Kategoriat
Arkistot

Uukuniemen Marttojen avoin kirje Parikkalan sosiaali- ja terveyslautakunnalle

Uukuniemen Martat lähestyvät Parikkalan Sosiaali- ja terveyslautakuntaa lähettämällä avoimen kirjeen huomiseen 6.11.2008 kokoukseen.

Sosiaali-ja terveyslautakunta

Me Uukuniemen Martat ry olemme 50-jäseninen yhdistys ja tulevia Uukuniemen palvelutalon asiakkaita.Vastustamme ehdottomasti palvelutalon lakkauttamissuunnitelmia.

Emme hyväksy,että ihmisiä,jotka ovat koko ikänsä maksaneet omaan kuntaan veronsa,kohdellaan vanhoina näin.

Pyydämme perusteluja ja laskelmia suunnitelmistanne.

Ystävällisin terveisin Uukuniemen Martat

Liitteenä 04.11.2008 päivätty lista,että me allekirjoittaneet (17 nimeä) vastustamme ehdottomasti Uukuniemen Palvelutalon lakkauttamista.


Allan Saarisen puheenvuoro

Kiitos äänestäjilleni ja tukijoilleni.
Varalle pääsin ja lautakuntapaikkaa odotetaan. Lasten, nuorten, sekä vanhusten asioiden hoito jatkuu. Koulun jatkumisesta vuoden 2009 jälkeenkin Uukuniemellä keskustellaan ja taistellaan. Kyllä kylä tarvitsee oman koulun. Jos koulun toiminta loppuu, niin se on kuolinisku tälle kylälle. Tänne ei sen jälkeen kyllä lapsiperheitä muuta. Kaikki mukaan taisteluun, että koulu saa jatkaa toimintaansa ja kylälle muuttaa ihmisiä.
Yhteistyö on voimaa! Rajapirtillä on tilaisuus 12.11.2008 klo 18.30 kyseisestä asiasta. Olen ottanut yhteyttä Kesälahden kuntaan mahdollisen yhteistyön merkeissä koulu asiassa. Luulen että asiasta on jotain kerrottavaa Rajapirtin tilaisuudessa.
Kesälahdella vaihtuu sisviastystoimen johtaja 3.11.2008 ja neuvottelu jatkuu. Nykyisen vs. johtajan kanssa olen jo keskustellut asiasta ja hän lupasi siirtää asian tulevalle johtajalle.

Ystävällisesti kiittäen:
Allan Saarinen
www.alsinomat.kotisivukone.com ja allan.muutos2008@wippies.fi
puhelin: 045 1227565


Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää to 6.11.2008 kokouksessa Uukuniemen palvelutalon siirtämisestä keskitetyn ruokapalvelun piiriin.

Sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli 22.10.2008 Uukuniemen palvelutalon siirtämistä kunnan oman keskitetyn ruokapalvelunpiiriin. Asian käsittely ja päätöksenteko on siirtyi torstain 6.11.2008 kokoukseen lisävalmistelua varten.

Lautakunnalle esitettävät perustelut keskitettyyn ruokapalveluun siirtymiselle ovat:

Uukuniemen palvelutalo on ympärivuorokautisen hoidon yksikkö, joka henkilöstötarpeen sekä annettavien palveluiden osalta vastaa laitoshoitoa. Kunnalla on vastuu yhdenmukaisten palveluiden järjestämisestä kuntalaisille ja myös velvollisuus järjestää palvelut taloudellisesti ottaa huomioon kokonaistaloudellisuus. Koska kunnassa on rakennettu keskitetty ruokapalvelu, on tarkoituksenmukaista liittää kaikki kunnan omien yksiköiden ruokapalvelut sen piiriin.

Kunta myös vastaa yksiköiden palvelutasosta sekä henkilöstöstä. Koska henkilöstölisäyksiä ei talousarviossa hyväksytä, voidaan henkilöstön työpanosta siirtää asukkaiden varsinaiseen hoitotehtävään siirtämällä pois tehtäviä, joihin ei tarvita hoitoalan koulutusta.

