Kategoriat
Arkistot

Niukkalaan ja Papinniemeen venesatamat

Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä myönsi Parikkalan pohjoisen matkailualueen kehittämiseen rahoituksen
– Sakari Hämäläinen uuden maakuntavaltuuston ja Etelä-Karjalan Liiton tarkastuslautakunnan varajäseneksi

Kuntien edustajainkokous valitsi Etelä-Karjalan liiitolle uuden maakuntavaltuuston Lappeenrannassa 12.2.2009 pidetyssä kokouksessa, jossa Parikkalan kuntaa edustavat Sakari Paakkinen ja varajäs. Sakari Hämäläinen.
. Uuteen valtuustoon valittiin 31 edustajaa maakunnan 11 kunnasta. Maakuntavaltuustossa kaudella 2009-2012 Parikkalaa edustavat Tuija Aronen (varalla Mia Vilska) ja Kari Niiranen (varalla Sakari Hämäläinen).
Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä myönsi Parikkalan pohjoisen matkailualueen vetovoimainvestoinneille 409 920 euron rahoituksen perjantaina pitämässään kokouksessa. Summasta EU-rahoitusta on 286 940 euroa.
Projektikohteiden toteutuksesta ja etukäteisrahoituksesta vastaa Parikkalan kunta. Hankkeella on tärkeä merkitys alueen työllisyydelle.

Hankkeen tavoitteena on kehittää Pyhäjärven vierasvenesatamaverkostoa matkailuliiketoiminnan toimintaedellytysten parantamiseksi ja luoda yrittäjille mahdollisuuksia tarjota palveluita veneilijöille.

Papinniemeen ja Niukkalaan rakennetaan vierasvenesatamat. Laiturirakenteiden lisäksi toteutetaan muun muassa satamien vesi- ja jätehuoltoon liittyviä rakenteita sekä muita varustuksia. Niukkalan rakennustyöt ovat: varusteet, opasteet, kyltit, aallonmurtaja, veneliuska. Tihtaali ja uimarannan kunnostus on tarkoitus toteuttaa 31.12.2010 mennessä.

Investointien tavoitteena on hyödyntää Uukuniemen alueen luontaisia vahvuuksia, täydentää ja vahvistaa jo tehtyjä investointeja, kuten Uukuniemen kirkonkylän ja Papinniemen vesihuolto ja monipuolistaa alueen kehittymismahdollisuuksia.

Hankkeessa laajennetaan myös Parikkalan lintumatkailumahdollisuuksia rakentamalla Pohjarannan lintutornialue, eli lintutorni, käymälä, polku, kyltit sekä pysäköintialue. Rakenteissa huomioidaan niiden soveltuvuus liikuntarajoitteisille. Pohjanrannan investointi toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön kanssa.

Hankkeen katsottiin tukevan Etelä-Karjalan maakunnan matkailustrategiaa lisäten alueen vetovoimaisuutta. Myös alueen asukkaiden luonnon virkistyskäyttömahdollisuudet parantuvat toimenpiteiden myötä. MA-N

Lisätietoja: /www.ekliitto.fi

Kunnanjohtaja Alpo Kosunen eläkkeelle 1.3.2009

Parikkalan kunta järjestää kuntalaisille ja yhteisöille tilaisuuden tervehtiä kunnanjohtaja Alpo Kosusta to 26.2. Saaren virastolle klo 9- 12 ja Harjulinnaan klo 13-16.

Valo herättää hyvän mielen hormonin

Kesän helteitä edeltävät armottomat kevätpäivät. Talvi rauhoittaa sisäisen kellon, mutta kevät haastaa sen tahdin epävireeseen. Olo voi olla tuskainen yhtäkkiä taivaalta säteilevän polttolasin alla. Katson joka kevät varovasti ja arasti ensimmäisiä auringonsäteitä verhon takaa, sillä valo tuntuu yhtäkkiä liian vahvalta.

Kauko Röyhkä kuvaa osuvasti kevätlaulussaan: ”Kevät- nyt on taas kevät täällä. Aah- se tuntuu ilmassa, se tuntuu ruumissa, se on tää paniikin tunne ja se tulee joka kevät.” Kevät on pohjoisen pallonpuoliskon rasittavin vuodenaika.

