Kategoriat
Arkistot

Erikoiset lenkkeilijät

Lauantaina iltapäivällä Tarnalassa nähtiin hiukan harvinaisempia lenkkeilijöitä. Joutsenperhe oli lähtenyt päiväkävelylle mitä ilmeisimmin Jyrkilän lammesta, mutta määränpää oli arvoitus. Nämä kulkijat eivät juuri piitanneet ohi ajavista autoista vaan räpylät läiskyen painelivat eteenpäin Niukkalaa kohti. Satuitko bongaamaan matkalaiset?


TIEDOTE: FINtangoFI – suomalaisen tangon, luonnon ja saunomisen lomaviikko Parikkalan Uukuniemellä 24.– 31.8. kutsuu iskelmämusiikkimme historian, saunakylän ja fintiaanikulttuuriin pariin Karjalan Pyhäjärven rannalle

Viikon avaa suomalaisen tangon historiasta ja keskeisistä tekijöistä kertovan kirjauutuuden esittely klo 14. Menestyneestä Gösta Sundqvist -elämäkerrastaan tunnettu Timo Kalevi Forss kertoo teoksestaan Tähdet meren yllä ja suomalaisen tangon merkityksestä ja kerroksellisuudesta. Kiinnostavina uusina ilmiöinä hän nostaa esiin Saksan FINtangofestivaalit ja Vallilan Tangon. Viimeisin FINtango Hampurissa keräsi peräti 15 000 kävijää. Vallilan Tango esiintyy avajaisissa klo 16 ja 21. Konsertteja edeltää FINtangon tanssinopettajien Leena Erholtzin ja Mika Lustigin pitämä lyhytkurssi, joka sopii myös tangon vasta-alkajille. Klo 17-18 on kurssi edistyneille tangon harrastajille.

Lomaviikon jokailtaisen saunakylän musiikillisista helmistä vastaa popikoni, Maustetyttöjen tuottaja, Radio Helsingistäkin tuttu DJ Vilunki

Viikon kaukaisin kutsuvieras on Lyz Jaakola, uuden Fintiaanit-dokumenttielokuvan keskushenkilö, ojibweintiaaniheimon muusikko ja hengenluoja.

DJ Vilungin saunakylä ja Lyz Jaakola ovat osa viikon päättävää Elotulirockia, jossa kuullaan erilaisia suomalaisia yhtyeitä.    

Lyz Jaakola ja DJ Vilungin saunakylä, 24.8. avajaisissa klo 16-24

Mitä muuta yhteistä suomalaisilla ja fintiaaneilla on saunomisen lisäksi? Maria Seppälän, Katja Ketun ja Meeri Koutaniemen Fintiaanit-dokumentin päätähti Lyz Jaakola saapuu tutustuttamaan fintiaanikulttuuriin ja etsimään pohjoisten heimojemme/kansojemme samankaltaisuuksia mm. musiikista, luontoyhteydestä ja esi-isien arvostuksesta.

USA:n Suurten järvien alueella elävien Fintiaanien kulttuuri noudattaa Amerikan alkuperäisväestön ja suomalaissiirtolaisten kulttuurin perinteitä. FINtango-viikolla tarjoutuu Lyzin johdolla mahdollisuus perehtyä tarkemmin fintiaanikulttuuriin päivittäin vaihtuvien teemojen kautta. 

Lyz Jaakola. Kuva: Meeri Koutaniemi

Pyhäjärven äärelle rakentuu pienimuotoinen ja intiimi saunakylä paljuineen ja nuotioineen, mihin kaikki ovat tervetulleita saunomaan, uimaan ja rentoutumaan tuttujen ja tuntemattomien iskelmien parissa. Saunat ovat lämpimänä viikolla klo 17–22 (sunnuntaina 15–22).