Nykyisin palvelutalon henkilökunta hakee asukkaiden lounasateriat yksityiseltä Hoviselän kahvilta ja huolehtii päivällisen valmistamisesta sekä aamu- ja ilta-aterioista. Muutos nykyiseen käytäntöön merkitsee, että ruokapalvelu toimittaa yksikköön kaikki ateriat, kuten muissakin vastaavissa
kunnan yksiköissä. Näin hoitohenkilökunnan työaikaa vapautuu varsinaiseen hoitotyöhön.

Muutoksen johdosta palvelutalolle hankitaan tarpeelliset kylmäkaapit.

Ruokapalvelun yhdenmukaistamisesta on keskusteltu vanhustenhuollon esimiesten kanssa ja kaikki olivat yksimielisiä siitä, että ruokapalvelu tulee yhdenmukaistaa muiden yksiköiden kanssa.

Lautakunta käsittelee sosiaali- ja terveystoimen talousarvioesitystä 2009 ja taloussuunnitelmaesitystä 2009 – 2011

Suunnitelmaan sisältyy henkilöstön sijoitteluissa sekä palvelurakenteeseen vaikuttavia tehtävämuutoksia.

Laitoshoidon paikkojen määrää vähennetään suunnittelukaudella, millä on vaikutusta henkilöstötarpeisiin eri yksiköissä. Muutos toteutetaan vuoden 2011 loppuun mennessä ja paikkaluvut laitoshoidossa vähennetään myöhemmin käyttösuunnitelmassa hyväksyttävän aikataulun mukaisesti.
Terveyskeskuksen hoitopaikoista käytetään kuntouttavaan hoitoon seitsemän
paikkaa ja pitkäaikainen laitoshoito keskitetään kahteen vanhainkotiin (11 hp Kotirinne ja 15 hp Käskynkkä). Nykyisiä laitospaikkoja muutetaan asumispalveluksi, mikä toteutetaan pääosin henkilöstörakennetta ja tehtäviä uudelleen järjestämällä.
Lisähenkilöstöä palkataan vasta sen jälkeen, kun sisäisistä muutoksista ja aikataulusta on päätetty. Lapsiperheiden kotihoitoavun turvaamista pidetään tärkeänä ja se turvataan nykyisen henkilökunnan toimesta.
Perusterveydenhuollosta siirretään henkilöstöä vanhustenhuoltoon (kotisairaanhoito).

Tarvittavia henkilöstölisäyksiä voidaan esittää kunnanhallitukselle tarvittaessa tämän jälkeen.
Terveyskeskuksen lisäksi yöhoitoa järjestetään jatkossa vain kahdessa vanhustenhuollon yksikössä.

Tämä merkitsee Uukuniemen palvelutalon poistumista nykyisestä käytöstä suunnittelukauden 2009-2011 loppuun mennessä.

Lautakunnan jäsen Salla Hälvä jätti 22.10.2008 lautakunnan kokouksessa kirjeen puheenjohtajalle Paula Neuvoselle. Kirjeen on lähettänyt Uukuniemen palvelutalon henkilökunta. Henkilökunta tuo kirjeessä esille asioita, joiden takia talon toiminta pitäisi jatkua ja toimintaa kehittää.

Lähde:Parikkalan kunnan kotisivu, Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous 6.11.2008 Esityslista


Palanen Siitarisenmäen historiaa

”Lähellä Ala-Kuorejärveä on Siitarisenmäki. Tuo kylän korkein paikka harmaine kallioineen ja kalliolla seisovi taloineen on Niukkalan kauneinta”, kertoo Uukuniemi-kirja vuodelta 1955.

”Vuorella tapaa 4 taloa: Neiglick, Siitarinen, Pitkänen ja Kokko. Ihailtavaa on Matti Siitarisen pihassa. Hanna-emännän luonnonrakkaus siellä tervehtii puutarhan moninaisina istutuksina. Puut, pensaat ja kukat varhaisesta keväästä myöhään syksyyn ilottavat väriloistollaan.
Siitarisen vuoren juurella virtaa Lammasjoki, jonka yli kulkee Timolahdentie joka menee myös rajalle. Näköala Siitarisen talon takaa kalliolta yli Kuorejärven kylään ja Kumpuun pysähdyttää matkamiehen ja kiireisenkin. Mäeltä on hauska laskeutua Sipposalmelle ja sen kautta pistäytyä katsomassa Niukkalan Punkaharjua Syrjiensärkkää, niukkalalaisten kesäistä juhlapaikkaa.Ylöspäin etelään on Kuorejärvi, alaspäin pohjoiseen paistaa Pyhäjärvi ja aivan harjun juurella on romanttinen Ahvenlampi”

Valokuvat: Pirjo Kaksonen Niukkala

Kuvat on otettu Kuorevaaralta, Siitarisenvuoren viereltä, Yläkuorejärven ja Niukkalan suuntaan.