Sisäinen kello seuraa ulkona lisääntyvän valon määrää ja kun ulkona on vielä kylmä pakkanen, kello saa ristiriitaisen aikamerkin. Se alkaa helmikuussa, kun auringonpaiste lämmittää voimalla. Päivä pitenee ennenkuin ilman lämpötila nousee. Maaliskuussa se voimistuu valon lisääntyessä. Kevät altistaa sisäisen kellon herkästi, rikkoo univalve-rytmin ja muuttaa käyttäytymistä.

Uuno Kailas kirjoitti runon Hymni valolle, jossa valo on nautintoaine: ” Valon tulva tää miten maan yli kirmaa! Se päidyttää. On kuin jokin kristallimalja välkkyis kädess enkelin- viiniä maahan läikkyis.Kuin lainehtis povi maan, valo aivoja kirvelis, pääkopas ois ilot heinäsirkkain, sydämissä sois sävel kiurun kirkkain.”

Keväisin mahtavien jäämassojen lähtö joissa, lapsuuteni Etelä-Pohjanmaalla oli mieluista, jännittävääkin katsottavaa lapsille ja aikuisille. Joet tulvivat vettä peittäen pellot lähes horisonttiin. Edelleen lakeuksilla vanha perinne, itse rakennetut pääsiäiskokot saavat lankalauantaina ihmiset liikkeelle juhlistamaan joukolla kevään saapumista.

Auringonpaiste saa aivot tuottamaan serotoniinia kaamoksen jälkeen. Monet kaamosoireet johtuvat serotoniinin niukuudesta. Serotoniini välittää tärkeitä viestejä hermosolujen välillä. Valon vähyys vaatii piristystä. Suomalainen on onneksi keinonsa löytänyt: kahvin, sokerin, salmiakin, maidon ja alkoholin. Muut paitsi alkoholi syöttävät energiaa soluillemme.

Kevät on rakastumisen aikaa, koska valo on erilaista. Ystäväni Anja 72 ja Helge 80 solmivat äskeittäin avioliiton surun ja yksinäisten vuosien jälkeen. He opettavat: Toisen läheisyys tuo sähköä. Hellyyden aalloissa on paljon vivahteita. On kiva tehdä asioita yhdessä ja välillä pussata. Nuoruudessa oli aina aikaa vieviä puuhia, työ ja lapset. Nyt meillä on lupa täyttyä rakkaudella..Uskaltavatko ihmiset tänä päivänä rakastaa, sanoa rakastan sinua. Se on sellainen asia. ettei se jätä rauhaan ennen kuin sanoo sen ääneen.
– Rakkaus jotain sellaista, että on aikaa ja tilaa eikä hoppuilla. Kypsän iän rakkaus herättää ihmisessä hyvän mielen hormonin. Kannattaa halaillla paljon, Karjalassa syntynyt Anja opettaa.

Kaamoksen masentavat taitavat olla kesäihmisiä. Heinäkuu on silloin vuoden parasta aikaa. Suomalainen on kesäihmisenä kehitellyt mökkeilyn ja kesätapahtumat. Suomineidon syli pursuaa lukemattomia elämää kannustavia tapahtumia. Kesätapahtumien virta rikastuttaa meitä pohjoisessa asuvia, kirvoittaa riemun tunteita, luo yhteisöllisyyttä ja säilöö toivoa ja lohtua pitkän talven varalle.
Maija Ala-Nikkola

Nyt on aika viedä linnunpönttöjä metsään

Nyt on oikea aika rakentaa, ripustaa ja huoltaa linnunpönttöjä. Vaikka esimerkiksi kirjosiepot vasta valmistautuvat kevätmuuttoon trooppisessa Afrikassa, niin meillä talvehtineet tiaiset alkavat kohta katsastaa pesäpaikkoja. Pöllöillä pesintä voi olla jo käynnissä, joten niiden pöntöt pitää jättää rauhaan.

Kololinnuilla on pulaa pesimäpaikoista, sillä nykymetsissä on vähän lahopuita ja luonnonkoloja. Ilman pönttöjä moni lintulaji olisi nykyistä harvinaisempi. Pikkulintujen lisäksi pöntöissä pesivät telkkä ja isokoskelo sekä monet pöllöt.