Vallilan Tango ja tanssiopetus

Vallilan tangoa on hiljattain isänsä perintöä vaaliva Kalervo Kärki kuvannut sensaatiomaiseksi. Samaa kuulee niin kuulijoilta kuin tanssijoilta. On ihanaa tuntea kehossaan 30-50-luvun täysin tuntemattomia ja tunnettuja tanssihelmiä aidon klarinetin, trumpetin, saksofonin, kitaran ja monen muun aidon instrumentin lävistämänä. Tämä suomalaisen tangon ja iskelmän uusi vientivaltti nähdään ja kuullaan nyt autenttisessa maaseutumiljöössä. Ennen päivän konsertteja tarjoutuu mahdollisuus oppia ja verestää tanssiaskelia FINtangon tanssiopettajien Leenan ja Mikan johdolla. He ovat pitäneet ulkomailla jo yli sata suomalaisen tangon tanssikurssia.

Vallilan Tango. Kuva: Nauska

FINtango, pidetty Saksassa, tuntematon Suomessa

FINtango-toiminta Saksassa antaa toivoa siitä, että suomalainen tango voisi nousta maailmalla yhtä tunnetuksi kuin argentiinalainenkin tango, joka on oman maansa kulttuurin lippulaiva. Suomalainen tango on ollut koko kansan kulttuuria, jota on helppo oppia tanssimaan ja jonka äärellä on mukava tunnelmoida muuten vain. Siihen ei liity elitististä leimaa. FINtangoFI-lomaviikko on työn paljouden takia toistaiseksi vain sivujuonne ja keskittyy suomalaisten ja Suomessa olevien matkailijoiden tavoittamiseen. Jos uusia resursseja työhön saadaan, voi siitä tulla tärkeä osa kulttuurivientiämme.

Kuva: FINtango

Juholan kesän viimeiset veisut vedetään Vetävän tahdissa

Kesä tuli, kesä meni. Juholan Biisoniareenalla kauden päättäjäisiä vietetään tulevana lauantaina, jolloin esiintymässä on naapuripitä Saaren oma ”bilebändi” Vetävä. Kaiken kaikkiaan kesä oli yrittäjä Matti Laukkasen mielestä varsin onnistunut. – Oli mukava huomata, että myös kesälahtelaiset ja punkaharjulaiset ovat löytäneet Juholan. Ruokailemassa kävi paljon sellaisia ihmisiä, joita en ollut koskaan aiemmin tavannut, Laukkanen kertoo. Yleisöennätys rikottiin heinäkuun loppupuolella kun Tenkasen showta kävi ihmettelemässä yli 500 henkeä.

Laukkasen mukaan myös Uukuniemen Kyläkaupan avautuminen on piristänyt paikkakunnan elämää mikä näkyy myös Juholassa. – Syksyn projekteihin kuuluu vielä Niukkalan arboretum, joka pistettiin aluille viime perjantaina. Sinne voi jokainen halutessaan saada myös oman puunsa, sanoo Laukkanen. Puupuiston maanmuokkauksesta huolehtivat Arto ja Matti Siitonen sekä Hannu Kuokka. Lisäksi valmiiksi on jo merkitty paikat seitsemälletoista puulle. Istutustöihin ryhdytään pikimmiten.

Paljon on tapahtunut Niukkalassa, mutta paljon tulee vielä tapahtumaan. – Nälkä kasvaa syödessä ja motivaatio myös, kun näkee miten ihmiset viihtyvät ja paikkakunta kehittyy, toteaa Laukkanen.

Niukkalan tulevassa puupuistossa puuhattiin viime perjantaina toden teolla. Syksyn aikana on edessä vielä istutukset.
Juholan Biisoniareenan menestyksekäs kesäkausi 2019 päättyy tulevana lauantaina.


