Vuoden 1997 Uukuniemen kesän juhlaviikon juliste. Olisikohan ensi kesänä luvassa yhtä paljon ohjelmaa?
Löysin muutama päivä sitten Niukkalasta kotini kätköistä vanhan tapahtumajulisteen. Juliste oli kesäkuulta 1997 ja otsikkona “Uukuniemen Juhlaviikko”. Aloin muistelemaan tuota aikaa ja millaiselta Uukuniemi vaikutti silloin alle 10-vuotiaan pikkupojan silmistä katsoen. Yksi sana kuvaa mielestäni tuon ajan Uukuniemeä erittäin osuvasti: eloisa.
Uukuniemi oli vielä itsenäinen kunta ja kunnasta löytyi kaikki tarvittavat palvelut. Kesät olivat tapahtumia täynnä. Oli kesäsenssiä, kesäteatteria, kesätoria, kesäkioskia, kesäkahvilaa, kesäleiriä ja vaikka mitä. Enkä muista että talvellakaan mitenkään tylsää olisi ollut.
Julkisuuttakin saatiin, kun kunnajohtajana toimi hetken aikaa entinen Miss Suomi. Seiska-lehti teki tuolloin jutun Uukuniemestä ja otsikoi artikkelin osuvasti sanoin “Uukuniemi – ei mikään tuppukylä?”. Kaikki tuntui olevan kylässä hyvin. Palvelut pelasi ja lapsiperheitä riitti. Kuitenkin alle kymmenen vuotta tämän jälkeen Uukuniemelle kävi samoin, kuin monelle muullekin pienelle suomalaiselle kunnalle. Kuntaliitos vei mukanaan.
Vuonna 2005 Uukuniemi liitettiin osaksi Parikkalan kuntaa. Muutaman vuoden kuluttua palvelut alkoivat loppua yksi toisensa perään uuden kunnan pohjoispäästä. Koulu lakkautettiin ja terveysasema katosi. Aktiiviset uukuniemeläiset ja kylän kesäasukkaat pyrkivät pitämään kylää virkeänä kaikin mahdollisin keinoin. Pieniä valonpilkahduksia onkin vuosien saatossa nähty, näistä mainittakoon muun muassa Uukuniemen Ilon järjestämät Elotulirock-festivaalit ja Uukuniemen Urheilijoiden hankkima erittäin toimiva kuntosali rajapirtille. Väistämättä on kuitenkin näyttänyt siltä, että kylä alkaa vaipua unholaan. Uukuniemen talvet tuntuivat entistä pidemmiltä.
Viimeinen sinetti oli kaupan sulkeutuminen. Mikä on kylän kohtalo? pohtivat varmasti monet.
Kuluva vuosi on ollut poikkeuksellinen ja tuonut rutkasti valoa tunnelin päähän. Tästä suuri kiitos jälleeen aktiivisille uukuniemeläisille ja Uukuniemen kesäasukkaille (Vasukkaille), jotka jaksavat vuodesta toiseen tuoda iloa ja toivoa pienelle kylälle. Papinniemen leirintäalue sai uuden tutun omistajan, kyläkauppa avautui ja Vasukkaat paljastivat pitävänsä kesäsenssit ensi kesänä. Myös pitäjänimen käyttöä on alettu ajamaan. Tuntuu kuin Uukuniemi olisi nyt jollain tavalla uudestisyntynyt.
Elokuu on puolessa välissä, syksyn pimeys ja talven pakkaset lähestyvät. Mieltä lämmittää kuitenkin kovasti tieto siitä, että Uukuniemen pieni piskuinen kylä porskuttaa eteenpäin uutta virtaa saaneena.
Ensi kesää innolla odottaen.
Tuomas Tiainen
Kirjoittaja on Uukuniemen Seudun Sanomien kesätoimittaja,
joka viihtyy paljon maailmalla, mutta palaa aina rakkaalle
kotiseudulleen Uukuniemelle.
