Kategoriat
Arkistot

Muusikko Timo Valtonen viettää joulun Saksassa

Uukuniemeltä kotoisin oleva Timo Valtosen esiintyy 10.3.2009 Tv 1:n dokumenttisarjassa Tosi tarina. Kuvaukset ajoittuivat Uukuniemellä heinäkuulle 2008 ja Saksassa kuvattiin viitenä päivänä juuri äskettäin. Dokumentin ohjaa Taru Mäkelä.

Timo Valtonen viettää joulun Saksassa

Berliinissä asuva muusikko Timo Valtonen viihtyy Euroopan suurkaupungissa.
– Asun Berliinissä, koska tämä kaupunki lienee mielenkiintoisin, mikäli on kiinnostunut Euroopan kulttuureista ja sen eri ilmiöistä, Valtonen kertoo.

Viime kesänä kuvatun dokumentin kuvauksissa oli osuus, joka kuvattiin Uuukuniemellä Kummun koululla.Timo on seurannut syksyn koulukeskustelua koulun tulevaisuudesta. – Koulu pitäs säilyttää, koska ei siitä mitään säästöä ainakaan todella synny. Jokainen paikkakunta tarvitsee oman koulun ja oppilaat pieniä rauhallisia kouluympäristöjä monestakin syystä, kuten tiedämme. Timo kommentoi.

Timo Valtosen juuret ovat Uukuniemellä. Nuorena mies kaipasi isompiin ympyröihin, joten hän päätti lähteä Keski-Eurooppaan Saksaan opiskelemaan kirkkomusiikkia. Saksassa Timo työskenteli opiskelun ohella Hampurin merimieskirkolla. Myöhemmin opiskeluun kuuluivat historia ja kasvatustiede. – Välissä tein myös saksan kielidiplomin.
Pian Timosta tuli Hampurin merimieskirkon kulttuurivastaava, jolle lankesi kirkkomusiikin lisäksi popahtavampien esitysten järjestely. – Ajattelin, mikseipä suomalainen tango sopisi Saksaan, Timo toteaa. – Kun saksalainen kuuntelee suomalaista tangoa ensimmäistä kertaa, ensireaktio on: onpas eksoottista.
– Suomalainen tango menestyy, jos sen esittäjä osaa välittää jotain sellaista, joka koskettaa kuuntelijan sielua.
– Tango puhuu tunteiden, rakkauden puolesta ja viestii yhteiskunnallisesta sanomasta, Timo pohtii.
Timon mielestä yhteiskunta on nykyään niin teknistynyttä, että ihmiset haluavat kuunnella artistin julistavan tunteiden ja luonnon puolesta.

Saksassa viitisentoista vuotta asunut Timo Valtonen esiintyy ympäri Eurooppaa Tangon taikaa -orkesterinsa kanssa. Valtosen yhtyeeseen kuuluu soittajia, joista yksi on soittanut hanuria muun muassa Berliinin filharmonikoissa ja toinen tehnyt yhteistyötä rock-muusikko Tom Waitsin kanssa Timo Valtonen & Tangon Taikaa on maamme rajojen ulkopuolella eniten esiintynyt suomalaisen tangon esittäjä mitä erilaisimman yleisön parissa aina punkkarista kruununprinssiin. Timoa on konsertoinut myös Uuden Musiikin Festivaaleilla Turussa, Firenzen muotimessuilla, Suomi-Saksa-seuran tilaisuuksissa ja Seinäjoen Tangomarkkinoilla tänä kesänä tangoseminaarissa yhdessä hanuristi Timo Saarimäen kanssa.Hänelle on myönnetty tänä vuonna Suomen kulttuurirahaston taiteilija-apuraha suomalaisen tangokulttuurin edistämiseen.

– Suomalaisen ja argentiinalaisen tangon suurin ero on siinä, että argentiinalaisen tangon juuret ovat suurkaupungeissa, kun taas suomalaisella tangolla on juurensa maaseudulla.

Joulun Timo aikoo viettää työn parissa. – Jos joulupäivinä jää aikaa ihan vaan rentoudun, Timo sanoo.