Martat siirtyvät uudelle kymmenluvulle

Jo varsin varttuneeseen ikään ehtinyt Uukuniemen Martat ry juhlii uutta kymmenlukua tulevana lauantaina entisellä Kirkonkylän koululla. Juhlapaikka on monessa mielessä martoille merkittävä: samassa rakennuksessa yhdistys sai alkunsa 80 -vuotta sitten Sortavalasta saapuneen marttakonsulentin johdolla. – Tämä vuosi on pitkälti keskittynyt juhlien järjestämiseen ja se on ollut todella suuri ilo sekä kunnia. Pienen mutta sitäkin toimeliaamman hallitusjäsenistön kanssa asiat on saatu hyvin organisoitua, kertoo Uukuniemen Martat ry:n puheenjohtaja Kyllikki Uimonen. Marttatoimintaan Uimonen lähti mukaan puolivahingossa joitain vuosia sitten osallistuttuaan piirakantekokurssille. Nuoruudessaan Uimonen vierasti järjestötoimintaa, mutta nykyisin häntä voisi kutsua jo todelliseksi yhdistysaktiiviksi. Nyt meneillään on ensimmäinen kausi marttojen puheenjohtajana. Edellinen puheenjohtaja Armi Käppi hoiti tehtävää kunniakkaasti lähes 16 vuotta ja kuuluu edelleen yhdistyksen kantaviin jäseniin. Uuden puheenjohtajan mielestä nuorien jäsenten hankkiminen sekä varainkeruun tehostaminen olisi elintärkeää, jotta marttatoiminta jatkuisi myös tulevaisuudessa. Juhlajärjestelyjen lisäksi kuluneeseen kevääseen ja kesään on kuulunut perinteiset torikahvitukset sekä kyläkaupan avajaiskahvitukset. Virkeät martat ovat myös kokoontuneet usean vuoden ajan viikoittain kuntosalilla. – Syksymmällä on luvassa hiukan rennompaa ohjelmaa ja tarkoituksena olisi muun muassa vierailla viinitilalla, sanoo Uimonen.

Yli 120 vuotta sitten Lucia Hagmanin toimesta perustetun Marttajärjestön tarkoituksena oli kotien aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin parantaminen sekä kodissa tarvittavien tietojen ja taitojen opettaminen. Vaikka vuoden ovat vierineet, tarvitaan kyseisiä taitoja myös nykypäivänä ehkä enemmän kuin koskaan. – Martat ovat aina olleet suuria mielipidevaikuttajia ja seuranneet aikaansa. Eri vuosikymmeninä yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ovat heijastuneet jollain tavalla myös marttatoimintaan, Uimonen pohtii.  Hänen mielestään on harmillista, että moni lyö yhdistykseen edelleen vanhahtavaa leimaa. Se osaltaan saattaa vaikeuttaa nuorten innostamista mukaan toimintaan. Suuremmilla paikkakunnilla niin kutsuttu nykymartta -käsite on kuitenkin saatu vireäksi ja toimivaksi. – Meidän väestöpohjallamme se on huomattavasti hankalaa, mutta ei ehkä mahdotonta. Siitä Kesälahden Martat ovat hyvä esimerkki, sanoo Uimonen.

1930 -luvulta lähtien marttojen toimintaa on suunnattu kulloinkin keskeisten neuvonta-aiheiden mukaan. Tällä hetkellä kolmivuotisen teemakauden aiheena on kestävä arki, kestävän ruokatalouden edistäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen ”keittiön kautta”. Tähän teemaan liittyen lauantain juhlatilaisuudessa esitellään myös Uukuniemen Marttojen oma Juhlavinkki sekä lähiruokaan liittyvä haaste Parikkalan kunnalle, jonka vastaanottaa kunnanjohtaja Vesa Huuskonen. Käsitteenä lähiruoka jättää edelleen paljon avoimia kysymyksiä. Joillekin jo pelkästään kotimainen ruoka on lähiruokaa, toisille se taason vähintään omassa maakunnassa tuotettua. Tällä hetkellä hyvinkin trendikkääseen lähiruoka -käsitteeseen liitetään myös tuotannon pienimuotoisuus sekä puhtaus. Uimosen mielestä lähiruokatietoisuutta tulisi edelleen lisätä sekä tukea pieniä tavarantoimittajia. Uukuniemen Kyläkaupassa paikallisuus on otettu hyvin huomioon. Valintoja tehdessä ei aina kannata tuijottaa hintalappua.  – – Varsinkin lähiliha näkyy oman kauppamme hyllyillä vahvasti. Olisi hyvä pysähtyä välillä kunnolla miettimään, mitä marketista ostoskoriin oikein poimii, sanoo Uimonen.

