnitelmallisuuden tärkeyttä korvaamattomien maisema- ja luontoarvojen ollessa kyseessä.
Heimo Tikkinen ja Sakari Paakkinen halusivat katkaista huhut Papinniemen myynnistä kokonaan.

Kunnan talouden tilasta ja tulevaisuudesta käydyssä keskustelussa etenkin Kyösti Helminen ja Jouni Kiviaho arvostelivat tehtyjä suuria investointeja. Minna Kokkonen oli sitä mieltä, että kun päätökset on tehty ja rakentaminen käynnissä, on sitä turha enää arvostella.
Heimo Tikkinen kertoi, että suuret investoinnit on ollut kunnalta tietoinen valinta ja johtuneet osittain kuntaliitokseen liittyvistä valtion investointituista.

Jouni Pulkkinen otti esille Palvelutalon ruokahuollon ja piti järjettömänä, että annoksia rahdataan autolla pitkiä matkoja.

Raimo Penttinen toivoi kuntalaisilta optimismia tulevaisuutta kohti.


Uukuniemen koulu ollaan lakkauttamassa

Uukuniemen koulu ollaan lakkauttamassa

Parikkalan kunnan sivistystoimen suunnitelmakauden yksi käsittelyn alla olevista asioista on varustautuminen perusopetuksen oppilasmäärän vähenemiseen. Oppilasennusteen mukaan koulujen oppilasmäärä vähenee tulevana valtuustokauden aikana.

Ennusteen mukaan alakoulujen oppilasmäärät ovat kouluittain alkavan valtuustokauden loppuun seuraavat (Saaren ja Uukuniemen koulun esikouluoppilaat suluissa):
Kirjola Saari Särkisalmi Uukuniemi
2008 – 2009 144 51 (+6) 85 29 (+ 5) 180
2009 – 2010 138 39 (+5) 77 27 (+ 2) 189
2010 – 2011 124 38 (+ 4) 69 23 (+ 5) 181
2011 – 2012 112 34 (+ 3) 65 21 (+ 4) 183
2012 – 2013 110 31 (+ 3) 58 20 (+3) 154

Sivistyslautakunta kävi alustavaa keskustelua kouluverkosta seminaaripäivässä 18.9.2008. Näkemyksenä esitettiin, että toimivan koulun tulisi olla vähintään kolmiopettajainen. Kolmas opettajan virka tulisi säilyttää koulun toiminta-ajan myös Uukuniemen koulussa, vaikka oppilasmäärä laskee ennusteen mukaan jo alle 30 oppilaan esikoululaiset mukaan lukien 2009 -2010.
Sivistyslautakunta piti Saaren ja Uukuniemen koulujen yhdistämistä parempana vaihtoehtona kuin pyrkiä säilyttämään koulut kaksiopettajaisena. Saaren ja Uukuniemen koulu olisi esikoululaisineen yhdistettynä 1.8.2010 noin 60 oppilaan viisiopettajainen koulu tai neljä opettajaa ja eskarin opettaja.
Kirjolan koulun tilakysymykset huomioiden ennusteiden mukaan Särkisalmenkoulun oppilaat mahtuisivat Kirjolaan 1.8.2012.

Lautakunta käsitteli taloussuunnitelmaehdotusta vuosille 2009 – 2011 ja vuoden 2009 talousarvioehdotusta, josta keskusteltiin yksityiskohtaisesti. Jouni Suppola esitti muutosehdotuksen, että kouluverkkopäätökset tehdään aikaisintaan vuonna 2012. Sanna Lötjönen kannatti tehtyä muutosehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että asiasta oli äänestettävä.Sivistystoimenjohtajan ehdotus voitti äänin 5 – 2.
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Tuija Aronen ja muut paikalla olleet jäsenet olivat Pirjo Valkeapää, Jouni Kurri, Sanna Lötjönen, Pentti Nukarinen, Olli Paajanen ja Jouni Suppola. Kokouksessa olivat mukana myös sivistystoimenjohtaja Irja Tuunanen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Berg ja sihteeri Auli Hietanen.
Tarkempia tietoja kunnan nettisivuilta os.www.parikkala.fi sivistystoimen pöytäkirjat