Toivotan uukuniemeläisille rauhallista ja kiireetöntä joulua t. Timo Valtonen

Suomen suurlähetystön konsertti-ilmoitus Berliinissä:
Timo Valtonen ja Tangon Taikaa konsertti 13.12 klo 19
Nürnberg, Bayern os.Jägerheim, Valznerweiherstr. 75, Nürnberg

Poimintoja Timo Valtonen&Tangon taikaa kotisivulta:

”Kukapa olisikaan sopivampi tangon markkinamies kuin Timo Valtonen, pitkä vaalea hyvin suomalaisen näköinen mies. Hänen tenoriäänensä soi sävykkäästi ja ilmaisuvoimaisesti / Valentin Butt lumosi harmonikansoitollaan / tangolähettiläs Timo Valtosen ja huikean taitavan saksalaisyhtyeen Tangon Taikaa-konsertti oli virkistävä kokemus ja pitkä askel tangon syvimmän olemuksen ytimeen / hieno ja mieliinpainuva konsertti” – Koti-Karjala 30.1.

”suomalaista tangoa tehdään Euroopassa salonkikelpoiseksi / huippuosaamista” – Puruvesi 21.1./ 24.1.

”tangon taikaa ja suuria tunteita / tango ja tenori Timo Valtonen hurmasivat nurmekselaisia Hannikaisen salissa / tangoja tulkitsivat Sabine Worthmann, kontrabasso, Ali Husseini, rummut, sekä Olli Rautiainen, harmonikka. Kansainvälinen ryhmä rikkoi perinteisen suomalaisen tangon vähän jumputtavaakin rytmiä taidokkaasti improvisoiden ja tarjoten nautittavia tulkintoja vanhoista tutuista sävelmistä” – Ylä-Karjala 14.2.

”kyse on siis kulttuuriviennistä, parhaimmillaan.” – Parikkalan-Rautjärven Sanomat 7.2.

– Mäntyharjulla konserttia seurasi kuvausryhmä – YLE on päättänyt kuvausten jälkeen erillisen dokumenttiohjelman tekemisestä television ykköskanavalle. Kuvaukset sijoittuvat varsinkin Saksaan.

Maija Ala-Nikkola


Mökkiläiskyselyyn saatu runsaasti vastauksia

Parikkalan kunnan Mökkiläistoimikunta suoritti kuluneena syksynä Mökkiläiskyselyn. Kyselyitä lähetettiin n. 1600 kpl kaikille Parikkalan kunnan mökkiläisille, niin vakituisesti kunnassa asuville kuin toispaikkakuntalaisillekin. Vastauksia määräaikaan, lokakuun loppuun mennessä saatiin 408 kpl ja sen jälkeen on tullut lisää ollen 28.11. yhteensä 479 kpl. Vastausprosenttia noin 30, on pidettävä hyvänä ja sen perusteella uudelle vaalikaudelle nimettävä Mökkiläistoimikunta voi nojata tuleville vuosille laadittavan toimintasuunnitelmansa. Vastauksia tulee vieläkin ja kaikki pyritään kyllä huomioimaan.

Tähän mennessä on pystytty tarkastamaan 292 vastausta (61%) ja kaikki tullaan tarkastamaan tämän vuoden loppuun mennessä. Kyselyyn vastanneiden kesken on arvottu Parikkalan kunnan lahjoittamia palkintoja yhteensä 28 kpl ja palkinnot on postitettu voittajille. Olen tehnyt yhteenvedon kyselyn joistakin kohdista, sanallisten arviointien yhteenveto on vielä kesken, mutta ne tullaan julkaisemaan yhteenvedon valmistuttua. On huomioitavaa, että yhteenvetoni perustuu nyt tarkastettujen 292 henkilön vastauksiin, mutta koska se on 61 % kaikista vastanneista ja 18 % kaikista mökkiläisistä, voidaan jo tämän yhteenvedon tuloksia pitää varsin kattavina.