Pönttöjä kannattaa asettaa kaikenlaisiin metsiin. Eniten pulaa pesäkoloista on talousmetsissä. Pönttöjen ripustamiseen tarvitaan silloin maanomistajan lupa.

Linnunpöntöistä on sekä iloa että hyötyä. Pönttöjen avulla saa elämää pihapiiriin, ja niillä voi lisätä lintujen määriä myös metsissä. Pönttöjä tarvitaan, koska kolopesijöillä on pulaa luonnonkoloista. Talvella pöntöt toimivat lintujen ja oravien yöpymis- ja suojapaikkoina. Pakkasyönä pönttö voi pelastaa eläimen hengen.

Pönttöjä on kahta päätyyppiä: pyöreästä puupölkystä tehtyjä luonnonpönttöjä ja laudasta rakennettuja pönttöjä.

Lautapönttöjen aineksiksi tarvitaan:

* tuuman vahvuista höyläämätöntä lautaa pöntön seiniksi
* 12-25 mm:n paksuista filmi- eli vesivaneria katoksi ja pohjaksi
* sinkittyjä 2-3 tuuman nauloja
* silikonia halkeamien paikkaamiseen
* ripustukseen muovipäällysteistä metallilankaa tai sinkittyä rautalankaa (huolehdi siitä, että lanka ei painu puun sisään vuosien saatossa).

Höyläämätön lauta on hengittävä, lämmin ja sopivan karkea materiaali pönttöihin. Lauta ei saa olla kyllästettyä eikä maalattua. Filmivaneri on paras kattomateriaali. Muovipäällysteistä kuparilankaa saa edullisesti sähköliikkeistä. Yli jääneitä, muuten kaatopaikalle joutuvia filmivanerin palasia ja sähköjohdon pätkiä voi saada myös ilmaiseksi rakennustyömailta. Tuubista pursotettava silikoni on kestävää, halpaa ja linnuille vaaratonta paikkausainetta.

Tarvittavat työkalut ovat vasara, saha, pora, suorakulma ja puukko.

Pitävät liitokset saa lyömällä naulat eri suuntiin vinoon.

Pöntön seinissä tulee laudan sydänpuoli jättää ulospäin, niin että pönttö ei ala irvistellä kulmistaan kosteusolojen vaihdellessa. Laudan sydänpuoli on nähtävissä puun kasvurenkaista laudan päässä.

Jos tarkoitus on rakentaa useampia samankokoisia pönttöjä, ne syntyvät kätevimmin naulaamalla seinät pitkistä laudoista putkeksi, joka sahataan oikean mittaisiin osiin.

Luonnonpönttö koverretaan joko ydinlahosta puusta tai terveestä pöllistä polttamalla tai sorvia, isoa kairaa tai moottorisahaa käyttäen. Monilla metsästysseuroilla on sorvi, jota voi saada vuokrata. Luonnonpönttöjen rakennustarvikkeet ovat seinälautoja lukuun ottamatta samat kuin lautapönttöjen.

Pöntöiksi valmistettavat puupölkyt kannattaa ehdottomasti kuoria. Tuohi- ja kaarnapintaiset pöntöt ovat kyllä kauniita, mutta niiden ikä jää lyhyeksi. Kuori pidättää kosteuden sisällään ja pönttö lahoaa 5-7 vuoden päästä. Laho etenee salakavalasti tuohen alla. Pahimmassa tapauksessa pohjan kiinnitys pettää kesken pesinnän ja poikaset putoavat maahan.

Kuorellisia pönttöjä kannattaa siis ripustaa korkeintaan aivan näkösälle pihapiiriin, jossa ne on helppo vaihtaa uusiin. Kuorittuna pöllipönttö voi sen sijaan kestää jopa kymmeniä vuosia. Myös valmiina ostetut kuorelliset pöntöt kannattaa kuoria ennen ripustamista.

Linnunpönttöjen tarkemmat rakennusohjeet ja mitat sekäripustusohjeet löytyvät Birdlifen sivuilta os.
www.birdlife.fi/lintuharrastus/linnunponttojen_rakennusohjeet.shtml

Jos pönttöä ei itse nikkaroi, niin linnustonsuojelujärjestön kevätkampanja tarjoaa mahdollisuuden lahjoittaa linnuille pesäpönttö, jonka BirdLifen asiantuntijat rakentavat ja vievät metsään. Lahjoittaja saa puolestaan BirdLife-pönttökortin, jonka voi pitää itse tai antaa ystävälle.