Syntyykö Uukuniemen koulun lakkauttamisesta pitkällä juoksulla säästöjä?
Miten oppilasennusteita voisi kekseliäästi muuttaa parempaan suuntaan?
Mitä tarjoamme uusille asukkaille, jos kyläkoulu lakkautetaan?
Miten käy, jos kouluvaihtoehdoista ei keskustella vapaasti, ääneen ja porukalla virkamiesten, päättäjien ja kyläläisten kesken?

Kuntaliitossopimuksessa 26.3.2004 todetaan, että Uukuniemellä ja Saarella jatkavat 1-6 luokkien koulut ja perusopetuksen yhteistyön kehittäminen naapurikuntien kanssa kunnan reuna-alueilla on tärkeää.
tiedot s. parikkala.fi


Tarkkaavaisuutta kuntavaaleissa

Kunnallispolitiikan kentällä päätetään kohta kylille tärkeistä asioista. Kylätoiminta on puolueista riippumatonta, silti kunnallisvaalien pitäisi herättää kylän väen. Parikkalan kylät ovat käyneet läpi kuntaliitoksen tuomat kokemukset ja kylät miettivät jälleen miten saada kyläläisteen äänet kuuluviin. Kannattaa seurata kunnallisvaaleja tarkkaan. Maaseudun näkökulmasta on tärkeää, että kunnalliseen päätökseentekoon valikoituu kylien asioista, yhteistyöstä, ongelmista, todellisuudesta ja kysymyksistä perillä olevia ihmisiä. Omantunnon valinnat on vaikeimpia ja vaativat rohkeutta sekä omaa ajattelua.

Parikkalan kylien hengissä pysyminen edellyttää kunnallisilta päättäjiltä aktiivisuutta, edustamista, puolustamista joskus jopa hyökkäämistä, sillä kylissä on huoli äänitorvista, jotka saavat myös reuna-alueitten asiat kuuluviin.Vaalipaneeleissa kuullaan kohta miten puolueet aikovat ottaa huomioon kylien asiat. Miten kylien elinvoimaisuus säilytetään?
Kuntapäättämisen arjessa ja huonojen talouslukujen keskellä ei pidä unohtaa inhimmillisiä arvoja. Näitä ovat lasten ja nuorten hyvinvointi, lapsiperheiden tukeminen, vanhustenhuollon ratkaisut, ympäristö- ja yrittäjien asiat ja terveydenhuollon järjestäminen. Äänestäjät odottavat avointa keskustelua näin kuntavaalien alla.

Aktiivisten toimijoiden vähyys on huolena kaikissa kylissä. Elämän kylissä pitäisi voida jatkua, mutta on turha haalia muuttajia ja lapsiperheitä Parikkalan kylille, jos töitä, kouluja ja palveluita ei kylissä ole. Valtuuston ja hallituksen tulee uudistua ja tuottaa uusia toimintamalleja ja avata uusia näköaloja. Uusia edustajia pitää saada kasvamaan ja se on vaaleissa yksi äänestäjien tehtävä ja mahdollisuus. On yhdestoista hetki muutosten tuulille ja vanhat kontit eivät enää päde. Kysymys on myös valitsijoiden rohkeudesta.

Maija Ala-Nikkola


Uukuniemen yhteisten vesialueiden osakaskuntaan kuulutaan, siihen ei tarvitse liittyä

Uukuniemen yhteisten vesialueiden osakaskuntaan kuulutaan, siihen ei tarvitse liittyä
Maija Ala-Nikkola 25.9.2008