– kesäasukkaita mökkiläisistä on 81 % ja vakituisia asukkaita 19 %
– 43 % mökkiläisistä käy mökillään alle 12 kertaa vuodessa (1 x kuukaudessa)
– tavanomainen mökkikäynti kestää 1 – 6 päivää
– 38 % viettää mökillä yli 50 päivää vuodessa, 22 % alle 20 päivää
– kuten arvata saattaa valtaosa, 59 %, mökkiläisistä on työikäisiä 18-65 v.
– 26 % on eläkeikäisiä, yli 65 vuotiaita
– 41 % mökeistä on talviasuttavia ja 66 %:lla on sähköt
– vesivessa on 17 %:lla ja puucee 91 %:lla (joillain siis molemmat)
– sähkösauna 6 %:lla ja puulämmitteinen sauna 96 %:lla
– kysyttäessä energiansäästötoimista, joita vastaaja voisi mökillään toteuttaa. 25 % oli valmis jätteiden lajitteluun, 18 % puuceen käyttöön, 12 % oli valmis säätämään mökin lämpötilaa alemmalle tasolle. Mökillä autolla käyntien määrää oli valmis vähentämään 7 % vastaajista ja julkisen liikenteen käyttöä oli valmis lisäämään 5 % vastaajista.
– pysyvästi kesäpaikkakunnalle on harkinnut muuttavansa 16 % vastaajista.
– 74 %:lla on juuret mökkipaikkakunnalla
– 82 % sanoo saavansa riittävästi tietoa Parikkalan tapahtumista
– nettiyhteys on kotona 65 %:lla, mökillä 13 %:lla ja ollenkaan nettiyhteyttä ei ole 30 %:lla
– eniten mökkitalkkarin palveluita tarvitaan puiden kaatoon, remontteihin , vartiointiin ja tienhoitoon
– mökkipaikkakunnan palveluja yli 1000 eurolla vuodessa käyttää 41 %
– kokonaismielikuvaa Parikkalasta kouluarvosanalla arvioitaessa, tyydyttävän arvosanonan (7 tai 8) antoi 67 %, kiitettävän 12 %. Siis varsin hyvä.

Tuosta edellä olevasta tilastotiedosta profiloituu tyypillinen ”Parikkalan mökkiläinen”. Kyselyssä oli paljon erilaisia sanallista vastausta edellyttäviä kysymyksiä, mutta niitä ei valitettavasti vielä ole keritty vetämään yhteen. Vesien suojelu ja jätehuoltoasiat ovat ehkä kuitenkin olleet kaikkein eniten huolta ja kiinnostusta aiheuttaneet aiheet. On myös useita selkeitä ehdotuksia tulevan mökkiläistoimikunnan toimintasuunnitelmaan. Luonto, rauhallisuus, vesistöt ja ystävälliset ihmiset on koettu suurimmiksi Parikkalan imagotekijöiksi. Ruusuja on annettu niin kunnan viranhaltijoiden kanssa yhteistyön sujumisesta kuin mökkiläisten huomioimisesta ja hyvistä kesätapahtumistakin.

Yhteenvedon laatinut kirjoittaja Markku Uimonen on Mökkiläistoimikunnan puheenjohtaja


Sivuilla yli 1000 eri kävijää marraskuussa!

Uukuniemi.info sivujen kävijämäärä on noussut jyrkästi. Marraskuun aika sivuillä vierailtiin 1039:ltä eri koneelta. Lukijoiden määräksi voidaan arvioida n. 1500. Sivulatauksia tehtiin yli 12000 kpl.

Suosituimmat sivut olivat artikkelit ja webkamera. Myös ilmoituksia selattiin runsaasti, n. 700 kertaa.

Näkyvvys eri hakukoneissa oli hyvä. Kaikkiaan 240 eri hakulauseella päädyttiin Uukuniemi.info sivuille.

Mainostajat olivat myös hyvin esillä. Mainosbannereita klikattiin yli 500 kertaa.


