Kategoriat
Arkistot

Muikun kutupyynti Pyhäjärvellä kuumimmillaan

Muikun kutupyynti on kohta kuumimmillaan Pyhäjärvellä

Niin ammattikalastajan kuin vapaa-ajan kalastajan silmissä siintää kuva pyydyksestä, joka on täynnä mätiä pullollaan olevia muikkuja. Kutuaikaan naarasmuikun painosta jopa kolmannes voi olla mätiä.
Muikku kutee syksyllä vesien viilennyttyä noin 5-7 asteeseen. Keski-Suomen ja Saimaan alueen järvissä tuo aika on pian käsillä ja osaavalle kalastajalle on luvassa hyviä saaliita. Saimaalla parhaat muikunpyyntipaikat olivat viikonloppuna tarkkaan verkotettu, toteaa Kalatalouden Keskusliiton tiedottaja Tapio Gustafsson.
Mökkiläiselle paras mätimuikun pyyntiväline onkin pohjaverkko. Muikun kutualueet sijaitsevat syvänteiden läheisyydessä olevilla matalikoilla. Kutu tapahtuu tavallisimmin noin 6-8 metrin syvyisillä alueilla, mutta kutukaloja voi löytyä matalammastakin. Parhaaseen pyyntiaikaan verkon voi laskea päivälläkin ja käydä kokemassa muutaman tunnin kuluttua.
Lappeenrannan kalasatama Oy:n upouusissa tiloissa muikun mädin talteenotto on kuumimmillaan.

Muikkukannat vahvistuivat Itä-Suomessa

Vuonna 2007 merkittävin muutos oli Itä-Suomen muikkukannan tuntuva vahvistuminen, sillä kyseinen vuosiluokka oli siellä selvästi keskimääräistä vahvempi. Lähes joka toisessa järvessä on nyt viime vuonna syntyneitä muikkuja runsaasti. Kutevia muikkuja oli runsaasti muun muassa Karjalan Pyhäjärvessä. Muikkukannat ovat vaihdelleet Itä-Suomen järvissä kaksivuotisrytmin mukaisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien.
Lähes joka toisessa järvessä on nyt viime vuonna syntyneitä muikkuja runsaasti. Vahvan muikkukannan järvistä mainittakoon Puruvesi.

Lisätietoa Kalatalouden keskusliitto www.ahven.net/suomi/tiedotteet


Uukuniemen koulun oppilasennusteet

Uukuniemeläisten lasten vanhemmat ryhtyvät itse seuraamaan Uukuniemen koulun alueella asuvien lasten lukumäärää. Parikkalan kunnan sivistyslautakunta esitti äänestyken jälkeen kokouksessaan 8.10. Uukuniemen koulun lakkauttamista vuonna 2010. Lakkauttamista perusteltiin oppilasennusteilla.

Sivistyslautakunnan käyttämät oppilasennusteet perustuivat kuitenkin tietoihin, jotka eivät olleet täysin ajantasaisia. Koulun alueelle on tiettävästi muuttanut lapsiperheitä ennusteen tekemisen jälkeen. Tämän vuoksi muutamat uukuniemeläiset lapsiperheiden vanhemmat ovat pyytäneet Väestörekisteristä ajantasaiset tiedot ala-asteikäisistä ja sitä nuoremmista uukuniemeläisistä.

Seurantaa tullaan jatkamaan ja tietoja pyydetään seuraavan kerran ensi vuoden puolella. Uusia lapsiperheitä odotetaan muuttavan lähikuukausina Uukuniemelle. Lapsiperheiden vanhemmat ovat myös esittäneet käynnistettäväksi projektia lapsiperheiden houkuttelemiseksi Uukuniemen koulun alueelle. Kohderyhmänä olisi mm. paluumuuttajat pääkaupunkiseudulta. Uukuniemellä asuu jo nyt useita pääkaupunkiseudulta muuttaneita lapsiperheitä. Lisäksi Uukuniemellä on käynnistetty yksityisten maanomistajien toimesta edullisten omakotitonttien markkinointi lapsiperheille.