Vesialueet ovat useimmille meille tärkeä osa elämää muodossa tai toisessa.
Uukuniemen yhteisten vesialueiden osakaskuntaan kuuluu jokainen, jolla on kauppakirjan sekä kiinteistörekisterin mukaan oikeus yhteisiin vesialueisiin. Kaikilla yhteisen vesialueen osakkailla on oikeus osallistua osakaskunnan kokouksiin ja vaikuttaa siellä tehtäviin kalavesien käyttöä ja hoitoa koskeviin päätöksiin.
Osakaskunnan kokous kokoontuu Uukuniemellä kaksi kertaa vuodessa. Tänä vuonna syyskokous on marras-joulukuussa. Kokouksesta ilmoitetaan paria viikkoa aikaismmin Parikkalan-Rautjärven sanomissa.
Osakkaita on useampi tuhat. Kun vesi on yhteisomistuksessa, kaikilla osakkailla on oikeus kalastaa joka puolella yhteistä vettä. Lisäksi on vielä vapaa onkiminen ja pilkkiminen, joita nimitetään yleiskalastusoikeuksiksi. Osakaskunnan tehtäväksi on kalastuslaissa osoitettu kalastuksen järjestäminen ja kalakantojen hoitaminen. Kalavesien hoitoon kuuluu laajassa mielessä huolehtiminen veden laadusta, ympäristöstä, kalaston laadusta ja määrästä. Kalavesien hoitoa on myös kalastuksen järjestäminen.
Osakaskunta istuttaa kaloja ja rapuja
Kalojen istuttaminen on tärkeä kalavesien hoitomuoto. Vesialueiden osakaskunnat päättävät kokouksessaan, mitä poikasia hankitaan ja vuoden mittaan ne sitten istutetaan vesiin. Ne varat, joita osakaskunta saa osakkailta pyydysmaksuina, muilta kalastuslupina sekä valtion kalastuksenhoitomaksuista ohjataan kalavesien hoitoon. Jotkut osakaskunnat ovat rakentaneet vesistöjen rannalle viihtyisiä tulentekopaikkoja tai laavuja. Näihin toimenpiteisiin osakaskunnat voivat saada myös yhteiskunnan rahoitusta. Osakuntien edustajat voivat kesätapahtumissa kertoa tehdyistä päätöksistä ja antaa tietoa vireillä olevista asioista.
Uukuniemen yhteisten vesialueiden osakaskunta on tärkeä yhdysside Pyhäjärven ympärillä asuville, niin vakituisille asukkaille kuin kesämökkiläisillekin. Se pitää huolta vesialueen kunnosta ja kalastosta. Hoidettu kalavesi on yhteiseksi eduksi. Kalakannat antavat mieluisaa saalista sekä vapaa-ajan että ammattikalastajille.

Karjalan Pyhäjärvi

Vesistö
Karjalan Pyhäjärvi on kahden valtakunnan alueella sijaitseva järviallas. Vesistön vesipinta-ala on yhteensä 25.000 ha, mistä Suomen puolella on 17.500 ha ja Etelä-Karjalassa 5.500 ha. Järvi on Suomen suurin rajajärvi. Karjalan Pyhäjärven veden laatu on erinomainen Suomen ympäristökeskuksen vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan.

Kalakannat
Karjalan Pyhäjärvellä tavataan ainakin 13 eri kalalajia. Vesialueen tärkein talouskalalaji on muikku. Muikkukannat ovat vahvistuneet vuoden 2004 ikäluokan myötä. Muikun keskikoko on ollut 17 – 19 cm keväällä 2006. Muut tärkeät virkistyskalalajit ovat siika, taimen, hauki ja ahven. Vesialueen kalakantoja on seurattu hankkeiden ja kirjanpitokalastuksen kautta.

Rapukannat
Karjalan Pyhäjärvellä esiintyy harvoina kantoina jokirapua.