BirdLife-pönttö auttaa lintujamme pesimäajan lisäksi muuttomatkoilla ja talvehtimisalueilla, koska kampanjan tuotto käytetään linnustonsuojeluun. Pöntön voi lahjoittaa osoitteessa www.birdlife.fi/lahjapontto

Lähde:BirdlifeSuomi tiedote 19.2.2009

Mikko Salmi ja Jorma Berg laulavat kesäteatterissa

Mikko Salmi ja Jorma Berg esiintyvät ensi kesänä laulunäytelmässä Muhoksen Mimmi

Tiistaina TV 2 esittää klo 13 Reino Helismaan ja Toivo Kärjen romanttisen musiikkielokuvan Muhoksen Mimmi. Elokuvassa muurari-Martsu, rappari-Ranssu, hitsari-Heikki ovat ihastuneet junamyyjä Mimmiin, mutta Mimmi pitää vain köyhästä jarrumiehestä…kuten jämerä Jenny sanoo ”siel on paljon rakastuneit miehii”..

Mikko Salmi Niukkalasta ja Jorma Berg Kummusta kuuluvat niiden parinkymmenen laulavan näyttelijän joukkoon, jotka tulevana kesänä esiintyvät Mikkolanniemen teatterin laulunäytelmässä Muhoksen Mimmi. Salmi esittää rappari-Ranssun ja Berg muurari-Martsun roolin.
– Näin kaupassa ilmoituksen näytelmästä ja halusin kokeilla uutta. Harjoitukset ovat henkireikä pitkälle talvelle, sanoo Mikko ja laulaa näytelmän kuorossa. Hänelle teatterin tekeminen on tuttua Uukuniemen nuorisoseuran kesäteatterin rooleista usealta kesältä. Jorma Berg joutui mukaan sattumalta. – Silvennoisen Manu soitteli ja kertoi miehistä olevan puutetta. Hän esiintyi viime kesänä Uukuniemen nuorisoseuran kesäteatterin esityksessä Hilman päivät.

Muhoksen Mimmin ohjaa Tuusulan, Jokelan ja Mäntsälän kansalaisopistojen yksinlaulun opettaja ja Järvenpää työväenopiston musiikkiteatterinohjaaja Riitta Wulff-Mäkelä ja pianistina toimii soitonopettaja Tatjana Poutala. – Laulunäytelmässä Muhoksen Mimmi on romantiikkaa ja hersyvää huumoria, Riitta hymyilee. – Reino Helismaa oli lahjakas tekstin tuottaja, joka sanoitti syvää elämää ja viisautta sisältäviä ralleja, hän pohtii.
Ohjaaja pitää näyttelijäporukan ääniä energisinä ja joukko on hitsautumassa yhteen ja kasvamassa hyvin rooleihinsa.Takana on jo yli 20 harjoituskertaa. Ohjaaja ja pianisti saapuvat pääkaupunkiseudulta Mikkolanniemeen viikonlopuksi pari kertaa kuukaudessa. – Ensi kesänä Karjalasta kajahtaa!
Riitta ja Tatjana pitävät kokemuksia Uukuniemeltä ja Mikkolanniemeltä upeina ja ihmisiä lämpiminä ja avoimesti suhtautuvina. -Kiitos myös vieraanvaraisuudesta, Riitta ja Tajana iloitsevat. Pari esiintyi viime syksynä Uukuniemen nuorisoseuran uudispuurojuhlissa yllätysesiintyjinä.

Wulff-Mäkelän aikaisemmin ohjaamat karjalaiset laulunäytelmät Kärki-Helismaan Ruoska ja rakkaus ja Haakana-Marttisen Koleraparta ovat johdattaneet ohjaajan omille koivistolaisille juurilleen. – Äitini omaa sukua Kolkka oli luonteeltaan vilkas ja temperamenttinen. Olen huomannut samoja piirteitä itsessäni ja alkanut ymmärtää paremmin itseäni. Äidin malli ”kaikki haastettiin, ilo ja itku on herkässä” on ollut myönteinen voima vaikeissakin elämäntilanteissa, Riitta sanoo. Mäntsälän Ohkolassa asuva ohjaaja on opiskellut maalausta mm. vapaassa taidekoulussa, taidemaalari Carolus Enckellin johdolla sekä yksinlaulua Italiassa ja nyt varttuneemmalla iällä myös Berliinissä. Karjalaan juurilleen Riitan johdattivat hänen ystävänsä Malla Neuvonen ja Maija Ala-Nikkola.
Esityksen ensi-ilta on Mikkisteatterissa 30.kesäkuuta Parikkalan kotiseutuviikolla. Näytelmän rahoittaa Kaakon kansalaisopisto ja lisätukea on haettu Suomen kulttuurirahastolta. M A-N