Marttojen 80 -vuotisjuhlatilaisuus alkaa lauantaina klo. 13.00 ja se on kaikille avoin. Juhlavinkin sekä haasteen esittelyn lisäksi ohjelmaan kuuluu muun muassa musiikkia ja Uukuniemen Marttojen historiaa. Juhlapuheen saapuu pitämään Etelä-Karjalan Martat ry:n toiminnanjohtaja Tuija Valjakka.

Marttojen puheenjohtajana tällä hetkellä toimii Kyllikki Uimonen. Taustalla varsin ”tuoretta” lähilihaa.

Alla kuvakooste vuosien varrelta:

Uukuniemen Martat Lappeenrannan sairaalassa tutustumassa uuteen sairaanhoitopiiriin.
Uukuniemen Martat torikahvitusta hoitamassa v. 2014.
Tallinnan reissulla.
Martat siivouspuuhissa Pitäjäntuvalla.
Uukuniemen Marttojen pikkujoulut Pitäjäntuvalla. (Kuva: Anne Uppman)
Martat työn touhussa. Juoksumatolla Armi Käppi, kahvakuulaa nostelemassa Outi, soutulaitteessa Inkeri Vanhanen ja jalkaprässissä Eija Kemppinen.

Uukuniemelle saatiin liikennevalot

Suuren maailman meininki vain jatkuu Uukuniemellä ja tällä kertaa liikennevalojen muodossa. Kirkonkylällä asioidessa saattaa hyvinkin joutua pysähtymään punaisiin valoihin, mutta onneksi kyseessä ei ole pysyvä järjestely. Paakasalmen sillan korjaustyöt hidastavat liikennettä syyskuun loppuun asti. – Reunapalkit, pengerkaiteet sekä sillankaiteet uusitaan ja samalla tehdään hiukan paikkaustyötä. Etumuuria mantteloidaan ja siipimuuria pinnoitetaan, Destian työmaapäällikkö Matti Korhonen kertoo. Korhosen mukaan sillan leveys ei juurikaan tule muuttumaan ja urakka on tarkoitus saada valmiiksi syyskuun aikana. Paakasalmen silta on valmistunut 1959 eikä sitä ole korjattu tai kunnostettu kertaakaan 60 vuoden aikana. – Uukuniemellä olemme esittämässä myös Kanavan sillan korjaustyötä ensi kesän ohjelmaan. Lopullinen päätös riippuu uitenkin ELY-keskusksesta sekä heidän budjetistaan, sanoo Korhonen.

Tänä kesänä Destian ohjelmassa on vielä Jyrkilänjoen silta Tarnalassa Sorokulmantiellä. – Siellä on vanha ja erittäin huonokuntoinen betonisilta joka puretaan kokonaan pois ja tilalle laitetaan teräsputki. Kyseinen urakka pyritään niin ikään saamaan valmiiksi syyskuun loppuun mennessä, Korhonen jatkaa. Jyrkiläjoen sillan korjauksen aikana tie suljetaan liikenteeltä ja kierto tapahtuu yleisiä teitä pitkin.