Lisätietoja antaa tarvittaessa:
Mika Berg
puh. 0400 856 436
mika.berg(at)pp1.inet.fi


Ensi vuoden kiinteistövero

Kunnanvaltuusto päättää 30.10.ensi vuoden kiinteistöverosta

Vuonna 2008 kiinteistöveroprosentit Parikkalassa ja vertailukohteissa ovat seuraavat:
Yleinen: Suomi 0,74 Etelä-Karjala 0,91 Parikkala 0,60 Punkaharju 0,60 Rautjärvi 0,65
Vak. asunnot: Suomi 0,29 Etelä-Karjala 0,23 Parikkala0,25 Punkaharju 0,30 Rautjärvi 0,30
Muut as.rak: Suomi. 0,88 Etelä-Karjala 0,83 Parikkala 0,85 Punkaharju 0,90 Rautjärvi 0,90

Kiinteistöveroa kertyi vuonna 2008 Parikkalassa vakituisista asuinrakennuksista 226 000 euroa, muista asuinrakennuksista 209 000 euroa ja yleisen kiinteistöveron alaisista rakennuksista 153 000 ja maapohjasta 76 000 euroa.

Parikkalan kunnanhallitus päätti kokouksessa 20.10.2008 esittää valtuustolle, että valtuusto määräisi Parikkalan kiinteistöveroprosentit vuodelle 2009 seuraavasti:
Yleinen kiinteistövero 0,60
Vakituiset asuinrakennukset 0,30
Muut asuinrakennukset 0,90

Lisäksi kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto ei vahvistaisi erikseen yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroa eikä rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroa.
Edellä esitettyihin perusteisiin sisältyy sekä vakituisten asuntojen että muiden asuinrakennusten veron 0,05 prosenttiyksikön korotus, joka tuo kunnalle vajaan 60 000 euron lisätulon. Näillä perusteilla kiinteistöveron tuotoksi voidaan talousarvioon ottaa 700 000 euroa.

Kiinteistöverolain (654/92) mukaan kiinteistöveroa suoritetaan kiinteistön
sijaintikunnalle kiinteistön (=maapohja ja rakennukset) verotusarvon
perusteella. Verosta vapaita ovat mm. metsä- ja maatalousmaa, yleiset
vedet ja -alueet sekä kunnan omalla alueellaan omistamat kiinteistöt.
Kiinteistöveron määrä on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Kunnanvaltuusto määrää kiinteistöveroprosentit vuosittain etukäteen viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä lain
määräämien rajojen puitteissa prosentin sadasosan tarkkuudella. Pääasiassa
vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentiksi
voidaan määrätä vähintään 0,22 ja enintään 0,50. Muuhun asumiseen
käytettävien rakennusten (vapaa-ajanasunnot) veroprosentti
voidaan vaihteluvälillä 0,50 – 1,00 määrätä enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen
käytettävien rakennusten veroprosentti. Muiden rakennusten (esim.
tuotanto- ja liikerakennukset: verotuksessa vähennettävä kulu) kiinteistövero määrätään yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, jonka vaihteluväli on 0,50 – 1,00. Samalla prosentilla määrätään kaikkien tonttien kiinteistövero.
Yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosenttia koskeva erillissäännös
(Kiinteistöverolain13 a §) kuuluu seuraavasti:
“Poiketen siitä, mitä 11 §:ssä kiinteistöveroprosentin alarajasta säädetään, kunnanvaltuusto voi määrätä tuloverolain 22 §:ssä tarkoitetun
yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan
kiinteistöveroprosentin edellä säädettyä alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä
sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä
käytössä. Tässä pykälässä tarkoitetun rakennuksen kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00.”
Kunta voi siis päättää erillisestä yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentista.
Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöille voidaan vahvistaa
vain yksi kaikkia kriteerit täyttäviä kiinteistöjä koskeva prosentti, joka
voi olla myös 0,00. Tällöin vapautuksen piiriin tulisivat kaikki lain mukaiset kriteerit täyttävässä yleishyödyllisessä käytössä olevat rakennukset ja maa-alueet, joiden omistajina on yhdistyksiä, säätiöitä, kirkkokuntia ja muita yhteisöjä. Mikäli yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroa ei vahvisteta erikseen, sovelletaan niihin muita käyttötarkoituksen perusteella määräytyviä prosentteja. Mahdolliset vapautukset myönnettäisiin tällöin tapauskohtaisesti hakemusten perusteella veronpoistoina.
Laki kiinteistöverolain muuttamisesta (1026/1999) mahdollistaa sen, että
valtuusto voi määrätä 12a §:ssä mainitun rakentamattoman rakennuspaikan
kiinteistöveroprosentin, joka on vähintään 1,00 ja enintään
3,00. Kiinteistöverolain 20a §:n mukaan kunta, joka määrää rakentamattoman
rakennuspaikan kiinteistöveroprosentin, selvittää samalla
vuosittain ne rakennuspaikat, jotka täyttävät rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveron edellytykset.

