Uukuniemen Nuorisoseuran historiikki
Seura on perustettu vuonna 1895, mutta tarkkaa päivämäärää ei ole löytynyt mistään pöytäkirjoista. Perustusjäsenet ovat olleet Alma Walle, Gösta Walle, Alma Schöder, N.O. Nordenskiöld, Emmi Walle, Matti Taivainen ja M. Wäkiparta.Seuran ensimmäiset säännöt on hyväksytty Viipurissa joulukuun 27. päivänä 1895. Allekirjoittajina Etelä-Karjalan Nuorisoseuran Päätoimikunnan puolesta Juho Lallukka ja Jul. Wennström. Seura on kuulunut 1930-luvulta alkaen Laatokan-Karjalan Nuorisoseurojen liittoon ja on nykyisin liiton vanhin jäsenseura.
Ensimmäisissä hyväksytyissä säännöissä seuran tarkoituksessa sanotaan seuraavaa: "Uukuniemen Nuorisoseuran tarkoitus on kansallisten ja siveellisten edistysharrastusten herättäminen ja vireillä pitäminen paikkakunnalla, jota aatetta se koettaa toteuttaa seuran tarkoitukseen soveltuvilla keinoilla, niin kuin edistämällä raittiutta, pitämällä esitelmiä ja iltamia, sekä perustamalla Uukuniemen kyläkuntiin lukutupia ja kansankirjastoja, valvomalla ja johtamalla niiden toimintaa.
Kokouksia pidettiin alkuvuosina aika usein, melkein kerran kuukaudessa. Seuraavasta kokouksesta päätettiin aina kokouksen lopussa. Pitopaikkana oli useimmiten kunnanhuone, mutta myöskin jäsenten kotona pidettiin paljon kokouksia. Samoin myös iltamien pitopaikat. Myöhemmin sääntöuudistuksien myötä vain johtokunta kokoontui useammin ja yleiset kokoukset vain sääntömääräisesti. Vuonna 1915 seura hankki omistukseensa oman talon. Iltamat on pidetty omalla talolla. Taloa on laajennettu kaksi kertaa ja korjattu tarpeen mukaan, tietenkin talkootyönä.
Laulukuorotoiminta oli vireää useita vuosia vuodesta 1899 alkaen kuoronjohtajaksi lupautuneen rouva Agneta Jankovskyn ansiosta. Samana vuonna seura on perustanut kirjastovaliokunnan ja tämä valiokunta perustikin hetimmiten kirjaston. Ensimmäiset kirjat kirjastoon saatiin lahjoituksina. Myöhemminkin saatiin kirjoja lahjoituksina ja niitä myös ostettiin. Kirjastoja oli toiminnassa useammassa kylässä, mutta myöskin Pyhäjärvellä seilaavassa laivassa oli kirjastokaappi. Lieneekö ollut nykyisten kirjastoautojen esi-isä? Kirjastotoiminta lopetettiin sittemmin, kun kunta perusti oman kirjaston ja seuran kirjat lahjoitettiin sinne. Tämä vuosi 1899 on ollut seuran toiminnassa ehkä idearikkain ja toimeliain. Kyseisen vuoden syksyllä perustettiin myös kotikoulut seuran asettaman 15-henkisen toimikunnan toimesta. Kotikouluja oli parhaaseen aikaan seitsemän, joissa oli oppilaita noin sata. Opettajat tekivät opetustyönsä talkoilla. Mistään pöytäkirjoista ei löydy tietoa, mitä näissä kouluissa opetettiin.
Vuonna 1906 ostettiin seuralle gramofoni, jota päätettiin käyttää vain suuremmissa tilaisuuksissa. Tästä eteenpäin vuoteen 1910 asti oli toiminta lähes olematonta.
Toiminnan taas vilkastuessa, toimintaan kuului vuodesta 1910 alkaen voimakkaasti myös urheilu kaikissa kesä- ja talvilajeissa kilpailuineen. Toiminta jatkui vireänä aina vuoteen 1939, kunnes sota-aika hiljensi toiminnan. Rauhan palattua lähti seura ripeästi vireään toimintaan. Ohjelmalliset iltamat kuuluivat lähes jokaiseen viikkoon. Näissä iltamissa oli ohjelmina näytelmiä, runonlausuntaa, puheita ja lopuksi tietenkin tanssia. Myöskin on pidetty laulu-, runonlausunta- ja puhekilpailuja, joissa on jaettu pisteitä ja parhaimmat pisteet saavuttaneille on annettu palkinnot. Toiminta oli jokseenkin vilkasta 1960-luvun puolelle asti. Television tulo ja maaltapako hiljensi toiminnan aina 1980-luvun puoleenväliin asti. Seura säilyi kuitenkin toimintakykyisenä tämän hiljaisenkin ajan nykyisen kunniapuheenjohtajamme Matti Pirhosen ansiosta. Siitä suurkiitokset Matille ja hänen kanssaan toimineille nuorisoseuran jäsenille. Tämä joukko piti talon ja talouden kunnossa järjestämällä levytansseja talvisin harvakseltaan ja kesällä viikoittain.