Uukuniemen nuorisoseurantalon katto remonttiin

Yli satavuotiasta nuorisoseurantalon kattoa korjataan ensi vuonna. Remonttiavustusta on haettu Suomen Kotiseutuliitolta.
Nuorisoseuraan kuuluu lähes sata jäsentä.Näytelmät ovat olleet toiminnan runko. Kesällä seura on mukana torilla. Uudenvuoden yönä järjestetään vastaanotto. Kesän svengaavin tapahtuma on sekin nuorisoseuran järjestämä; Helsingin poliisisoittokunnan jazzkonsertti. Ohjelmaan kuuluu myös uukuniemeläisten yhdistysten yhdessä järjestämä rantakalailta sekä syksyinen uudispuurotapahtuma.
Seura perusti aikoinaan oman kirjaston, jonka pisteitä oli kunnassa useassa paikassa, jopa Pyhäjärvellä seilanneessa laivassa oli kirjastokaappi. Toinen alkuajan toiminnan erityispiirre olivat kotikoulut, joita oli seitsemässä paikassa ja oppilaita sata.
1900-luvun alkupuolella urheilutoiminta oli erittäin voimakasta, millaisena se jatkui aina sotavuosiin saakka.Sotien jälkeen alkoivat ohjelmalliset iltamat. Niitä pidettiin kerran kuussa, ja aina ohjelmassa oli uusi näytelmä.1950- ja 1960-luvuilla tuli kiertävä elokuvateatteri tuli talolle ja illan aikana pyöritettiin kaksi tai kolme elokuvaa.
Perinteistä pikkujoulua vietetään taas la 13.12. Ma-N


Hoosianna kaikuu ensi sunnuntaina Uukuniemen kirkossa

Adventti aloittaa jouluun valmistautumisen. Latinalainen sana Adventus Domini, Herran tuleminen, tarkoittaa Jumalan tulemista ihmisten tavalliseen arkielämään. Suomalaisessa juhlaperinteessä adventti on juhla suurimmasta päästä. Teemme monet asiat tavallisuudesta poikkeavasti: siivoamme paikat, muistamme joulukortilla avainhenkilöitämme, kannamme kuusen kotiin, leivomme ja paistamme, laulamme ja herkistelemme, yllätämme lahjoilla ja käymme haudoilla ja kirkossa. Oikeastaan adventti on inventaario, joka laittaa miettimään ketä haluamme jouluna muistaa. Adventin tarkoitus on siis joulujuhlan monenlaista valmistamista.Hengellisesti adventti panee luopumaan turhasta ja keskittymään olennaiseen.

Nelihaarainen adventtikynttelikkö muistuttaa adventin luonteesta juhlan valmistajana. Nyt sytytämme kynttilän, se liekkiin leimahtaa….virsi 13 1.säk.
Mitä lähemmäksi joulua tullaan, sitä suuremmaksi kasvaa valon määrä.

Adventin paastoluonne muistuttaa meitä samalla, miten pieni voi olla kaunista ja miten suurimmat voitot saavutetaan aina luopumalla, ei hamuamalla. Joululahjan perusideana on muistuttaa antamisen tärkeydestä. Lahja on lahja vasta silloin kun se annetaan jokaiselle ilman vastalahjan toivetta. Joulua valmistamalla raivataan tietä oikeudenmukaisuudelle ja rauhalle. Joulu on ihmiskunnan vapautussanomista suurin. Se vapauttaa vihasta, väkivallasta, kostosta, terrorista, kaikesta siitä mikä tukkii tien vapaudelta ja rakkaudelta.

K.irkon oma brändi on joulu, joulua viettävät kaikki. Suurta juhlaa on lupa valmistaa suurieleisesti. Joulu ei tosiaankaan luiskahda meiltä ohi vähin äänin, siitä kyllä pitävät huolen lukemattomat pikkujoulut, kauppojen hyllyt, ravintolat ja laivaristeilyt ym.. Joulun brändiluonne muistuttaa meitä, että Jumala lahjoittaa pelastuksen katsomatta ihmisen laatuun. Rajat ylittävä rakkaus koskee kaikkia kansoja, kaikkia kulttuureja, kaikkea luotua todellisuutta

Suomalaisten adventtilauluna suosima Georg Joseph Voglerin Hoosianna-hymni (sävelletty 1795) on ylistyslaulu. Siinä pyydetään apua ja pelastusta ihmissuvulle. Se sanoma sopii koko alkavalle kirkkovuodelle.
MA-N


Neljä sutta liikkeellä Matrissa viikonloppuna

Sirkka ja Raimo Leppinen yllättyivät viime lauantaiaamuna ulos mennessään, sillä 10m päässä talon ulkorappusista löytyivät neljän suden jäjet.
– Ikinä eivät sudet aikaisemmin ole tulleet näin lähelle taloa, Sirkka kertoi.
– Jos meillä olisi vielä ollut koira,tietää miten olisi käynyt.