Lähde: Parikkalan kunnan kunnanvaltuuston esityslista 30.10.2008


Parikkalan kunnanvaltuusto vahvistaa ensi viikolla vuoden 2009 tuloveroprosentin

Parikkalan kunnanvaltuusto vahvistaa ensi vuoden tuloverosta kokouksessaan 30.10.

Tuloveroprosentti vuonna 2008 on 17,50. Valtakunnan tuloveroprosenttien
ansioäyreillä painotettu keskiarvo on 18,55 ja Etelä-Karjalan 18,55.
Parikkalan naapurikunnissa tuloveroprosentti on tänä vuonna Ruokolahdella 17,00, Rautjärvellä 18,00 sekä Punkaharjulla, Kesälahdella ja Kiteellä 19,50.Esim.Helsingissä 17,50 Espoossa 17,50 Myrskylä 19,50 Tampere 18,00 ja Lappeenrannassa 18.75

Parikkala saa vielä vuonna 2009 yhdistymisavustusta
327 000 euroa, mikä vastaa veroprosentin puolen prosenttiyksikön tuottoa.

Vuoden 2007 tuloista toimitettavassa verotuksessa on arvioitu Parikkalan
kunnalle kertyvän kunnallisverotuloa 11,3 miljoonaa euroa eli 4,3 %, siis
enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuluvan vuoden taloussuunnitelmassa
ansiotuloveroa on arvioitu kertyvän 12 000 000 euroa,jonka 2/3 raportin perusteella voidaan arvioida ylittyvän 200 000 eurolla.
Yhteisöveroa kertyi vuonna 2007 runsaat 1 000 000 euroa eli 26,2 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Vuoden 2008 taloussuunnitelmassa yhteisöveroa on arvioitu kertyvän
850 000 euroa,joka näyttää 2/3 raportin perusteella ylittyvän 150 000 eurolla.

Kunnallisveron vähennyksiä nostetaan vuodelle 2009 siten, että kuntien
verotulot alenevat valtakunnan tasolla noin 400 milj. eurolla. Menetys
on luvattu kompensoida valtionosuuksissa. Yleisen talouskehityksen
suhteen niin kansainvälisesti, valtakunnallisesti kuin paikallisestikin
epävarmuutta, joka voi heijastua negatiivisesti verotuloihin ja työllisyyteen.

Lähde: Parikkalan kunnanvaltuuston kokouksen esityslista 30.10.2008


Pysy ajantasalla, liity postituslistalle

Uukuniemi.infoon on lisätty postituslista. Listalle liittymällä saat sähköpostiisi automaattisesti tiedon sivustolle lisätyistä uusista artikkeleista yms.

Liittymislomake löytyy seuraavalta sivulta:
http://www.uukuniemi.info/postituslista/

Listalta voit erota koska hyvänsä.


