Uukuniemen kirkonmäellä vietettiin viikonloppuna jälleen perinteiset Uukuniemi-juhlat. Epävakaasta säästä huolimatta paikalle saapui lauantaina ja sunnuntaina yhteensä noin 500 henkeä. Uukuniemi-seuran järjestämässä juhlassa oli kaksi isoa teemaa; lauantaina muisteltiin talvisotaa, josta tuli kuluneeksi 75-vuotta ja sunnuntaina ohjelma pyöri karjalaisuuden ja uukuniemeläisyyden ympärillä.
Talvisodasta tuli tänä vuonna kuluneeksi 75-vuotta
Juhla alkoi lauantaina Uukuniemen upeassa kirkossa Uukuniemi-seuran puheenjohtaja Erkki Lemetyisen toivottaessa juhlakansan tervetulleeksi ja viihtyvän vakavien asioiden äärellä. Hän kertoi talvisodan vaikuttaneen myös uukuniemeläisten elämään, erityisesti Kollaan taistelupaikka oli merkittävässä roolissa. 76:sta kaatuneesta uukuniemeläisestä, peräti 40 kaatui juuri Kollaalla.
Talvisodan jälkeisessä rauhansopimuksessa entisestä Uukuniemen kunnasta pakkoluovutettiin peräti neljä viidesosaa.
Uukuniemi-seuran sihteeri Riitta Katko aloitti tervehdyspuheensa Uukuniemen usko –laulun sanoilla. Hän kertoi tarkemmin talvisodan kulusta ja siitä kuinka kaikki lähti liikkeelle. Katko kertoi puheessaan että maaliskuussa vuonna 1939 Uukuniemen kunnanvaltuustossa oli pidetty kokous, jossa ihmisiä kehotettiin varautumaan kansanhyökkäykseen ja miehet komennettiin erityiskertausharjoituksiin. Samalla alloitettiin myös linnoitustyöt ja elintarvike säännöstely. Monen lapsuus jäi lyhyeksi, sillä kaikki työhön kykenevät antoivat oman panoksensa. Talvisota alkoi 30.11.1939 ja kesti 105 päivää. Kyseinen talvi oli vuosisadan kylmimpiä, joka teki olosuhteet erityisen vaikeaksi. Tammikuun 17. päivä vuonna 1940 pakkaslukemaksi mitattiin -42 astetta. Sähköt puuttuivat koko kylästä ja pulaa oli sodan aikana kaikesta. Tärkeinpänä tiedonlähteenä toimi sanomalehti ja radio.
Juhla jatkui Harri Kylliäisen esitelmällä uukuniemeläisten osuudesta Kollaan taistelussa. Tämän jälkeen Uukuniemi-seuran varapuheenjohtaja Petri Tiainen haastatteli kahta kymmenvuotiaana sodan kokenutta uukuniemeläistä, Matti Repoa ja Niilo Tiaista.
Repo muistelee että pikkupojan ensimmäiset ajatukset sodasta olivat positiivisia, sillä sota tarkoitti että ei ollut koulua, eikä tarvinnut jäädä laiskaan. Myös tuhannet Kesälahden puolelle viedyt lehmät olivat jääneet mieleen. Tiainen puolestaan sanoi että talvisodan aikaan ei kymmenvuotiaalle ollut vielä virallisia tehtäviä, mutta jatkosodassa sen sijaan 12- vuotias Tiainen oli joutunut vanginvartijaksi. Tiaisen tehtävä oli joka aamu kuljettaa polkupyörällä 90-kiloinen venäläinen sotavanki maatilan töihin. Matkaa oli pari kilometria ja mukaan tyrkättiin pistooli.
Lauantain-juhlassa kuultiin myös Irmeli Tiaisen runoesitys ja Liisa Kalliokosken upeaa laulua. Lopuksi laulettiin vielä yhteislauluna Karjalaisten laulu.
Karjalaisuus vahvasti esillä Uukuniemi-juhlilla.
Sunnuntain ohjelmassa oli juhlajumalanpalvelus, kunniakäynti sankarihaudoilla ja pääjuhla. Uukuniemi-juhlista on muodostunut hieman varttuneemman väen juhla, mutta mukavaa piristystä toi sankarihaudoilla airueina olleet nuoret Maiju Valtonen ja Sulo Suutarinen, sekä puheen pitänyt 27-vuotias Joonas Karhinen.
Karhinen korosti mukaansa tempaavassa ja innoittavassa puheessaan Uukuniemen mahtavaa ja erityistä luontoa sekä toimeliaita ihmisiä.
