Kategoriat
Arkistot

Palanen historiaa: Niukkala 1960-luvulla

Palanen historiaa: Niukkala 1960-luvulla

”Niukkalassa ei ole puuveitsellä kultaa nuoltu, eikä sitä tehdä nytkään. Työn ja vaivain palkkana se on, mitä on. Monta hikipisaraa on vuodatettu sen peltotilkuille ja suoviljelysalueille ennenkuin ne tähkää tekivät; monta raskasta askelta astuttu ja monta unetonta yötä vietetty ennen kuin taisteluitten tiellä on tähän päivään päästy. Matkalla on tarvittu sisua, pillereitä ja velvollisuudentuskaa, uskoa tulevaisuuteen, toivoa paremmista päivistä ja ennenkaikkeea rakkautta – syvää rakkautta Taattojen sarkaan. Ilolla saa todeta, että kaikkea on nykynuorisossakin. Ei se isäin toiveita peitä. Se näkyy tajuavan, että koskaan ei olla määränpäässä, vaan jokaiselle sukupolvelle kuuluu kehoitus; eteenpäin ja syvemmälle.”

Maria Tiainen kirjassa Uukuniemi rajan halkoma pitäjä 1955


Katja Palmun puheenvuoro

Lämpimät kiitokset kaikille äänestäjilleni.
Varasijalla ollaan ja toivottavasti lautakuntapaikkakin on odotettavissa.

Taistelu Uukuniemen koulun puolesta jatkuu. Niinkuin moni on asian esille ottanutkin, jos nyt annetaan periksi ilman taistelua, dominoefekti ottaa vallan ja vie meiltä pikkuhiljaa palvelun toisensa jälkeen.

Kirjastoasia myös huolettaa. Muistakaahan kaikki, että kirjastokortin voi ottaa jo perheen eskarille. Esimerkkinä oma perheeni: Meidän perheessä on 4 kirjastokorttia ja kun menemme kirjastoon, lainaamme jokainen kirjat omalla kortilla. Eli on tilastollisesti täysin eri asia, lainataanko kirjat yhdellä vai neljällä kortilla, lainausmäärät eivät vaikuta kirjaston pysyvyyteen vaan lainaajamäärät. Samalla perheen nuorimmatkit oppivat asiointia.

Järkyttyneenä olen myös seurannut Palvelutalon lopettajaisia. Paljon on täällä vanhuksia, joiden puolisot asuvat täällä ja käyvät päivittäin viettämässä aikaansa oman läheisensä kanssa. Jos puoliso siirretään esim. Parikkalaan, tapaamiset harvenevat kun julkista liikennettä ei ole. Jotain yhteistoimintaa täytyy kehittää. Täällä asuu paljon muualta muuttaneita perheitä, jotka eivät tunne täältä ketään ja tuntevat itsensä yksinäisiksi.

Tule sinäkin mukaan Rajapirtille tupailtaan ke 12.11.2008 klo 18.30 keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Nähdään siellä ja pitäkäähän huolta itsestänne ja toisistanne

Terveisin, Katja Palmu


Veroprosentti säilyy vielä samana

Parikkalan valtuusto hyväksyi nykyisen tuloveroprosentin ensi vuodelle

Tuloveroprosentiksi edelleen 17,50

Parikkalan kunta saa vielä vuonna 2009 yhdistymisavustusta 327 00 euroa, mikä vastaa veroprosentin puolen prosenttiyksikön tuottoa.
Ensi vuoden tuloveroprosentti säilyy siis entisellään 17,50.

Kunnan toiminnan ja talouden kehitys vuoden 2008 kahdella ensimmäisellä kolmanneksella

Tammi-elokuun aikana kunnan väkiluku on laskenut 61 henkilöllä. Viime vuonna vastaavana ajanjaksona väkiluku laski 39 henkilöllä. Työttömyysasteen keskiarvo oli Parikkalassa
tammi-elokuussa 11,6 %. Tässä on laskua edellisvuoden vastaavaan lukuun verrattuna 0,3 prosenttiyksikköä. Toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutumassa talousarvion mukaisesti.