Matti Savolaisen mielipide: Kylät Parikkalan rikkaus

Kylät Parikkalan rikkaus

Kuusi vuotta vanhan Parikkalan keskustassa asuvana on avannut silmiäni näkemään Parikkalan taajaman sivukylien merkityksen kunnan hyvinvoinnille. Parikkalan sivukylille syttyy koko ajan uusia valoja. Lapsiperheitä saapuu asuttamaan kyliä.Vaalikoneissa kysytään kumpia pitää kehittää kyliä vai taajamaa? Miksi vaalikoneissa ei kysytä minkälaisena rikkautena Parikkalassa pidetään virikkeellisiä ja talkoohenkisiä sivukyliä?
Kangaskylä, Kannas, Kirjavala-Kesusmaa, Koitsanlahti, Kumpu, Mikkolanniemi, Melkoniemi, Saarenkylä, Savikumpu, Tarnala sekä elävät kylät Niukkala ja Uukuniemen kirkonkylä( kaksi viimeistä ovat jääneet kunnan nettisivuilla mainitsematta tyystin). Siinäpä kylälista, minkä näin eläkeikää lähestyvä paluumuuttaja pikkuhiljaa on uudessa Parikkalassa laittanut merkille.
Nuorisoseurojen talot, kylätalot, koulut, baarit, kylien kaupat, kirjaston sivupisteet, pankkien konttorit kertovat kylien elinvoimasta. Jos haluan kulttuuria tai musiikkia lähden helpommin sivukylille. Koulu on paras tapa pitää sivutaajamat hengissä. Muutamat maanviljelijät taistelevat tilakokoja kasvattamalla Eu-byrokratiaa vastaan. Korpiraivaajahenkeä löytyy vielä. Kumarrus myös yrittäjille, jotka taistelevat toimeentulonsa rajalla. Jatkossa julkisen liikenteen parantaminen tulee pian mietittäväksi jo ekologisista syistä. Joissakin kouluissa vanhemmat toimivat yhdessä, eikö samanlaista yhteistoimintaa voisi rakentaa koko kunnan kyläyhteisöjen edustajien kanssa yhteisissä tapaamisissa. Irrottauduttaisiin vanhoista kaavoista ja opeteltaisiin ennakkoluulottomuutta. Olen jo oppinut, uusi sukupolvi on keskustelutaitoista ja uskaltaa ajatella itsenäisesti. Siinä meille vanheneville tulevaisuuden toivoa. Ei anneta Parikkalassa käydä kuten monissa Suomen pienissä kunnissa. Kun ihmiset lähtevät, tulevat villieläimet tilalle.
Matti Savolainen Parikkalan keskustaajamasta


Lehdistä saksittua

Lehdistä saksittua

Teen tavallisia kotiruokia ja paistan vaaleaa leipää ja sämpylöitä.
Välipalaksi teen pannareita, kiisseleitä, vispipuuroa, mustikkarahkaa, hän
luettelee ensiksi mieleen tulevaa.
Kirsti Kaijanen Etelä-Saimaa 5.10.2006

Yläaste siirtyi Kesälahdelta Parikkalaan ja koulumatka on nyt puolitoista tuntia yhteen suuntaan, kun asutaan Uukuniemen kirkolla eli ihan peräkylällä. Onneksi kuljetus on vielä ilmainen.
Vuokko ja Teija Tiitta 15v. Helsingin Sanomat 28.9.2008

Entisen Uukuniemen Niukkalassa väki vaikuttaa eloonsa tyytyväiseltä parikkalalaisena.
Parikkalan-Rautjärven Sanomat 13.10.2008

Sukset tahtovat mennä väkisin ristiin, niin kova vilske käy Uukuniemen koulun pihassa Parikkalassa. Koulu seisoo Kummun kylän keskellä vaaran laella, ja hiihtomaastot alkavat heti pihasta.
Helsingin Sanomat 20.2.2006

Lappeenrantalainen Olli Kokko on saanut Parikkalan Uukuniemeltä valtavan suuren ahvenen.
Ahvenella on painoa 2,324 kiloa ja pituutta 59-senttiä. Kalan vatsa oli täpösen täynnä mätiä. Kokko sai ahvenen 2. toukokuuta Uukuniemen Pyhäjärvestä 65 millin verkolla, noin neljän metrin syvyydestä, läheltä mökkirantaa
Etelä-Saimaa 22.5.2008

Jos palvelut yksi toisensa jälkeen lähtevät, kuka tänne tulee talveksi hytisemään. Alue jää kesäasukkaiden varaan.
Andreas Hänninen Itä-Savo 2.10.2008

Uukuniemen koulun lakkautuksen ainoa säästö syntyisi kiinteistökuluista, joiden sijaan tulisi lisää kuljetuskustannuksia.
Itä-Savo 10.10.2008