-Toivoisin että me-henki säilyisi Uukuniemellä, kertoo Karhinen.
Pääjuhla avattiin perinteisesti Karjalaisten laululla ja tervehdyssanat lausui Uukuniemi-seuran sihteeri Riitta Katko. Hän kertoi Uukuniemen olevan täynnä tarinoita ja huumorin kuuluvan vahvasti osaksi uukuniemeläisyyttä. Vaikka monen koti jäikin rajan taakse ovat juuret perintönä uukuniemeläisyydestä. Uukuniemi-seura on isoin parikkalalaisista järjestöistä. Katko toivoisi mukaan kuitenkin enemmän nuoria ja lapsia.
Samoilla linjoilla on myös Savonlinnasta kotoisin oleva mutta nykyään Pohjanmaalla asuva Helga Halonen-Kokko.
-Vanhempien pitäisi kannustaa mukaan ja kertoa tästä perinteestä, pohtii Halonen-Kokko.
Hän on päätynyt Uukuniemelle nykyisen miehensä Leo Kokon kautta, joka on kotoisin rajan taakse jääneestä Sikopohjasta. Halonen-Kokolle karjalaiset ovat hyvin iloisia, vieraanvaraisia ja varsinaisia karjalanpiirakkamestareita. Vaikka hän ei itse ole kotoisin Parikkalan pohjoispäässä sijaitsevalta Uukuniemeltä, niin silti sinne mieli aina halajaa.
-Jos asuisimme aina Savonlinnassa tulisimme mukaan Uukuniemi-seuran toimintaan. Uukuniemeläisillä on myönteinen elämänasenne, vaikka he ovat paljon kärsineet, miettii Halonen-Kokko ja kiittelee samalla myös onnistuneesta tapahtumasta.
Parikkalan kunnan tervehdyksen toi kunnanjohtaja Vesa Huuskonen. Huuskonen oli Uukuniemi-juhlilla ensimmäistä kertaa. Hänelle uukuniemeläisyydestä mieleen tuli sana miesmuisti, jolla tarkoitetaan kunnioitusta omalle taustalle ja isovanhempien ja vanhempien työlle. Huuskosen mukaan Uukuniemellä on pitkä miesmuisti. Hän kiitteli Uukuniemi-seuraa myös siitä, että se tukee kunnan tavoitteita.
Juhlanpuheen piti entinen AKT:n puheenjohtaja ja kansanedustaja, oikeustieteen kandidaatti, Risto Kuisma. Savonlinnassa syntyneelle Kuismalle Uukuniemi ja sen historia tuli tutuksi kuusi vuotta sitten, jolloin hän valitsi Uukuniemen historia –kirjan vuoden karjalaiseksi kirjaksi. Karjalaisuus on myös tärkeää hänelle itselleen. Hänellä on ollut yli kolmekymmentä vuotta kakkosasunto toisessa rajan halkaisemassa kunnassa: Virolahdella. Kuisman isä on Viipurista ja äiti Sortavalan maalaiskunnasta.
Hän kertoo että, kaipuu juurille ja rakkaus menetettyyn kotiseutuun on voimakas side.
Kuisma puhui puheessaan karjalaisten yhdyssiteestä, Karjalan liitosta, ja sen tärkeydestä karjalaisille. Hän otti esille liiton kaksi päätarkoitusta: karjalaisen kulttuurin vaaliminen ja Karjalan kysymys.
Karjalan kysymyksellä tarkoitetaan menetetyn Karjalan palauttamista, Kuisma on vahvasti sitä mieltä, että se on edelleen mahdollista.
-Uskon, ettei mikään vääryys voi jäädä ikuiseksi. Pitemmän päälle oikeus voittaa. Siihen voi tosin kulua aikaa enemmä kuin yhden sukupolven verran.
Uukuniemi-seuran puheenjohtaja Erkki Lemetyinen kertoi lopuksi, että ensi vuonna Uukuniemi-juhlilla julkaistaan opetusneuvos Anja Kukkosen laatima sukututkimus Uukuniemen Härkösten/Härkästen suvusta. Lemetyinen päätti tämän vuoden juhlan Asta Lehikoisen Laatokan laulu –runon sanoihin.
-Oot Karjala kaihojen maa, oot Karjala muistojen maa.
Juttu julkaistu alunperin tiistain (30.6.2015) Itä-Savo lehdessä. Julkaisulle on saatu lupa Itä-Savon uutispäälliköltä ja allekirjoittaneelta.
-TT