Erikoissairaanhoidon hoitopäivissä on lähes 15 % kasvu. Lukion oppilasmäärä on 16 alle tavoitteen. Kiinteistötoimen ja kaukolämpölaitoksen kannattavuus ovat kaukana tavoitetasosta.
Toimintamenojen toteutuma on terveydenhuolto-sosiaalitoimesssa ja teknisessä toimessa jo selvästi yli 2/3.
Tulosalueet, joilla käyttötalousmenojen toteutuma on yli 2/3 (66,6 %):
Yleinen hallinto 69,6 %
Kehittämisprojektit (nettositovuus) 117,8 %
Maa- ja metsätilat 140,8 %
Henkilöstöhallinto 82,1 %
Erikoissairaanhoito 70,0 %
Vanhustenhuolto 69,9 %
Muut sos.palvelut ja toimeentuloturva 69,2 %
Tekninen hallinto ja kaavoitus 70,7 %
Liikenneväylät ja yleiset alueet 70,1 %
Jätehuolto 77,6 %
Kiinteistötoimi 76,8 %
Vesihuoltolaitos 67,2 %

Kulut ovat kasvaneet
1,3 miljoonalla eurolla eli 5,4 %. Palkkoihin ja palkkioihin varatut määrärahat koko kunnan tasolla riittänevät. Itä-Savon sairaanhoitopiirin palvelujen käyttö on maksanut tammi-elokuussa 200 000 € yli budjetin ja 450 000 € enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna.
Verotulojen kertymä on 550 000 € ja 6,1 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Budjettiin nähden verotuloja on kertynyt hyvin, mutta kunta joutuu marraskuussa palauttamaan liikaa saatuja vuoden 2007 ennakoita lähes 1 000 000 euroa. Tästä huolimatta
verotuloja kertyy budjetoitua enemmän. Kunnan tilikauden tulos jää silti 600 000 alijäämäiseksi.
Loppuvuonna tuleekin tiukalla menojen hallinnalla pyrkiä siihen, että tulos paranisi.

Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2009

Parikkalan kiinteistöveroprosentit päätettiin vuodelle 2009 seuraavasti:
Yleinen kiinteistövero 0,60
Vakituiset asuinrakennukset 0,30
Muut asuinrakennukset 0,90
Vakituisten asuntojen ja muiden asuinrakennusten vero nousee 0,05 prosentti, joka tuo kunnalle vajaan 60 000 euron lisätulon. Näillä perusteilla kiinteistöveron tuotoksi voidaan talousarvioon ottaa 700 000 euroa.

Verosta vapaita ovat mm. metsä- ja maatalousmaa, yleiset vedet ja -alueet sekä kunnan omalla alueellaan omistamat kiinteistöt. Kiinteistöveron määrä on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Kunnanvaltuusto määrää kiinteistöveroprosentit vuosittain etukäteen viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä lain määräämien rajojen puitteissa prosentin sadasosan tarkkuudella.

Valtuustoaloite lasten leikkipaikkojen turvallisuus- ja viihtyisyystarkastelusta

Ennen valtuuston kokouksen aloittamista viime torstaina puheenjohtaja Heimo Tikkinen totesi, että valtuutettu Sakari Hämäläinen on jättänyt hänelle ilmoituksen, jossa Hämäläinen ilmoittaa eroavansa Uus-Parikkala Sitoutumattomien valtuustoryhmästä ja liittyvänsä Parikkalan Kokoomuksen valtuustoryhmään 27.10.2008.

Valtuutettu Kari Niiranen jätti kokoomuksen valtuustoryhmän valtuustoaloitteen, jossa turvallisuus- ja viihtyisyystarkastelu lasten leikkipaikoilla on tarpeen tehdä koko kunnan alueella.

Valtuustoaloiteessa todetaan, että Parikkalan kunnan tavoitteissa on maininta asuinympäristön kehittämisestä luontoarvoja kunnioittaen. Puhdas ja kaunis luonto ovat tärkeä vetovoimatekijä.
Yksi keskeisistä tavoitteista on luoda lapsille ja lapsiperheille turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö. Lasten leikki- ja ulkoliikuntapaikkoja ei aina ole riittävästi huomioitu kaavoituksessa eikä olemassa olevat alueet, varusteet ja niiden kunto ole asianmukaisessa kunnossa.
– Moskuunniemen uudelle asuinalueelle suunnitellaan ja toteutetaan lasten turvallinen ja viihtyisä leikkipaikka, jossa myös aikuisilla on mahdollisuus oleskeluun.
– Kiipolan piha-alueella maankaatopaikkana ja romunkeräyspisteenä toimiva kenttäalue tulee kunnostaa palloiluun ja talvella luisteluun soveltuvaksi liikuntapaikaksi.
– Sahanrannan hajallaan olevat lasten erilaiset liikunta- ja kiipeilylaitteet tulee sijoittaa uudelleen siten, että alueella leikkivät lapset ovat paremmin vanhempien valvottavissa.
Aloite saatetaan kunnanhallitukselle valmisteltavaksi