Alueellista tasapainoista politiikkaa tekee myös laaja 35-paikkainen valtuusto. Tulevissa kunnallisvaaleissa nähdään, säilyykö tasapuolinen edustajien aluejako, kun palataan 27-paikkaiseen valtuustoon. Reuna-alueista on kuitenkin pidettävä erityishuolta, tai ne tyhjentyvät asukkaista kuin pajatsojen takaressut.
Etelä-Saimaa 10.3.2008

Tämän syksyn karhujahdin päätti Uukuniemellä Niukkalassa viime tiistaina kaadettu 115 kiloa painanut uroskarhu.Jäljistä päätellen se on yksi Uukuniemellä heinäpaaleja rikkoneesta nelikosta.
Parikkalan-Rautjärven sanomat 22.9.2008

Maaseutuyrityksen johtaminen on haastavaa, sillä toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Toisaalta yrityksen omat, sisäiset tekijät vaikuttavat merkittävästi siihen, miten yritys voi näitä muutoksia hyvödyntää ja hallita.
Maaseudun tiede3/2008

Melkoinen petolandiahan tämä on. Laskennoissa todettiin, että koko kunnan alueella on noin 30 hirveä. Karhuja laskettiin 26 plus nämä sudet päälle.
Ilkka Tiainen Itä-Savo 18.10.2008

Edelleen kuntaväelle on epäselvää miten paljon kylätoiminta ja paikalliskehittäminen ovat menneet eteenpäin.
Riitta Bagge Maaseudun tulevaisuus 1.10.2008


Hirvenmetsästys jatkuu Uukuniemellä

Hirvijahti jatkuu tänä viikonloppuna

Uukuniemen Erämiesten hirvijahti jatkuu tänään lauantaina, vaikka aikuisten hirvien kiintiö on kaadettu, hirvisoppa keitetty ja nautittu. Syksyn hirvijahdissa on kaadettu hirvet kirkonkylällä ja Myötävaarassa. Lupia on myönnetty kahteen hirveen ja kolmeen hirvenvasaan. Tavallisesti metsästäjät kokoontuvat lauantaiaamuna Niukkalan Hoviselän kahvilaan. Vaihdetaan kokemuksia viikon hirvihavainnoista ja päätetään jahtireitistä. Hirvijahti on kurinalaista toimintaa. Jahtiporukan johtajat päättävät mistä ja mihin ajetaan sekä missä ovat passipaikat. Jahdin aikana jokainen tietää mitä tekee ja jokaista tarvitaan. Uukuniemen Erämiesten ovat keksineet hauskat nimet jahtiporukoille; Tiinumiehet, Herkkäsormet, Pankaniskat ja Rakelit.

Kuvissa(4.10.2008 Munalammen tienoilla) Uukuniemen Erämiehet istuvat jahtitauolla nuotiolla ja juttu lentää. Koirat lepäävät tauolla autoissa. Makkara maistuu ja rennossa tunnelmassa unohtuu elämän muut asiat. Hirviporukassa ei katsota ikää, siviilisäätyä eikä kukkaroa. Osa hirvimiehistä asuu Uukuniemellä, osa matkaa viikonlopuksi metsästämään Espoosta ja aina Raumalta saakka. Joukon ainoa nainen savonlinnanlainen Kaija Telin on kuulunut porukkaan 1983 lähtien. Telin viettää syksyn viikonloput hirvijahdissa. Luonnossa liikkumisesta saa hyvää vastapainoa kampaamoyrittäjän työlle. Uukuniemen Erämiesten puheenjohtaja Ilpo Suutarinen ampui kaksi hirveä jo 13-vuotiaana.Hirviporukassa ikähaarukka on armeijaiästä eläkeläisiin. Hirvestäjiä yhdistää metsästyksellisyys, sosiaalisuus ja jonkinlainen vietti. Hirvenmetsästys on seuruelaji. Kun on ikänsä metsällä käynyt, on muistojakin kertynyt roppakaupalla.
Harrastus näkyy metsästäjän puolison arjessa. Metsästyskautena kuljetaan lähes joka viikonloppu metsässä kunnes lupiin myönnetty määrä täyttyy.- Sitten jatketaan alibi-hirven jahtaamista, nauravat miehet.
Metsästysaika on pidentynyt metsävahinkojen pienentämiseksi syyskuun lopusta vuoden vaihteeseen saakka. -Jahti voisi vastaavasti alkaa myöhemmin, toteaa Suutarinen. Metsästys saa hirvet liikkeelle ja samaan aikaan osuu myös hirvien kiima-ajan loppupuoli. Käytännössä pidentynyt metsästysaika tuo kuitenkin vain muutaman hirvijahtipäivän lisää käytettäväksi. Kuinka moni lähtee jahtiin joulun välipäivinä tai uudenvuoden aattona. Kaatolupien määrä on vähentynyt viime vuosina. Naapurimaan puolelta ei juuri siirry hirvilaumoja rajan yli Suomeen. Petoja on nyt enemmän kuin hirviä,kertoi Suutarinen. Maija Ala-Nikkola