Paakasalmen sillan korjaustyöt hidastavat liikennettä hautausmaan läheisyydessä. Kuva: Sakari Hämäläinen
Uukuniemen ensimmäiset liikennevalot eivät onneksi ole tulleet jäädäkseen. Kuva: Sakari Hämäläinen

Superviikonloppu kruunasi Uukuniemen kesän

Viime viikonloppu jää Uukuniemen historiaan ja asukkaiden sekä vasukkaiden muistoihin todellisena superviikonloppuna. Helteiden lisäksi paikkakunnalla saatiin nauttia harvinaisen monipuolisesta tapahtumatarjonnasta eikä ennätysten rikkomiselta voinut välttyä. – Ehdottomasti top kolmosessa kävijämäärän osalta. Päiväkävijöitä ja ruokailijoita oli arviolta parisataa ja mökit ja caravan-paikat täynnä, kertoo Papinniemen leirintäalueen työntekijä Tuomas Tiainen. Leirintäalueen lauantain ohjelmaan kuului muun muassa Vasukkaiden järjestämä vesiliikuntapäivä ja unikeon viskaaminen Pyhäjärveen. Tämän vuoden Unikeko oli paikkakunnan oma monitoimiyrittäjä Matti Laukkanen. Papinniemen loppukesään mahtuu vielä tapahtumia, jotka huipentuvat elokuun lopussa järjestettävään Elotulirockiin. – Kesäaukioloja noudetetaan normaalisti vielä ainakin koulujen alkuun asti, kertoo Tiainen.

Unikeko Matti Laukkanen sai Pyhäjärvessä lämpimän kylvyn hellessäässä. Kuva: Vasukkaiden Facebook -sivut, Tarjaleena Tiainen.

Myös Uukuniemen Kyläkaupalla on riittänyt kuhinaa. Perjantai oli Kyläkaupan tähän astisen historian toiseksi vilkkain myyntipäivä. Avajaiset pitävät vielä ykköspaikkaa. – Kaiken kaikkiaan on ollut ihan huippukesä. Asiakkaat eivät ole tulleet ostoksille vain maitopurkin perässä, vaan täältä on ostettu kerralla kaikkea, kertoo myymälävastaava Riikka Uimonen. Uimosen mukaan asiakkaat ovat kiitelleet kyläkaupan poikkeuksellisen monipuolista tuotevalikoimaa. – Pääkaupunkiseudun lomalaiset ovat useaan otteeseen ihmetelleet, kun hyllyilyä on löytynyt niin paljon erityisruokavalioihin sopivia elintarvikkeita aina vegemakkaroista kauramaitoon, Uimonen sanoo. Kahvilan puoli on täydentänyt Uimosen mielestä kaupan palveluja juuri siten, kuin on toivottu. Alkukahvien jälkeen siirrytään ostoksille. – Varsinkin ikäihmisille tämä on muodostunut paikaksi, jonne voi tulla istumaan ja ystäviä tapaamaan. Lähteä niin sanotusti ”ulos”.

Kyläkaupan Riikka Uimonen kertoo olevansa täysin omalla alallaan. – Tämän parempaa työpaikkaa ja työyhteisöä ei voisi olla, sanoo Uimonen.

Ja sitten se Tenkanen. Juholan Biisoniareenalla nähtiin lauantai-iltana kaikkien aikojen suurin yleisöryntäys helsinkiläisen sporakuskin vetäessä kuudennen keikkansa idyllisessä maalaismaisemassa. Autojonot tien varsilla olivat satoja metriä pitkiä ja kuulijoita paikalla yli 500. – Kaikista Tenkasen keikoistakin tämä oli ihan ykkösilta. Enempää kävijöitä paikka ei olisi yksinkertaisesti enää kestänyt, kertoo Matti Laukkanen. Yrittäjän mukaan viikonloppu vaati veronsa mutta hetken hengähdyksen jälkeen Juholakin vielä soi. Tulevana lauantaina estradille astelee Jaska ja Miikki Duo yllätysesiintyjien kera, 10.8. vuorossa on Värttinä ja kesäkausi päättyy Vetävän vetäessä viimeiset sävelet elokuun pimenevässä illassa.