Ajokelin näkee kamerasta

Maamme yli 300 kelikameraa kertovat jatkuvasti kelisään tilanteen tieverkolla.Matkalle lähtijälle kuvassa näkyvä sää kertoo miten paljon aikaa on hyvä matkaan varata. Useat seuraavat kuvista kesämökin tai entisen kotipitäjän maisemia ja säätilaa.

Parikkalan kelikamera Särkisalmella lautautuu 15 minuutin välein. Kamerakuvat toimivat laajakaistayhteydellä, joko ISDN tai Wimax järjestelmillä. Ne sijoitetaan pylväisiin noin kahdeksan metrin korkeudelle ja iso osa niistä on kääntyviä sekä kiinteitä kameroita. Tiepiirit hankkivat uusia kelikameroita vuosittain. Suosituimpia ovat Lapista ja raja-asemilta välittyvät kuvat. Raja-asemille asennetut kamerat on tienkäyttäjien pyynnöstä lisäksi sijoitettu niin, että niistä voi havaita tullin jonotustilanteen.
Kamerat on suunnattu ja tarkennettu siten, että valokuvista voisi mahdollisimman hyvin havaita vallitsevan ajokelin. Viime vuosina ulkonilmat ovat polttaneet laitteita tai autot tökkäisevät joskus pylvään kumoon.
Kannattaa seurata tiehallinnon kelisään tiedotuksia ja muistaa, että tien pinta on 5-8 astetta kylmempi kuin mitä koti-ikkunan lämpömittari näyttää.
Maija Ala-Nikkola

Liukkaita kelejä luvassa koko Suomeen

Tämän viikonlopun haastavat ajokelit liittyvät jäätyvään tienpintaan. Mustalla jäällä tarkoitetaan tilannetta, jossa tienpinta jäähtyy nopeasti ja imee ilman kosteuden pintaansa.

Myös alijäähtynyt vesisade muuttuu jääksi koskettaessaan tienpintaa. Liukkaus voi syntyä hyvin nopeasti. Ennakoivana toimenpiteenä muun muassa teiden nopeusrajoituksia on harkitusti laskettu.

Ajonopeuden madaltaminen liukkaan kelin yllättäessä lisää liikenteen turvallisuutta. Turhia ohitteluja kannattaa välttää, myös turvavälien merkitys korostuu entisestään.

Kiireellistä kunnossapitoa vaativissa tilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä Tienkäyttäjän linjalle 0200 2100. Numero palvelee kaikkina vuorokaudenaikoina paikallisverkkomaksun hinnalla.
Tiehallinnon tiedote 29.10.2008


A. J. Tiaisen harmoonitehtaan perustamisesta 105 vuotta. Vanha verstasrakennus kunnostettu ja entisöity.

Harmooneja on valmistettu Uukuniemellä 1800-1900-lukujen taitteesta asti. Antti Juho (Anders Johan) Tiainen rakensi ensimmäisen soittimensa Niukkalan Telatiellä sijainneen kotitilansa saunassa.

Harrastus johti opintielle Tampereelle saakka, jossa hän opiskeli vuoden harmoonien valmistusta J.E. Hedenin tehtaalla, siirtyen sen jälkeen Sortavalaan Mäkisen oppiin. Palattuaan Uukuniemelle A.J. Tiainen perusti nimeään kantavan harmooniverstaan vuonna 1903.

Alkuvuodet tehdas toimi Telatiellä, kunnes siirtyi 1914 lähemmäksi kylän keskustaa, nykyisille sijoilleen Rauhalanmäelle (tunnetaan myös Verstanmäkenä). Toiminta uudessa verstasrakennuksessa alkoi 14.9.1914.