1950 ja 1960-luvulla talossa näytettiin myös elokuvia 10-20 kertaa vuodessa, kiertävän elokuvaesittäjän toimesta. Esittäjällä oli yleensä mukanaan useampikin, joukossa välillä aina tuoreempiakin kuvia. Sali oli usein loppuunmyyty. 50-luvun alkupuolella vielä agrikaatin antaessa sähkövirtaa koneisiin, esityksiin saattoi tulla ylimääräisiä taukojakin bensiinin loputtua agrikaatista. Sähkövirran saavuttua kylään, ylimääräiset tauotkin loppuivat.
Nykyinen toiminta perustuu pääosin näytelmäpiirin vireään toimintaan. Näytelmäpiiri on toiminut nykymuodossaan vuodesta 1991 alkaen, ensimmäisenä näytelmänään "Remontti". Remonttia ovat seuranneet Tukkijoella, Viulunsoittaja katolla, Merkkimies, Huutokauppa, 30 hopearahaa, Evakko, Särkelä itte, Pastorin kujeet, Pikku Pietarin piha, Oi kallis Kansanhuolto ja Jänis Vemmelsäären seikkailut lasten esittämänä, Väestökato ja 4 omenaa, Opri sekä nyt viimeisimpänä Hilman-päivät. Näytelmät Remontista Pastorin kujeisiin ohjasi Martti Luukko. Hänen innoittamanaan ryhmä toimii edelleenkin. Martin jälkeen ohjaajina ovat toimineet Paavo Vanhanen, Eija Kupsa, Kari Tapanainen ja Mirva Kuivalainen. On nykyään tietenkin muutakin toimintaa, muun muassa tanssit juhannuksena, pikkujoulut runsaine ohjelma- ja ruokatarjoiluineen, uudenvuoden vastaanottajaiset, keräilyjaosto, nuorten harraste- ja musiikkikerho, sekä talon kunnossapitoon liittyvät talkoot. On myöskin osallistuttu eri yhdistysten yhteisiin tapahtumiin.
Seuran puheenjohtajina ovat toimineet Gösta Walle, Aleks Taivainen, Rudolf Berg, Matti Tuokko, Juho Hirvonen, Pekka Ahokas, Tuomas Tiittainen, Niko Repo, Eino Rantanen, Kalle Pirhonen, Matti Pirhonen, Matti Repo, Erkki Kokko, Ilkka Pöllänen, Raija-Leena Manula, Jari Valtonen, Pekka Tiitta, Kari Tapanainen, Viljo Tiainen ja Sinikka Rantanen. Jotkut ovat olleet olleet useamman kerran ja kaksi henkilöä on toiminut puheenjohtajana yli kaksikymmentä vuotta. Kiitokset heille, että ovat käyttäneet aikaansa seuran vetämiseen, sekä sihteereille ja kaikille muille seuran eteen työpanoksensa antaneille.
Uukuniemen nuorisoseuran toiminta-aika, mitä se on? Se on sukupolvissa laskettuna, noin viisi sukupolvea. Sanotaan, että nuorisoseura ukkoontuu ja akkaantuu, mutta jos seura elää toimintakykyisenä tämän ajan, ei se ole ukkoontunut ja akkaantunut, vaan se on aina kasvattanut uusia sukupolvia jatkamaan toimintaansa. Ja mitä ovat uudet sukupolvet? No, ne ovat tietysti nuoria. Toimintaa ei ole koskaan estänyt fyysinen ikä, vaan vireyden on aina antanut nuorekas mieli. Sanotaan, että ihminen on aina nuori, jos niin haluaa ja Uukuniemen nuorisoseuralaiset ovat halunneet. Uskon, että Uukuniemen nuorisoseuralaiset ovat jatkossakin nuoria, katsomatta heidän ikäänsä.
©Paavo Kontiokorpi
Ajankohtaista
Ei julkaistuja uutisia.
- - - - -