Tenkanen teki sen taas. Tällä kertaa isommin kuin ikinä. Kuva: Tuomas Tiainen, 2014.

Uukuniemellä riittää elämää.


Koulukuvia Kummusta

Koulukuvagalleria on täydentynyt taas muutamalla otoksella.
Opettajana oli 1951-52 Leila Hallasalmi ja muissa kuvissa Toivo Heikkinen. Kuvat on lähettänyt Martta Venhovaara.

Kummun koulu I-II lk. v. 1952-1952.
Kummun koulu V-VII lk. v. 1956.
Kummun koulu V-VII lk. v. 1957.

Ystävyydellä -musiikkia Anna-Mari Kaskisen runoihin Uukuniemen kirkossa

”Ystävyydellä” on musiikillinen kokonaisuus, joka pohjautuu kirjailija Anna-Mari Kaskisen runokokoelmaan Ystävyydellä sinulle. Runot on säveltänyt muusikko Petri Tiainen, ja ne laulaa ja lausuu näyttelijä Mirva Kuivalainen. He esiintyvät Uukuniemen kirkossa keskiviikkona 24.7. klo 19. Ystävyydellä-kokonaisuuden lisäksi konsertissa kuullaan myös muita Tiaisen säveltämiä lauluja eri runoilijoiden teksteihin. Konsertin järjestää Parikkalan seurakunta, ja siihen on vapaa pääsy. Käsiohjelma 10 €.  

Mirva Kuivalainen on helsinkiläinen freelance-näyttelijä, joka on työskennellyt mm. Turun, Kuopion, Savonlinnan ja Joensuun kaupunginteattereissa, tehden useita keskeisiä rooleja, kuten Minna Canth, Anna Karenina sekä Veera Valtonen Harmony Sisters-triosta. Kuluneena näytäntövuonna hän vieraili Kouvolan teatterissa ja oli mukana helsinkiläisen Teatteri Avoimien Ovien modernisoidussa Niskavuori-produktiossa, joka oli yleisö- ja arvostelumenestys.

Petri Tiainen on uukuniemeläissyntyinen muusikko, joka on työskennellyt teatterimuusikkona ja -säveltäjänä useissa kaupunginteattereissa ja vapaissa ryhmissä. Hän on säveltänyt runsaasti musiikkia näytelmiin ja musikaaleihin sekä lukuisia lauluja mm. Eino Leinon, Katri Valan, Aleksis Kiven, Jarkko Martikaisen ja Aino Kiven teksteihin. Hän on tehnyt Anna-Mari Kaskisen kanssa myös lasten ja nuorten musiikkinäytelmän Ole minulle Joku, jonka Enossa toimiva teatteriryhmä Veräjä kantaesitti keväällä 2019. Parhaillaan Tiainen tekee yhteistyötä koreografi Ari Nummisen ja Tanssiteatteri Tsuumin kanssa. 

Anna-Mari Kaskinen on kirjailija, runoilija ja sanoittaja, joka on tullut tunnetuksi erityisesti virsien ja muiden hengellisten laulujen sanoittajana. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Liekit-musikaali ja Hiljaisuuden messu. Kirkon virsikirja sisältää 7 hänen sanoittamaansa virttä. Myös hänen muu kirjallinen tuotantonsa on laaja, käsittäen yli 70 kirjaa ja näytelmiä. 


Kumpuun koulukavereita tapaamaan

Jos tulevan sunnuntain aktiviteetit ovat vielä auki, kannattaa suunnaksi ottaa Kummun entinen koulu. Kummunkorkea koulu Oy:n järjestämä avoimien ovien päivä ja kohtaamiskahvit ovat oivallinen tilaisuus törmätä entisiin opinahjon kasvatteihin. Samalla on mahdollisuus hankkia muistoksi koulun vintiltä löytyneitä vanhoja oppikirjoja ja opetustauluja. Vanhimmat oppikirjat ovat 1950 -luvulta.