Näyttää siltä, että viime viikkoina sudet ovat tulleet esiin korpien kätköistä ja levittäytyvät uusille alueille, lähelle asutusta.

Riista- ja kalataloustutkimuslaitoksen mukaan susien lukumäärä Suomessa on yli kaksinkertaistunut viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Suomessa oli viime syksynä arviolta runsaat 250 sutta. Pyyntiluvilla on kuluvan talven aikana tapettu 33 yksilöä.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arviot Suomen suurpetojen lukumääristä pohjautuvat ensisijaisesti vapaaehtoisen petoyhdyshenkilöverkoston kirjaamiin petohavaintoihin. Verkosto on toiminut vuodesta 1978 lähtien ja se muodostuu noin 1600 metsästyksen harrastajasta, jotka ovat perehtyneet suurpetojen jälkien ja jätösten tunnistamiseen.
havaintoja voi lähettää myös sähköisesti lomakkeella os.
http://www.rktl.fi/riista/suurpedot/suurpetohavaintolomake.html
MA-N


Joululahjavinkkejä Uukuniemi.info -sivuilta

Uukuniemi.info -sivuilta voi nyt etsiä joululahjoiksi sopivia paikallisia tuotteita. Sivu avautuu etusivun Lahjavinkkejä -painikkeesta. Suora linkki sivuille:
www.uukuniemi.info/lahjavinkit

Voit lähettää omia lahjaideoitasi sähköpostitse osoitteeseen aineisto@uukuniemi.info. Mukaan tuotteen nimi ja mahdollinen kuva sekä yhteystiedot, josta lahjaa voi kysellä.


Rajapirtillä vapaita käyttövuoroja

Kunnan liikuntatoimen ja Uukuniemen maamiesseuran välillä tehdyn vuokrasopimuksen mukaan voivat kuntalaiset käyttää Rajapirttiä liikuntakäyttöön viitenä päivänä viikossa. Vuokrapäivät ovat talvikaudella 2008-2009 maanantai, keskiviikko, torstai, perjantai ja lauantai. Käyttövuoro on maksuton.

Salissa voi pelata esim. sulkapalloa, lentopalloa, koripalloa, sählyä ja pöytätennistä.

Käyttövuoroa haetaan liitetiedostona olevalla hakulomakkeella. Hakemus osoitetaan liikuntatoimistoon os. Kirjolankatu 5, 59100 Parikkala tai sähköpostitse jari.venhovaara(at)parikkala.fi
Huom. Hakijan tulee olla 18-vuotta täyttänyt.

Salin varaustilanne on nähtävänä kunnan internet-kotisivulla www.parikkala.fi / palvelut / vapaa-aikapalvelut / liikuntatoimi

Parikkalan kunta / liikunta- ja nuorisotoimi
Jari Venhovaara
Kirjolankatu 5
59100 Parikkala
puh. 044-7811933
jari.venhovaara(at)parikkala.fi


Kolme sutta nähty Niukkalassa

Kolme sutta liikkeellä Niukkalassa

Timolahdentien ja Mikkolanniemen tien risteyksen lähellä sijaitsevan talon pihalla nähtiin kolme sutta. Sudet ahdistelivat talon koiraa. Onneksi koira saatiin turvaan talon sisään.

Susi pystyy halutessaan hakemaan koiran koirahäkistä kiipeämällä aidan yli tai kaivautumalla sen alitse. Myös metsästäjien mukana metsällä tai kokeissa liikkuvat metsästyskoirat voivat olla vaarassa, sillä susi tappaa itseään heikomman kilpailijan reviirillään ja toisaalta koira on suden kannalta helppo ravintokohde.