Uukuniemen Erämiehet ry on perustettu 24.4.1957. Yhdistys kuuluu Parikkalan riistanhoitoyhdistykseen. Tarkoituksena on harjoittaa järkiperäistä metsästystä, riistanhoito- ja luonnonsuojelutoimintaa sekä metsästysammuntaurheilua. Yhdistyksessä on n.150 jäsentä ja metsästysmaita on vuokrattu n. 9000 ha ja vesialueita ja vesijättömaita n. 800 ha.
Uukuniemen erämiehet ry toteuttaa tarkoitustaan vuokraamalla käyttöönsä metsästys- ja riistanhoitoalueita. Joillakin alueilla yhdistys suorittaa riistanhoitotöitä ja seuraa riistantilannetta vuotuisilla laskennoilla sekä valvoo alueella tapahtuvaa metsästystä. Yhdistys kouluttaa jäseniä, järjestää metsästys- ja urheiluammunta harjoitus- ja kilpailutilaisuuksia sekä edistää metsästyskoiratoimintaa.
Uukuniemen Erämiehet ry:llä ja Rajan Metsästäjät ry:llä on yhteinen ampumarata jossa seurojen jäsenet voi harjoitella ja parantaa ampuma taitoja. Kilpailutoimintana on vuotuiset seuran mestaruuskilpailut eri lajeissa sekä seurojen väliset mittelöt.
Yhdistyksellä on oma metsästysmaja, joka on 1970:tä luvulla käsin rakennettu luonnonhirsinen päärakennus ja 1990:tä luvulla rakennettu erillinen hirsinen saunarakennus. Erämaja on tarkoitettu kokousten ja erilaisten tapahtumien pitopaikaksi. Majaa voi sekä jäsenet että maanvuokraaja vuokrata virkistys käyttöön. Erämaja on ollutkin kesäisin erittäin ahkerassa käytössä. Kotisivut: www.uem.fi


Dominoilmiö koulun lakkauttamisesta

Koulun lakkauttamisesta syntyy dominoilmiö

Uukuniemeläiselle Mika Bergille tieto Uukuniemen koulun lakkauttamisesta tuli yllätyksenä. Berg on paluumuuttaja ja on investoinut maatalouteen pitkälle tulevaisuutta ajatellen. Perheen 1v. ja 4v. lapset ovat pian koululaisia.
– Sivistyslautakunnan päätöstä voi pitää varoituksena. Nyt ei ole pelkästään kyse koulusta, vaan Uukuniemen tulevaisuus huolestuttaa. Pohjoispäähän on tulossa uusia muuttajia ja jos koulu loppuu, se on takaisku kehitykselle, pohtii Berg.
– Uukuniemi on hyvä yhteisö lapsiperheille. Jos koulu menetetään, syntyy dominoilmiö eli pian lähtevät kauppa, pankki ja muut palvelut. Taantuminen veisi paikkakuntaa sata vuotta taaksepäin eränkäyntialueeksi.
– Toivon, että kunta antaisi lisäaikaa 2012 saakka. Yhteisissä tuumaustalkoissa koottaisiin ajatuksia ja toimintatapoja pysäyttämään taantumakehitystä, sillä ideoita kyllä löytyy. Itä-Suomessa olisi muutenkin tärkeää katsoa pitkälle tulevaisuuteen, mietti Berg.
– Ainakin 9kk pitäisi jaksaa odottaa, Berg hymyilee.
Maija Ala-Nikkola


Uukuniemi pakettiin ja hyllylle

Uukuniemi.infon lukijoihin kuuluu myös professori Helena Hannonen Hawaijin yliopistosta. Hannosen juuret ulottuvat Uukuniemen Matriin.

