Kaiken kansan kirjastot

Ensi sunnuntaina 5.2. vietetään Suomen kansallisrunoilijana pidetyn Johan Ludvig Runebergin päivää. Hänen tuotannollaan on ollut suuri merkitys kansallisaatteen syntymiselle Suomessa. Runebergin päivästä alkaa 6.-26.2.2017 kirjastojen, Otavan, Tammen ja  Schildts & Söderströmsin Koko kansa lukee -kampanja, jonka tarkoituksena on tuoda e-lukemisen helppous kaikkien ulottuville. Kolmen viikon ajan Riikka Pulkkisen Paras mahdollinen maailma, Merete Mazzarellan Solkattens år, K. K. Alongin Kevätuhrit, Maria Turtschaninoffin Maresi: krönikor från Röda klostret, Paula Norosen Supermarsu palaa tulevaisuuteen sekä Malin Klingenbergin ja Joanna Vikström Eklövin Den falska Bernice -teokset ovat luettavissa rajattomasti e-kirjastossa. Kirjan lainaamiseen tarvitaan vain paikallisen, oman kirjaston kirjastokortti, verkkoyhteys ja lukemiseen soveltuva laite. Kampanjan mainokset ovat esillä myös Uukuniemen ja Saaren kirjastoissa, ja lisätietoa antavat kirjastovirkailijat.

20170202_130901
Ensi viikolla alkaa Koko kansa lukee -kampanja.

Uusi kirjastolaki astui voimaan vuoden alussa ja sen myötä muun muassa varausmaksut poistuivat kokonaan käytöstä. – Nyt on mahdollista varata kaikista Heili-kirjastoista ilmaiseksi, mikä on asiakkaan kannalta hyvä asia, kertoo Parikkalan kirjaston johtaja Erkki Sirniö. – Noutamatta jääneistä varauksista peritään kuitenkin maksu, joka on 1,50 euroa, hän jatkaa. Kävijämäärät ovat Saaren ja Uukuniemen kirjastoissa pysyteen parin viime vuoden ajan kutakuinkin ennallaan. Vuonna 2015 Saaren kirjastossa kävijöitä oli 7456 ja vuonna 2016 7258. Uukuniemellä kirjastossa vieraili vuonna 2015 1875, ja vuonna 2016 1921 henkilöä. Myös lainamäärät ovat pysyneet entisellään.

– Kirjastojen kävijämääriin vaikuttavat merkittävästi esimerkiksi erilaiset tapahtumat, muun muassa ennakkoäänestys, jolloin kävijämäärät saattavat lisääntyä jopa tuhannella, Sirniö sanoo. Kirjastokuukausista hiljaisin on toukokuu ja vilkkain puolestaan heinäkuu. Kesäasukkaiden osuus kävijöistä on loma-aikoina merkittävä. – Toinen “piikki” kävijämäärissä on nähtävillä kevättalvella, kertoo Sirniö.

Tietokoneita käytetään paikallisissa kirjastoissa myös aktiivisesti. Uukuniemellä kirjaston tietokoneen käyttö on lisääntynyt huomattavasti kahvilan sulkeutumisen jälkeen. – Yhä useampi on löytänyt tiensä nyt tänne, kertoo kirjastovirkailija Niina Toropainen. Mitä uukuniemeläiset sitten lukevat? – Selvästi suosituimpia ovat sotakirjat ja paikallishistoria sotahistorian kautta, toteaa Toropainen. – Myös dekkareita menee koko ajan enemmän, varsinkin Agatha Christie -tyylisiä “pehmodekkareita”, jotka eivät ole kuvauksiltaan niin raakoja, hän jatkaa. – Kevyt kotimainen, vähän romanttinen kirjallisuus on trendi, joka Parikkalan alueen kirjastoissa on havaittavissa. Kaikkein kysytyin teos on tällä hetkellä Enni Mustosen Ruokarouvan tytär, josta on yli sata varausta, Sirniö kertoo. Uutuushyllystä kirjavinkeiksi kirjastovirkailija Niina valitsee Petri Tammisen Suomen historia -teoksen sekä Pekka Järvisen Miten selvitä eläkepäivistä hengissä. – Lasten- ja nuortenkirjoista suosittuja ovat tällä hetkellä esimerkiksi Sinttu-, ja Eppu -sarjat. Henkilökohtainen suosikkini lapsille ja nuorille on Eppu Nuotion Koko saaren kingi -sarja. Viisiosainen kirjasarja kertoo koirasta, joka joutuu muuttamaan saarelle asumaan, koska omistaja ei pysty sitä pitämään, Niina kertoo sarjan taustoista.

20170202_130559
Uukuniemen kirjaston uutuushyllystä löytyvät muun muassa kirjastovirkailijan suosittelemat teokset.
Nuorten suosikkikirjasarjoja Uukuniemen kirjastossa.
Nuorten suosikkikirjasarjoja Uukuniemen kirjastossa.

Entä mitä Toropainen ja Sirniö itse ovat viimeisimmäksi lukeneet? – Minulla on nyt menossa yläasteikäisten klassikkovinkkaukset ja sen vuoksi viimeisin lukemani kirja on L.M.Montgomeryn Pieni runotyttö, Toropainen naurahtaa. Kirjastonjohtajan käsissä on puolestaan ollut Tommi Kinnusen Neljän tien risteys. – Sellaista kotimaista maalaiselämän kuvausta, joka on täällä muutenkin kovin suosittua, Sirniö sanoo.

 

 

Kansalliskirjaston aarteita

banner17

Kansalliskirjasto on avannut digitoidut sanoma- ja aikakauslehdet vuoteen 1920 asti yleisön saataville 1.2.2017. Aiempi raja on ollut vuosi 1910 ja näin olleen uutta aineistoa avautuu käyttöön noin 1,9 miljoonaa sivua. Suomen itsenäisyyden juhlavuotena erityinen kiinnostus kohdistuu vuosien 1917-1918 aineistoon.  Aineistot ovat käytettävissä Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa, ja hakupalvelun avulla löytyi myös paikallisia kiinnostavaa materiaalia. Linkin kautta pääset selaamaan Parikkalan Sanomien digitoituja versioita.

Parikkalan Sanomat -arkisto

 

K.L.

Jaa juttu Facebookissa:

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>