Susi karttaa tavallisesti ihmistä ja käy hyvin harvoin ihmisen kimppuun. Se liikkuu kaikkina vuorokauden aikoina, pääasiassa kuitenkin hämärissä ja yöllä.
Susien ruokavalio riippuu pitkälti asuinalueesta. Ne syövät lähes mitä hyvänsä kasvinsyöjiä, pieniä eläimiä, kuten jäniksiä, hiiriä ja isompia eläimiä, kuten hirviä. Usein sudet kohdistavat hyökkäyksensä saaliseläimen kylkiin tai takapäähän ja pyrkivät heikentämään saaliseläintä puremilla.. Mikäli saaliseläin on pieni, kaulapurema saattaa katkaista myös selkärangan, mikä aiheuttaa nopean kuoleman. Susilauma metsästää hyvin koordinoidusti ja sudet voivat jahdata saaliseläimiä pitkiäkin matkoja väsymättä. M A-N


Rouvasväen yhdistys seikkailee nuorten kirjassa

Uukuniemeläinen rouvasväen yhdistys seikkailee Jussi Siirilän nuorten kirjassa

Jussi Siirilän nuortenkirja Sekaisin Kreikasta on nauruhermoja kutkuttava lomaseikkailu, josta ei puutu vauhtia ja noloja tilanteita.
Sekaisin Kreikasta-kirjassa 12-vuotiaan Mayan hermoja koetellaan, kun odotettu perheloma Kreikassa kääntyy päälaelleen. Auringon, meren ja suloisen yhdessäolon sijasta Maya joutuukin keskelle perheriitaa. Lomastressin kärventämän insinööri-isän päässä niksahtaa ja hän päättää lähteä vuorille sieluaan etsimään. Ennen niin boheemi taitelijaäiti löytää kuin taikaiskusta sisäisen tiukkapiponsa eikä mikään ole enää kuin ennen. Maya tietää, että hänen on tehtävä jotakin ja nopeasti tai muuten loma ei hyvin pääty. Oppaakseen Maya löytää saarelta Kostasin, joka ajaa mopoa kuin Herakles.

Vanhempiensa kanssa Kreikkaan matkustava Maya ihmettelee jo lentokoneessa naisjoukkoa, joka puhuu kummallista murretta.

Siirilä kirjoittaa ”Naiset kertovat kuuluvansa Uukuniemen rouvasväen yhdistykseen. Itse asiassa he ovat perustajajäseniä.”

”Yhdistys tekee joka kesä matkan johonkin sopivaan ja lämpimään kohteeseen ja miehet jätetään kotiin. Tarkoituksena on tutustua paikalliseen kulttuuriin ja ottaa paljon valokuvia, joita voidaan katsella syksyllä järjestettävässä illanvietossa. Niihinkään ei oteta miehiä mukaan.”

”Juoksen Kostasin perässä kallioille. Hän vaikuttaa kivalta, mutta voisi ottaa asiat vähän rauhallisemmin. Ihmiset katselevat meitä. -Voi hötkäläise kötkäläine, joku sanoo.
– Maija juoksoo ympär ämpär niiko ois tuli hännä al. Vilkaisen sivulleni. Uukuniemen rouvasväen yhdistys on näköjään jälleen korkeakulttuurin parissa. Vilkutan heille. Arvon rouvat hymyilevät tietäväisen näköisinä ja kohottelevat drinkkilasejaan. He taitavat luulla minua Kostasin tyttöystäväksi. Siinä ei ole mitään järkeä. Ikäeromme on melkoinen, Kostas on minua ainakin vuoden nuorempi.”

-Sekaisin Kreikasta -kirjaa oli kiva kirjoittaa kun oman lomamatkan muistot olivat vielä tuoreita. Näkymiä, tuoksuja ja muita havaintoja Ateenan elämänmenosta… Kirjoittaessa pääsi takaisin niihin maisemiin. Kirjan varhaisversiossa seurattiin enemmän isä toilailuja ja äiti jäi vähän sivuun. Lopulliseen versioon halusin hänelle enemmän tilaa ja aloin miettiä, miten hän voisi toteuttaa itseään roolivaihdoksen jälkeen.