Tehtaan kulta-aika ajoittuu 1920-luvulle, tilausmäärät kasvoivat ja ulkopuolista työvoimaa tarvittiin. Parhaimmillaan verstaassa työskenteli ainakin 8 puuseppää. Tuotannon huippuvuosi oli 1928, jolloin valmistui 82 harmoonia.

Ensimmäisen kaikkiaan kolmesta Suomen messujen myöntämästä laatukultamitalista tehdas sai 1922, myöhemmät vuosina 1930 ja 1955.

Tehdas oli alusta lähtien hyvin omavarainen: puutavara saatiin pääosin omista metsistä, ja työkalut valmistettiin pitkälti itse. Harmoonimestarin Heikki-veli taisi sepän työt ja takoi paitsi työkalujen metallisosat myös suunnitteli tehtaan voimansiirtoon tarvittavat hihnastot. Tehdas oli keneistettu jo 1920-luvun alussa. Voimanlähteenä oli alussa petrolikäyttöinen maamoottori, myöhemmin siirryttiin sähkömoottoriin.

Kaikkea ei kuitenkaan valmistettu itse, esim. Harmoonien kielet tilattiin muualta, aluksi ”Ameriikasta”, sitten Saksasta ja loppuvuosina DDR:stä. Muualta tilattiin myös rekisteritapit ym. erikoistavaraa.

A.J. Tiaisen kuoltua vuonna 1931 työtä jatkoi hänen pojat Eino ja Väinö. Väinö rakensi harmooneja vuoteen 1977 asti yhdessä poikansa Pentti Tiaisen kanssa. Sittemmin Eino lähti Viipurin musiikkiopistoon opiskelemaan kanttoriksi, jossa ammatissa hän teki elämäntyönsä Uukuniemen seurakunnassa. Sotavuosina toiminta hiipui materiaalipulan takia, 1960- ja -70 -luvulla sähköurut ja piano syrjäyttivät harmoonin koti- ja koulusoittimina. Tilaukset vähenivät. Viimeisen Uukuniemellä valmistetun harmoonin valmisti Eino Tiainen vuonna 1978.

Kaiken kaikkiaan A.J. Tiaisen tehtaasta valmistui vuosina 1903-1977 yli 2000 harmoonia. Tämän lisäksi Eino Tiainen rakensi tahollaan n. 300 soitinta. Yhden tai useamman harmoonin tekivät Heikki Tiainen sekä Väinön ja Einon veli Toivo Tiainen. Myös muutamat kyläläiset rakensivat itselleen verstaassa oman harmoonin.

Harmoonitehtaan verstasrakennuksen kunnostus ja entisöinti.

Sakari Tiainen kertoo isoisänsä isän perustaman harmoonitehtaan verstasrakennuksen kunnostuksesta:

“Noin 5 vuotta sitten totesimme olevan “viimeisen hetken” tehdä jotain ko.verstasrakennuksen säilyttämiseksi. Alin hirsikerta, osa lattialankuista, ikkunat yms. olivat pahasti lahonneet, kattokin alkoi vuotaa ja oli osin muutenkin hajalla. Sisäkatto oli viittävaille romahtamassa jne.
Päätettiin ryhtyä toimiin rakennuksen säilyttämiseksi. Alunperin rakennus on ollut tyypillinen maalaispirtti tupineen ja kaksine kamareineen. Myöhemmin sitä on korotettu ja tehty laajennusosa puusepänkoneita varten. Vanhin osa rakennuksesta on 1800 luvun puolella rakennettu pirtin osa.
Rkm. Jari Aaltonen Parikkalasta teki alustavan kustannusarvion, jonka perusteella päätimme hakea avustusta Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta rakennusperinnön hoitoon tarkoitetuista määrärahoista. Etelä-Karjalan museo ja Ympäristökeskus totesivat kohteen olevan paikallisesti merkittävän rakennuksen ja myönsivät kohteelle 2000 euron korjausavustuksen, joka kattoikin osan korjauskuluista.
Korjausta tehtiin parina kesänä paikallisen hirsitöiden ja vanhojen työtapojen taitajan Heimo Tuomisen toimesta Etelä-Karjalan museon rakennustarkastajan ohjeiden mukaan. Kiviperustus korjattiin, alin hirsikerta ja osa ylemmistäkin hirsistä vaihdettiin, lahot lattialankut, räystäslaudat, kulmalaudat jne. uusittiin, ikkunat ja ovet kunnostettiin. Alas retkahtanut sisäkatto nostettiin, alkuperäinen peltikatto hiottiin ruosteesta ja pohjamaalattiin sekä lopuksi pintamaalattiin alkuperäisen sävyn mukaiseksi.Ulkoseinämaaliksi keitettiin aito punamulta.
Tavoitteena on saada rakennus säilymään mahdollisimman alkuperäisessä kunnossa,alkuperäisine puusepän koneineen, ainutlaatuisine työvälineineen ja tallella olevine harmooneineen muistona vanhojen soitinmestareiden kädentaidoista tuleville sukupolville.”