– Uukuniemen koulu tulee säilyttää, sanoo Hannonen.
– Kouluilla on aina tärkeä osa yhteiskunnan toiminnassa. Lapsille on turvattava hyvät opiskelumahdollisuudet, turvallinen ympäristö ja mahdollisuus oppia lähellä omaa kotia. Lasten vanhemmilla on oikeus olla yhteydessä opettajien kanssa ja tukea lasten opintoja kotona. Lisäksi koulu toimii koko yhteisön kokoontumispaikkana erilaisten tapahtumien merkeissä. Näin kylät pysyvät elävinä ja toimivina.

Hannonen näkee, että vanhemmat sukupolvet, jotka eivät ole opiskelleet uuden tietotekniikan avulla ovat usein päättämässä asioista ja ajattelevat koulutusta samassa muodossa kuin se oli heidän lapsuudessaan.

– Opettaminen on muuttunut. Tietokoneiden välityksellä opettajat saadaan luokkiin maapallon toiselta puolelta. Itse olen istunut kotona Kaliforniassa ja meren rannalla Hawaijilla tietokoneeni ääressä ja opettanut opiskelijoita esimerkiksi Suomessa. Oppilaiden ikä ei merkitse mitään. Yksi opettajista voi olla Parikkalassa ja opetan lapsia Uukuniemellä. Tämä on hyvin yksinkertainen toimenpide. Opettajat voivat koodinoida opetuksen ja tukea toinen toisiaan. Mitä vaihtoehtoja opetusmenetelmiin on katsottu, jotta Uukuniemen koulu voidaan säilyttää, kysyy Hannonen.

– Raha on tietysti muutosten takana. Kuinka paljon kaikki maksaa. Tämä kysymys ei ole ainoastaan opettajien palkka ja koulujen ylläpito. Kuvioissa on myös kustannukset, jotka siirtyvät perheille ja lapsille. Aika on rahaa. Pitkät koulumatkat ja kuljetukset maksavat, pohtii Hannonen.

-Näillä pitkillä matkoilla lapset tulevat alttiiksi sairauksille. Vanhemmat joutuvat myös ylimääräisen stressin alaisiksi ja jatkuvat huoli ilmenee perhe-elämän rauhassa. Päätösten tekijät ajattelevat rahaa, mutta kaikken tärkeintä on huomioida lasten elämän laatu.

– Kuinka monta tuntia lisätään lasten “työviikkoon” jos heidät kuljetetaan Parikkalaan? Mitä lapset ja heidän vanhempansa ajattelevat asiasta? Mitä muita muutoksia ja kustannuksia tulee heidän elämäänsä, jos koulu lopetetaan?

– Näin kaukaa katsottuna tuntuu siltä, että vähän kerrassaan Uukuniemi pannaan pakettiin ja hyllylle. Kun koulu menee, menee kirjasto, sitten kauppa ja lääkäri. Kaupan myötä lähtee posti ja bensa. Kaikki palvelut siirtyvät koulun mukana kauemmas ja asukkaat tulevat kärsimään.

– Suomalainen sanonta pitää paikkansa: Opettaja on kansan kynttilä. Jos koulu menee pois, sen mukana lähtee opettaja. Pimeys valtaa kansan elämän.

Hannonen tietää, että päätös vaatii ymmärrystä sekä koulutusmenetelmistä että yhteiskunnan kehityksestä. Lapsiperheitä tulee lisää ja lähikylien perheet voivat tehdä yhteistyötä koulun säilyttämisessä. Koulun ja Uukuniemen tulevaisuus kulkevat käsi kädessä. Lapset eivät ole numeroita budjetissa.
Maija Ala-Nikkola