Lähde: Parikkalan kunnanvaltuuston pöytäkirja 30.10.2008


Parikkala vähentää laitoshoitoa

Aiheesta lisää Etelä-Karjalan radion internet-sivuilla
www.etelakarjalanradio.fi


Uukuniemellä Parikkalan kunnan nuorin väestö

Uukuniemellä asui tämän vuoden tammikuun lopussa vuonna 1991 tai sen jälkeen syntyneitä yhteensä 82 henkeä, mikä vastasi koko Uukuniemen väestöstä 16,9%:a. Tiedot selviävät Väestötietojärjestelmän rekisteristä, jossa ovat kaikki Suomen kuntien asukkaat äänestysalueittain 31.1.2008. Parikkalan alueella seuraavaksi eniten nuoria oli Särkisalmen äänestysalueella (15,4%). Kangaskylän alueella nuoria oli 13,6% ja Saarella 11,1%.

Koko Parikkalan kunnan alueella vuonna -91 tai sen jälkeen syntyneitä oli 13,8%. Helsingin kaupungissa heitä oli 15,8% ja pohjois-pohjanmaalaisessa Kiimingissä peräti 32,2%. Kiimingin suhteellinen syntyvyys olikin vuonna 2001 Suomen korkein.

Väestötietojärjestelmästä ilmenee myös, että Uukuniemellä oli kertynyt väestätappiota verrattuna kuntaliitoksen aikaiseen väkimäärään vain 18 henkeä (3,6%). Kaikkiaan Uukuniemellä asui 31.1.2008 485 henkeä. Vanhan Parikkalan alueella väestötappio oli 95 henkeä (2,2%) ja Saaren alueella 92 henkeä (6,6%).

Lähde: Väestörekisteri
Asiaa selvitellyt: Mika Berg, Puh.0400-856436


Uukuniemen Marttojen avoin kirje Parikkalan sosiaali- ja terveyslautakunnalle

Uukuniemen Martat lähestyvät Parikkalan Sosiaali- ja terveyslautakuntaa lähettämällä avoimen kirjeen huomiseen 6.11.2008 kokoukseen.

Sosiaali-ja terveyslautakunta

Me Uukuniemen Martat ry olemme 50-jäseninen yhdistys ja tulevia Uukuniemen palvelutalon asiakkaita.Vastustamme ehdottomasti palvelutalon lakkauttamissuunnitelmia.

Emme hyväksy,että ihmisiä,jotka ovat koko ikänsä maksaneet omaan kuntaan veronsa,kohdellaan vanhoina näin.

Pyydämme perusteluja ja laskelmia suunnitelmistanne.

Ystävällisin terveisin Uukuniemen Martat

Liitteenä 04.11.2008 päivätty lista,että me allekirjoittaneet (17 nimeä) vastustamme ehdottomasti Uukuniemen Palvelutalon lakkauttamista.


Allan Saarisen puheenvuoro

Kiitos äänestäjilleni ja tukijoilleni.
Varalle pääsin ja lautakuntapaikkaa odotetaan. Lasten, nuorten, sekä vanhusten asioiden hoito jatkuu. Koulun jatkumisesta vuoden 2009 jälkeenkin Uukuniemellä keskustellaan ja taistellaan. Kyllä kylä tarvitsee oman koulun. Jos koulun toiminta loppuu, niin se on kuolinisku tälle kylälle. Tänne ei sen jälkeen kyllä lapsiperheitä muuta. Kaikki mukaan taisteluun, että koulu saa jatkaa toimintaansa ja kylälle muuttaa ihmisiä.
Yhteistyö on voimaa! Rajapirtillä on tilaisuus 12.11.2008 klo 18.30 kyseisestä asiasta. Olen ottanut yhteyttä Kesälahden kuntaan mahdollisen yhteistyön merkeissä koulu asiassa. Luulen että asiasta on jotain kerrottavaa Rajapirtin tilaisuudessa.
Kesälahdella vaihtuu sisviastystoimen johtaja 3.11.2008 ja neuvottelu jatkuu. Nykyisen vs. johtajan kanssa olen jo keskustellut asiasta ja hän lupasi siirtää asian tulevalle johtajalle.