Lähde: Petri Tiainen ja Sakari Tiainen ”A. J. Tiaisen harmoonitehdas 100 vuotta”


Uukuniemen Martat tutustuivat uuteen sairaanhoitopiiriin

Ensi vuosi juhlavuosi!

Uukuniemen Marttojen jäsenmäärä on tänä vuonna noussut huimasti, kesän aikana jäsenmäärä on kasvanut viiteenkymmeneen. Aktiivinen Marttayhdistys tarjoaa jäsenille mukavaa yhdessäoloa ja toimintaa. Tämän syksyn toimintaan kuuluu kokoontumisia eri aiheiden ympärillä, kaislakurssi sekä jouluinen teatteriretki.
Martoissa voit opiskella hyödyllisiä asioita eri elämän alueilta. Taitomerkkitoiminta tuo rikkautta ryhmätoimintaan ja omaan kasvuun ja kehittymiseen. Ensi keväänä Uukuniemen Martat täyttää 70 vuotta.Vuosia juhlitaan Niukkalan seurakuntalolla.

Uukuniemen Martat vierailivat Lappeenrannan keskussairaalassa elokuussa.
– Halusimme tutustua uuteen sairaanhoitopiiriin, kertoi Marttojen puheenjohtaja Armi Käppi. 1950-luvulla rakennetussa sairaalassa oli menossa laajennustyöt. Marttojen saapuessa sairaalaan makasi sisääntuloaulassa potilaita ja omaisia oli heitä syöttämässä.
-Meille heräsi kysymys, onko meille enää tilaa, pohtivat Käppi ja Eeva-Liisa Hämäläinen.
-Ensin tilat vaikuttivat ahtailta. Vastaanotto oli ystävällistä ja vierailusta jäi sellainen vaikutelma, että kyllä Lappeenrannassakin potilas on turvallisissa käsissä, mietti Irmeli Tiainen.
-Kokonaisuus jäi kuitenkin epäselväksi, koska sairaalan rakennuksia oli useita.
Huoli matkan pituudesta puhutti kaikkia. Omaisilla on pitkä matka lähteä sairaalaan katsomaan läheisiään. Lappeenrannassa on sairaalapaikkoja 304 ja koko henkilökunnan määrä nousee 1307:n.
Lähes 30 Uukuniemen Marttaa ja Mattia oli vastaanottamassa ylihoitaja Sari Liikka, joka esitteli keskussairaalan. Sairaala sai Uukuniemen Marttojen tuliaisena uukuniemeläisen käsityöntaitajan Leena Kuutelan taulun Kolme sukupolvea. Kahvituksen jälkeen johtava ylilääkäri Markku Härmä saapui kertomaan uudesta terveyspiiristä. Hän kehui Parikkalan terveyskeskuksen vuodeosaston hoitoa. Poliklinikan esitteli osastonhoitaja Eeva Tuuliainen.
-Lappeenranta kuuluu niiden seitsemän sairaalan joukkoon, joista on suora videoyhteys Helsingin Yliopistolliseen keskussairaalaan ja se mahdollistaa aivotukoksen liuotushoidon ympäri vuorokauden Etelä-Karjalan keskussairaalassa, esitteli Tuuliainen.
– Antoisa retki. Vierailuumme oli paneuduttu ja valmistauduttu, totesi sihteeri Eeva-Liisa Hämäläinen tyytyväisenä.
Retkellä Martat tutustuivat myös Lappeenrannan Hiekkalinnoihin ja linnoitukseen sekä nauttivat Lemin särästä.
Maija Ala-Nikkola