Hankkeet
Parikkala-Saari-Uukuniemen kalastusalue on toteuttanut kalastorakenteen kunnostus hanketta Muikulle tilaa Pyhäjärveen Karjalan Pyhäjärvellä vuosina 2003-2006. Hankke edesauttoi muikkukantojen vahvistamista hankealueella.
Hankeaikana vuosina 2003 – 2006 pyydettiin yhteensä 48.868 kiloa vähempiarvoista pieni siika, ahven, särki, lahna ja salakka hankealueelta (1.000 vesihehtaaria). Lisäksi kalastuksen yhteydessä on saatu yhteensä 375 kiloa muikkua ja 300 kiloa haukea. Kalastusyhtymä Pennanen & Toivonen huolehti hoitokalastuksesta tarjouskilpailun perusteella ja se nuotalla, rysällä ja katiskoilla. Hankkeen aikana hoitokalastussaalis on kuljetettu rantaan veneessä. Rannalla kala siirrettiin Uukuniemen kalasatamaan, missä se punnittiin, jäävesijäähdytettiin ja kirjattiin kalalajikohtaisesti. Kaikki kalat omenivät hyötykäyttöön lukuun ottamatta lahnaa ja särkeä, mitkä ovat kompostoitiin.

Muikkukanta on vahvistuit huomattavasti hankealueella. Kalakantoja on seurattu kirjanpitokalastuksen avulla (Etelä – Karjalan kalatalouskeskus). Seurantakohteena ovat olleet muikkuverkot ja talvinuotta. Muikun verkkosaaliit ovat nousseet 0,5 kilosta (2003) 1,3 kiloon (2006) per verkko per pyyntipäivä. Muikun talvinuottasaaliit ovat nousseet 20 kilosta (2003) yli 80 kiloon (2006) per apaja. Tammi- helmikuussa 2007 (suullinen tieto) muikkusaaliit ovat nousseet parhaimmillaan 250 kg/apaja Karjalan Pyhäjärvellä. Muikkusaalis on koostunut puoliksi isoista muikuista ja puoliksi hottamuikuista. Vuoden 2006 muikun ikäluokka oli vahva Karjalan Pyhäjärvessä

Hanke on vaikuttanut myönteisesti ihmisten asenteisiin sekä ammattimaisiin pyyntimuotojen että ammattikalastuksen osalta. Uukuniemen kalasatama käyttöaste on noussut hankkeen myötä. Paikalliset ihmiset ovat ymmärtäneet Pyhäjärven arvon.

Hanketta rahoitii TE – keskus (22.316,56 euroa), kunnat (5.579,14 euroa), osakaskunnat (5.333,93 euroa) ja talkootyö (1.640,00 euroa). Hanke on ollut Etelä – Karjalan Kärki – LEADER: n kehittämishanke. Lähdetiedot: Pro Agria Kalatalouskeskus Vesa Tiitinen


Rajapirtillä avoimien ovien päivä

Sunnuntaina 14.9.2008 oli Rajapirtillä Niukkalassa ”avoimet ovet” Niukkalan maatalousnaisten järjestämän kahvitarjoilun merkeissä. Tapahtuma oli osana Euroopan rakennusperintöpäivää, jonka teemana Suomessa oli seurantalot.

Rajapirtin omistaa Uukuniemen maamiesseura ry. Talo tehtiin lähes kokonaan talkootyönä ja se valmistui vuonna 1953. Sisäosien peruskorjaus suoritettiin 1980-luvulla ja pari vuotta sitten uusittiin salin lattian pinnoite. Talo on pystytty pitämään hyvässä käyttökunnossa talkootyön ja ulkopuolisten avustusten turvin, vaikka seuran talous on ollutkin tiukalla. Parikkalan kunta vuokraa Rajapirttiä erilaisiin liikuntaharrastuksiin. Se toimii myös yleisötilaisuuksien kokoontumistilana ja Uukuniemen Urheilijoiden bingotalona.

Tapahtumassa muisteltiin talon rakentamisaikoja. Mamiesseuran pitkäaikainen sihteeri Eelis Sihvonen kertoi olleensa mukana rakennustöissä ensimmäisestä lapionpistosta alkaen. Hilkka Leminen puolestaan sanoi rakennustalkoiden ohittaneen kiireisetkin omat työt. Talkoisiin lähdettiin vaikka kesken heinänteon, mikä kuvastaa hyvin talon tärkeyttä ja tuon ajan talkoohenkeä.