Ystävällisesti kiittäen:
Allan Saarinen
www.alsinomat.kotisivukone.com ja allan.muutos2008@wippies.fi
puhelin: 045 1227565


Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää to 6.11.2008 kokouksessa Uukuniemen palvelutalon siirtämisestä keskitetyn ruokapalvelun piiriin.

Sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli 22.10.2008 Uukuniemen palvelutalon siirtämistä kunnan oman keskitetyn ruokapalvelunpiiriin. Asian käsittely ja päätöksenteko on siirtyi torstain 6.11.2008 kokoukseen lisävalmistelua varten.

Lautakunnalle esitettävät perustelut keskitettyyn ruokapalveluun siirtymiselle ovat:

Uukuniemen palvelutalo on ympärivuorokautisen hoidon yksikkö, joka henkilöstötarpeen sekä annettavien palveluiden osalta vastaa laitoshoitoa. Kunnalla on vastuu yhdenmukaisten palveluiden järjestämisestä kuntalaisille ja myös velvollisuus järjestää palvelut taloudellisesti ottaa huomioon kokonaistaloudellisuus. Koska kunnassa on rakennettu keskitetty ruokapalvelu, on tarkoituksenmukaista liittää kaikki kunnan omien yksiköiden ruokapalvelut sen piiriin.

Kunta myös vastaa yksiköiden palvelutasosta sekä henkilöstöstä. Koska henkilöstölisäyksiä ei talousarviossa hyväksytä, voidaan henkilöstön työpanosta siirtää asukkaiden varsinaiseen hoitotehtävään siirtämällä pois tehtäviä, joihin ei tarvita hoitoalan koulutusta.

Nykyisin palvelutalon henkilökunta hakee asukkaiden lounasateriat yksityiseltä Hoviselän kahvilta ja huolehtii päivällisen valmistamisesta sekä aamu- ja ilta-aterioista. Muutos nykyiseen käytäntöön merkitsee, että ruokapalvelu toimittaa yksikköön kaikki ateriat, kuten muissakin vastaavissa
kunnan yksiköissä. Näin hoitohenkilökunnan työaikaa vapautuu varsinaiseen hoitotyöhön.

Muutoksen johdosta palvelutalolle hankitaan tarpeelliset kylmäkaapit.

Ruokapalvelun yhdenmukaistamisesta on keskusteltu vanhustenhuollon esimiesten kanssa ja kaikki olivat yksimielisiä siitä, että ruokapalvelu tulee yhdenmukaistaa muiden yksiköiden kanssa.

Lautakunta käsittelee sosiaali- ja terveystoimen talousarvioesitystä 2009 ja taloussuunnitelmaesitystä 2009 – 2011

Suunnitelmaan sisältyy henkilöstön sijoitteluissa sekä palvelurakenteeseen vaikuttavia tehtävämuutoksia.

Laitoshoidon paikkojen määrää vähennetään suunnittelukaudella, millä on vaikutusta henkilöstötarpeisiin eri yksiköissä. Muutos toteutetaan vuoden 2011 loppuun mennessä ja paikkaluvut laitoshoidossa vähennetään myöhemmin käyttösuunnitelmassa hyväksyttävän aikataulun mukaisesti.
Terveyskeskuksen hoitopaikoista käytetään kuntouttavaan hoitoon seitsemän
paikkaa ja pitkäaikainen laitoshoito keskitetään kahteen vanhainkotiin (11 hp Kotirinne ja 15 hp Käskynkkä). Nykyisiä laitospaikkoja muutetaan asumispalveluksi, mikä toteutetaan pääosin henkilöstörakennetta ja tehtäviä uudelleen järjestämällä.
Lisähenkilöstöä palkataan vasta sen jälkeen, kun sisäisistä muutoksista ja aikataulusta on päätetty. Lapsiperheiden kotihoitoavun turvaamista pidetään tärkeänä ja se turvataan nykyisen henkilökunnan toimesta.
Perusterveydenhuollosta siirretään henkilöstöä vanhustenhuoltoon (kotisairaanhoito).

Tarvittavia henkilöstölisäyksiä voidaan esittää kunnanhallitukselle tarvittaessa tämän jälkeen.
Terveyskeskuksen lisäksi yöhoitoa järjestetään jatkossa vain kahdessa vanhustenhuollon yksikössä.

Tämä merkitsee Uukuniemen palvelutalon poistumista nykyisestä käytöstä suunnittelukauden 2009-2011 loppuun mennessä.