Parikkalassa selkeitä vaalivoittajia ovat Muutos 2008 ja Kokoomus

Parikkalassa selkeitä vaalivoittajia ovat Muutos 2008 ja Kokoomus

Kunnan ääniharavat olivat, Sami Sinkkonen (muutos 2008) 146 ääntä, Sakari Hämäläisen (kok.) 128 ääntä ja Ari Berg (kesk) 124 ääntä.

Äänimäärien muutokset vuoden 2004 kuntavaaleihin verrattuna olivat huomattavia.
Suurin puolue Keskusta menetti äänestäjiä eniten, 341 kpl, joten muutos oli -17,9 %. Kristillisdemokraattien menetys oli 111 äänestäjää (-35,8 %) ja SDP:n 79 (-15,3 %). Kokoomus kasvatti ylivoimaisesti eniten kannatusta Parikkalassa 242 uudella äänestäjallä ja prosentteina lisäys oli 75,1 %. Toiseksi eniten kasvua oli sitoutumattomien Muutos 2008 –ryhmällä, 137 lisä-äänestäjää ja plussaa 44,4 %.

Kokoomus sai Parikkalan uuteen valtuustoon viisi edustajaa. Muutos 2008 yhteislistalta valtuustoon pääsi neljä edustajaa. SDP jatkaa kolmella edustajalla ja Kristillisdemokraateilla on jatkossa valtuustossa vain yksi valtuutettu. Keskusta jatkaa valtuustossa 14 edustajan voimin.

Vaalitulos näyttää siltä, että Parikkalassa ollaan siirtymässä poliittisesta sidonnaisuudesta henkilövaalien suuntaan. Uuden valtuuston jäsenille se merkitsee henkilökohtaisten päätöksien haastetta ja aika näyttää miten vaalilupaukset lunastetaan.

Yli puolet Parikkalan uuden valtuuston edustajista on uusia poliitikkoja ja valtuuston keski-ikä on 48 vuotta.

Parikkalan valtuustoon valittiin tällä kertaa kahdeksan valtuutettua vähemmän, johtuen neljä vuotta sitten toteutetusta kuntaliitoksesta. Nyt kunnanvaltuustossa palataan normaaliin valtuutettujen määrään, 27. Tämän vuoksi Keskusta menetti seitsemän paikkaa, SDP kaksi ja Kristillisdemokraatit kaksi. Valtuustosta putosivat Keskustan Jouni Tiainen, Lassi Anttonen, Heimo Tikkinen, Jaakko Roiha, Kokoomuksen Sanna Lötjönen, SDP:n Eini Valkeapää ja Kristillisdemokraattien Aarni Repo.


Uukuniemen alueen äänikuningas on Sakari Hämäläinen

Parikkalan vaalitulos on valmistunut. Äänikuninkaan tittelin nappasi itselleen ylivoimaisesti Uukuniemen alueella Sakari Hämäläinen (kok) 128 ääntä, joista Uukuniemen alueella annettuja ääniä oli 91. Ääniä koko Parikkalassa Sakari Hämäläinen kerrytti toiseksi eniten. Hopeamitalin sai Paavo Kontiokorpi (kesk) 67 (Uukuniemellä 60) ääntä ja pronssille ylsi Jarmo Tiainen (kesk) 32 ääntä (Uukuniemellä 30).
Uukuniemen alueelta Sakari Hämäläinen ja Paavo Kontiokorpi tulivat valituiksi Parikkalan valtuustoon seuraavalle kaudelle.

Sakari Hämäläisen terveiset:

Haluan kiittää äänestäjiäni ja tukijoukkojani antamastanne tuesta, jonka olen saanut Teiltä. Äänivyöry osoittaa, ettei valtuusto- ja hallitustyöni kuluneen neljän vuoden aikana ole ollut merkityksetöntä. Olen puolustanut ennen kaikkea syrjäkylien elinvoimaisuuden edellytyksiä muistaen kuitenkin koko kunnan tasapuolisen kehittämisen. Valintani tulevaan valtuustoon on äänestäjieni painava kannanotto ja tuki edelleen toimimallani linjalla.