Kummun koulun rakentaminen aloitettiin jo vuonna 1926, mutta varsinainen opetustoiminta käynnistyi vasta 1930 -luvun alussa. Sotien jälkeen lasten määrä kasvoi siinä määrin runsaasti, että tarvetta oli jo lisätilalle. Laajennusosa rakennettiin 1953. Koulutoiminta jatkui vuosikymmenien ajan aina kevääseen 2010 saakka, jolloin Parikkalan kunta lopulta päätti lopettaa koulun Uukuniemellä. Onneksi joukko kyläläisiä ja neljä aktiivista yhdistystä päättivät ostaa koulurakennuksen ja perustaa Kummunkorkea koulu Oy:n. – Suuri investointi oli maalämpöön siirtyminen, mikä verotti kassaa lähes 60 000 euroa. Investointi on kuitenkin osoittautunut oikeaksi valinnaksi ja mahdollistaa ylläpidon taloudellisesti, kertoo Jouni Suppola.

Nyt koulukiinteistön asunnoissa on kolme vuokralaista ja juhlasalia vuokrataan yhdistyksille ja yksityishenkilöille esimerkiksi perhejuhlien ja kokousten pitopaikaksi. Myös Kansalaisopiston käsityöryhmä kokoontuu edelleen koulun tiloissa. -Sunnuntain tapahtumaan odotamme entisiä koululaisia noin 50-100. Tuolloin esittelemme myös mahdollisuuden liittyä koulun kannattajajäseneksi ilman osakeyhtiön osakkuutta, sanoo Suppola lopuksi.


Ohjelmalliset iltamat Tanssiteatteri Tsuumin seurassa

Tanssiteatteri Tsuumi vierailee Uukuniemellä tulevan ”Poiju”-tanssiteoksen harjoitteluperiodin merkeissä. Työryhmä työstää teosta koreografi-ohjaaja Ari Nummisen johdolla Uukuniemen Nuorisoseurantalolla viikolla 29, ja työpajajakson lopussa, torstaina 18.7. klo 18 alkaen ovet ovat avoinna kaikille ohjelmallisten iltamien merkeissä. Illan ohjelmassa on luvassa maistiaisia Poiju-esityksestä, kansantanssien opetusta ja huutokatrillia, elävää musiikkia sekä vapaata seurustelua. Duo Rihvelkinttu & Passarpoika esittävät uukuniemeläisen, 1800-luvulla vaikuttaneen kirjailija-runoilija Olli Wuorisen runoja blues- ja folktyylisinä sävellyksinä. Pääsymaksu iltamiin on 5 euroa, ja Nuorisoseura pitää puffettia.

”Tanssiteatteri Tsuumi on helsinkiläinen, vahvasti kansanperinteen juurruttama, rosoa ja inhimillisyyttä rakastava tanssiteatteri, joka imee voimansa arkaaisista juurakoista ja ammentaa inspiraationsa ympäröivästä maailmasta. Tanssiteatteri Tsuumi tekee monimuotoista esitystaidetta, jossa pääpaino on tanssin ja musiikin, liikkeen ja rytmin synteesissä. Erityisenä osana Tsuumin toimintaa on aina ollut vahva yhteistyö suomalaisen uuden kansanmusiikin tekijöiden kanssa.”

www.tsuumi.com

Poiju-teoksen työryhmä: Tanssija Tuomas Juntunen, säveltäjä-muusikko Petri Tiainen, tanssija Salla Korja-Paloniemi, koreografi-ohjaaja Ari Numminen, tanssija Reetta-Kaisa Iles, tanssija Timo Saari
Harjoituskuva: vas. Reetta-Kaisa Iles, Salla Korja-Paloniemi, Tuomas Juntunen