Lautakunnan jäsen Salla Hälvä jätti 22.10.2008 lautakunnan kokouksessa kirjeen puheenjohtajalle Paula Neuvoselle. Kirjeen on lähettänyt Uukuniemen palvelutalon henkilökunta. Henkilökunta tuo kirjeessä esille asioita, joiden takia talon toiminta pitäisi jatkua ja toimintaa kehittää.

Lähde:Parikkalan kunnan kotisivu, Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous 6.11.2008 Esityslista


Palanen Siitarisenmäen historiaa

”Lähellä Ala-Kuorejärveä on Siitarisenmäki. Tuo kylän korkein paikka harmaine kallioineen ja kalliolla seisovi taloineen on Niukkalan kauneinta”, kertoo Uukuniemi-kirja vuodelta 1955.

”Vuorella tapaa 4 taloa: Neiglick, Siitarinen, Pitkänen ja Kokko. Ihailtavaa on Matti Siitarisen pihassa. Hanna-emännän luonnonrakkaus siellä tervehtii puutarhan moninaisina istutuksina. Puut, pensaat ja kukat varhaisesta keväästä myöhään syksyyn ilottavat väriloistollaan.
Siitarisen vuoren juurella virtaa Lammasjoki, jonka yli kulkee Timolahdentie joka menee myös rajalle. Näköala Siitarisen talon takaa kalliolta yli Kuorejärven kylään ja Kumpuun pysähdyttää matkamiehen ja kiireisenkin. Mäeltä on hauska laskeutua Sipposalmelle ja sen kautta pistäytyä katsomassa Niukkalan Punkaharjua Syrjiensärkkää, niukkalalaisten kesäistä juhlapaikkaa.Ylöspäin etelään on Kuorejärvi, alaspäin pohjoiseen paistaa Pyhäjärvi ja aivan harjun juurella on romanttinen Ahvenlampi”

Valokuvat: Pirjo Kaksonen Niukkala

Kuvat on otettu Kuorevaaralta, Siitarisenvuoren viereltä, Yläkuorejärven ja Niukkalan suuntaan.


Ajokelin näkee kamerasta

Maamme yli 300 kelikameraa kertovat jatkuvasti kelisään tilanteen tieverkolla.Matkalle lähtijälle kuvassa näkyvä sää kertoo miten paljon aikaa on hyvä matkaan varata. Useat seuraavat kuvista kesämökin tai entisen kotipitäjän maisemia ja säätilaa.

Parikkalan kelikamera Särkisalmella lautautuu 15 minuutin välein. Kamerakuvat toimivat laajakaistayhteydellä, joko ISDN tai Wimax järjestelmillä. Ne sijoitetaan pylväisiin noin kahdeksan metrin korkeudelle ja iso osa niistä on kääntyviä sekä kiinteitä kameroita. Tiepiirit hankkivat uusia kelikameroita vuosittain. Suosituimpia ovat Lapista ja raja-asemilta välittyvät kuvat. Raja-asemille asennetut kamerat on tienkäyttäjien pyynnöstä lisäksi sijoitettu niin, että niistä voi havaita tullin jonotustilanteen.
Kamerat on suunnattu ja tarkennettu siten, että valokuvista voisi mahdollisimman hyvin havaita vallitsevan ajokelin. Viime vuosina ulkonilmat ovat polttaneet laitteita tai autot tökkäisevät joskus pylvään kumoon.
Kannattaa seurata tiehallinnon kelisään tiedotuksia ja muistaa, että tien pinta on 5-8 astetta kylmempi kuin mitä koti-ikkunan lämpömittari näyttää.
Maija Ala-Nikkola

Liukkaita kelejä luvassa koko Suomeen

Tämän viikonlopun haastavat ajokelit liittyvät jäätyvään tienpintaan. Mustalla jäällä tarkoitetaan tilannetta, jossa tienpinta jäähtyy nopeasti ja imee ilman kosteuden pintaansa.

Myös alijäähtynyt vesisade muuttuu jääksi koskettaessaan tienpintaa. Liukkaus voi syntyä hyvin nopeasti. Ennakoivana toimenpiteenä muun muassa teiden nopeusrajoituksia on harkitusti laskettu.

Ajonopeuden madaltaminen liukkaan kelin yllättäessä lisää liikenteen turvallisuutta. Turhia ohitteluja kannattaa välttää, myös turvavälien merkitys korostuu entisestään.

Kiireellistä kunnossapitoa vaativissa tilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä Tienkäyttäjän linjalle 0200 2100. Numero palvelee kaikkina vuorokaudenaikoina paikallisverkkomaksun hinnalla.
Tiehallinnon tiedote 29.10.2008