Hiihtoladut Uukuniemen kirkonkylällä

Uukuniemen kirkonkylän hiihtoladut lähtevät Uukuniemen nuorisoeurantalolta. Valittavana on 1 km, 2 km ja 5 km mittaiset perinteisen hiihtotavan ladut. Ladut kunnostetaan pääasiassa viikonlopuiksi.Latujen kunnossapidon hoitaa Erkki Pöllänen kirkonkylältä.

Tulostettava latukartta löytyy Parikkalan kunnan sivuilta
www.parikkala.fi
Palveluhakemistosta klikkaamalla liikuntapaikat ja kakkossivulta Uukuniemen kirkonkylän hiihtoladut

Perinteinen Uukuniemi-hiihto järjestetään 1.3.klo 9-15.Lähtöpaikkana on Uukuniemen koulu Kummunkylässä. Matkat 3 – 12 km.Järjestäjinä ovat Parikkalan kunnan liikuntatoimi ja Kummun kyläyhdistys.Lisätietoja antaa Jari Venhovaara jari. venhovaara@parikkala.fi
Puhelin 044 7811933

Uukuniemi.infon tiimi toivottaa hiihtolomiaan aloittaville rentouttavia ja leppoisia talvipäiviä keväthangille!

Uukuniemellekin levinnyt postilaatikkoräjäyttely

Postilaatikoitten räjäyttelyilmiö levinnyt rauhalliselle Papinniemelle

Postilaatikoitten räjäyttely, uutuusilmiö on levinnyt entiselle kirkonkylällekin.Räjäytykset on todennäköisesti tehty uudenvuoden tienoilla, vapaa-ajan asukkaiden ollessa poissa paikkakunnalta.
Huoltotöiden yhteydessä huomatuista ilkivallan teoista on tehty ilmoitukset poliisille.Papinniemen tienoilla tapahtuneilla räjäytyksillä olisi voinut olla arvaamattomia seurauksia. Paineen vaikutuksesta laatikko voi sytyttää läheiset rakennukset tuleen tai tekijä itse saada vakavia vammoja puhumattakaan tärveltyneestä postista. MA-N

Kesäsenssien teemana vapaa-ajan asuminen ja ympäristö

Uukuniemen vapaa-ajan asukkaiden järjestämät Senssit järjestetään heinäkuun 4.päivänä.Tapahtumapaikkana jälleen Rajapirtti ja läheinen urheilukenttä Uukuniemellä.
Senssien teemana on tänä kesänä vapaa-ajan asuminen ja ympäristö, kuten huussi ja jäteasiat, järvi- ja kaivovesien laatu, kalastus, reiti ja veneily sekä kotitalousvähennys ja mökkiläisille palveluja tarjoavat yrittäjät.
Senssiryhmään kuuluvat Mirja Ulmanen, Markku Uimonen, Sakari Hämäläinen ja Tom Ehnberg.
Senssien ohjelma on parhaillaan työn alla.Juhlien järjestelyjen kehittymistä voi seurata Vasukkaiden uusituilta nettisivuilta, www.vasukkaat.fi. Ideat ovat tervetulleita, viestittää senssien valmistelijaryhmä.
Sensseillä on paikallisilla yrittäjillä mahdollisuuus myydä ja esitellä omia tuotteita. Myyntipaikka kannattaakin varata ajoissa!
Uukuniemen Kesäsenssit on kaikenikäisten vapaa-ajan asukkaiden ja kuntalaisten kesäpäivä, jossa tavataan tuttuja, maistellaan paikallisia herkkuja ja rentoudutaan hyvän ohjelman parissa.