Edellisen vaalikampanjan aikana neljä vuotta sitten olin voimakkaasti sitä mieltä, että puoluepolitiikkaa ei pitäisi sotkea kunnalliseen päätöksentekoon. Puoluesidonnaisuus mahdollistaa kuitenkin aivan erilaisen toiminnan uskottavuuden ja vaikutusmahdollisuuden myös kunnan ulkopuolella. Siirtymiseni syksyn kuntavaaleissa Kokoomuksen riveihin ei ole aiheuttanut suurtakaan ihmettelyä. Äänimäärä ja sen alueellinen painotus todistaa, ettei muutoksella ole ollut äänestäjilleni poliittisen sidonnaisuuden merkitystä. Itse koen Kokoomuksen olleen vahvimpana tukijanani asioiden läpiviennissä kuluvalla kaudella, senkin takia päätökseni oli luonnollinen.

Tuleva valtuustokausi ei ole helppo jo pelkästään viimeaikaisen maailmankehityksen vuoksi. Talous tiukkenee, verotulot vähenevät samalla kun kustannukset kasvavat. Tarkastelun alla ovat mm. sivukylien elinvoimaisuuden edellytykset, jolloin niistä tulee pitää kiinni kaikin tavoin. Tässä toiminnassa ovat sitoutuneina myös kyläläiset. Yhdessä toimimalla ja vaikuttamalla pidämme uskomme tulevaisuuteen ja palvelumme pystyssä.
Pidetään aktiivisesti yhteyttä!

Sakari Hämäläinen
puh. 0400 460758
email: sakari.hamalainen@luukku.com


Naisille suunnattu kysely netissä

Maa- ja kotitalousnaiset kysyvät palveluista netissä

Maa- ja kotitalousnaiseten keskus haluaa selvittää naisten näkemyksiä maaseudun palveluista.
Järjestön verkkosivuilla on avattu avoin kysely, jossa kysytään naisten mielipiteitä maaseudun palveluista, tiestön kunnossapidosta sekä vaikutusmahdollisuuksista kunnassa. Kysely löytyy os.
maajakotitalousnaiset.fi ja siihen voi vastata 15.11. saakka. Vastauksista tiedotetaan marraskuun lopulla.

Maa- ja kotitalousnaisten järjestöllä 75 vuotisjuhlavuosi

Uukuniemellä toimii Niukkalan maa- ja kotitalousnaiset paikallisyhdistys.

Vuoden 2008 keväällä tuli täyteen 75 vuotta siitä, kun aktiiviset maaseudun naiset kokoontuivat Helsinkiin virallistamaan Maatalousseurajärjestön kotitalousvaliokunnan asemaa. Näin syntyi yksi Suomen suurimmista naisjärjestöistä, Maa- ja kotitalousnaiset.
Maa- ja kotitalousnaisten järjestö perustettiin tehostamaan kotitalousneuvontaa ja toimimaan maaseudun naisten äänitorvena. Vuosien saatossa järjestöstä on kehittynyt merkittävä kotitalous-, kuluttaja- ja maisemanhoidon neuvonnan sekä maaseudun pienyritystoiminnan edistäjä.
Maan suurimpiin kuuluvalla naisjärjestöllä on yli 62 000 jäsentä ympäri maata.

Etelä-Karjalassa toimii 30 maa- ja kotitalousnaisten paikallista yhdistystä ja näissä jäseniä on yli 2500. Paikallisyhdistykset järjestävät mm. retkiä, erilaisia virkistystapahtumia, kursseja ja koulutusta. Monet yhdistykset osallistuvat oman alueen erilaisiin tapahtumiin ja ovat mukana markkina- ja messutapahtumissa.
Useilla paikallisyhdistyksillä on omistuksessaan erilaista kalustoa mm. kahvinkeittimiä, astiastoja, hyötykasvikuivureita, kangaspuita, neulekoneita, pöytäliinoja ym., joita jäsenet voivat lainata.