Siinä sitten keksin rouvaryhmän, johon äiti voisi kohdistaa energiansa. En oikein tiedä, mistä Uukuniemi tuli. Sana kuulostaa niin mukavalta. Parikkalasta kotoisin oleva ystäväni Harri Repo on myös joskus puhunut Uukuniemestä ja ehkä silläkin on vaikutusta. Kun rouvat ovat Karjalasta, saatiin mukaan myös murretta, Siirilä kertoo.

– Kaverini Harri Revon kanssa olimme 90-luvun loppupuolella samassa firmassa töissä. Hänen lapsuudenkotinsa on Parikkalassa Simpelejärven rannalla ja siellä on kaveriporukalla vietetty aikaa viitenä tai kuutena kesänä. Järvellä on veneilty ja mölkkyä pelattu ja istuttu nuotiolla ja parannettu maailmaa. Muutama vuosi sitten oli komeat revontulet vaikka oli elokuu, se oli unohtumaton kokemus. Helsingissä on aina niin paljon valosaastetta, ettei edes tähtiä näy. Parikkalan-reissuihin on yritetty aina yhdistää myös kulttuuria. Parhaiten tutuksi on tullut Simpelejärven ympäristö, mutta nyt voisi ottaa tehtäväksi käydä tutustumassa Uukuniemeenkin.

Jussi Siirilä uskoo hersyvän huumorin voimaan saarnaamisen sijasta.
– Lapsilla on nykyään niin paljon huolia, että ehjien ja toivoa antavien tarinoiden merkitys on kohonnut entisestään. Ahdistavia asioita kaadetaan lasten niskaan mediasta aivan riittävästi, Siirilä pohtii.

– Nuortenromaanin syntymiseen ajoi moni seikka. Olen aina ollut sitä mieltä, että oma tyylini (huumori, vauhdikkuus) sopisi nuoremmillekin lukijoille. Muutamat omat suosikkikirjailijani (esim. norjalainen Erlend Loe) ovat kirjoittaneet myös nuorten tai lasten kirjoja, ja se kannusti kokeilemaan itsekin. Lisäksi vanhempi tyttäreni 10v. on toivonut, että kirjoittaisin jotain lapsille. Viimeinen niitti oli kustantajan suora pyyntö, että tekisin kirjan nuorille. Tämä oli siis monella tavalla väistämätöntä… Kirjoittaminen oli niin mukavaa, että varmasti kirjoitan toisenkin nuortenkirjan. Tyttöpäähenkilö tuli ihan itsestään, kun päätin mihin tarina sijoittuu ja mitkä ovat teemat. Tarina siis valitsi päähenkilön enkä minä…
Kauniita syyspäiviä uukuniemeläisille toivottaen, Jussi S.

Siirilä on kirjoittanut aiemmin novellikokoelman, neljä romaania sekä viimeisimpänä absurdeja lööppitarinoita sisältävän kirjan Hannele Laurin hampaat. Siirilän humoristinen ja toiminnallinen ote tempaisee hyvin nuoremmankin lukijan mukaansa.

Uukuniemen kirjastosta löytyvät Siirilän teokset Maurin päivä ja Teräsrinta. Parikkalan kirjastosta voi löytää kirjat Ison auton tuntu, Smartville ja Hannele Laurin hampaat.

Jussi Siirilä s.1967 on koulutukseltaan kemian alan diplomi-insinööri ja työskennellyt mm. tutkijana syöpälääkettä kehittävässä tutkimusryhmässä, opettajana yliopistossa ja ammattioppilaitoksessa, aluemyyjänä, varastomiehenä ja ohjelmistosuunnittelijana. Hän asuu nykyisin Helsingissä ja työskentelee vapaana kirjailijana. Siirilä sai Kalle Päätalo -palkinnon 2002. Lue lisää: koti.24.fi/jussisiirila/

Kirjavinkkari Maija