Vapaa-asukkaat ry hallituksen jäsenet, tarkemmat yhteystiedot Vasukkaiden sivuilla:
Markku Uimonen puheenjohtaja
Pirkko Fihlman varapuheenjohtaja
Mirja Ulmanen sihteeri, tiedotus
Juhani Saharinen jäsenasiat
Maiju Hannonen
Kalervo Ikonen
Raija Tiainen

Varajäsenet
Sakari Hämäläinen, Tom Ehnberg ja Eila Mäkelä

Uukuniemen koulun lapset mittelivät henkisissä kisoissa

Hevonen laukkaa ja lintu ilmaa haukkaa.
Pikkuinen hiiri johtoa jyrsii ja samaan aikaan kissa teroittaa sohvaan kynsii.
Koiralla on suuret hampaat ja hanhiemo käyttää kampaa.
Susi ulvoo kuuta ja majava järsii puutä.
Näitä eläimiä suojeli enkeli, vaikka enkelieläimiksi taivaaseen lenteli.
Sofia Saarinen: Eläinruno

Parikkalan kunta järjesti kolmannet koululaisten henkiset kisat Kirjolan koululla Runebergin päivänä. Kisoissa miteltiin lausunnan, yksinlaulun ja soolosoiton lahjakorttipalkinnoista.Jokainen osallistuja sai kunniakirjan ja ruusun.
Suosituimmat sarjat olivat lausunta ja yksinlaulu. Tilaisuuden tunnelma oli lämminhenkinen. Oli ilo nähdä uukuniemeläisten lasten keskinäinen reipas kannustus toisiaan kohtaan.Olin ylpeä uukuniemeläisistä!
Tuomareiden tehtävä oli vaikea, huokailimme lasten koskettavista esityksistä.Kiinnitimme huomiota mm.esitysten selkeyteeen, varmuuteen, äänen kantavuuteen ja kokonaisuuteen.

Uukuniemeläisten koululaisten esitykset toivat kunnan pohjoispäähään useita palkintoja.
Palkintojen saajia olivat Niilo Suutarisen lausuntaesitys Tikan tassut, Sulo Suutarisen Tanssin tanssin ja Sini Saarisen Ystävyyden laulu. Muita upeita esityksiä olivat lausunnat:Ville Kuutelan Hiihtojuustoa syönyt lehmä tuli hieman levottomaksi, Jutta Hietasen Oli kerran pikkuinen noita-akka, Sanna Tiaisen Vain yksi joka ymmmärtää, Heidi Jorosen Hiirulaisen hieno maja, Anni Tanskasen Akka ja viisi lasta, Petra Pääkkösen Kapo kapo karhunpoika ja Miika Hietasen Sade sekä Elias Soppolan soolosoitto Tuulien värit.Sofia Saarinen esitti itse kirjoittamansa Eläinrunon. Alakoulun palkinnot jaettiin Uukuniemen, Saaren ja Särkisalmen koulujen kesken.Kilpailuun osallistui 47 koululaista.

Koululaisten henkiset kisat järjestetään seuraavan kerran parin vuoden kuluttua.
Tuomaroimme yhdessä musiikinopettaja Päivi Jurvan ja kunnanjohtaja Alpo Kosusen kanssa.Tilaisuuden järjestelyt hoiti Parikkalan kunnan vapaa-ajanohjaaja Eeva Paakkkinen.

Kuvassa oppilaiden kanssa on opettaja Anne Kaksonen.
Maija Ala-Nikkola

Uukuniemen väkiluku kääntynyt nousuun?

Väestötietojärjestelmästä saatavien tilastojen mukaan Uukuniemen äänestysalueen väkiluku näyttää kääntyneen nousuun. Tilastojen mukaan 31.1.2008 Uukuniemellä asui 485 henkeä ja 30.9.2008 jo 493 henkeä. Uukuniemeläisten osuus Parikkalan kunnan väestöstä nousi samassa ajassa 8,0%:sta 8,2%:iin, koska koko kunnan väkiluku väheni 6068:sta 6003:een.

Aika näyttää onko kyseessä vain tilapäinen piikki tilastoissa vai onko se merkki jo pitempiaikaisen kehityksen alkamisesta.
Uukuniemi.info seuraa väkiluvun kehitystä ja tiedottaa siitä aika ajoin.

Lähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus